Tuesday, December 27, 2011

Myrskyn jälkeen


Myrskyn jälkeen luonnossa oli kaunista ja rauhallista ja aamulla tuuli yltyi jälleen. Tuuli oli vienyt Tampajan maneesin katosta peltiä mukanaan, joten pidimme tunnin ulkona Outin kanssa. Lisi oli alusta asti todella hyvä. Ratsastimme käynnissä ja ravissa neliskulmaa ja teimme voltin vastakkaiseen suuntaan neliskulmasta. Teimme samaa harjoitusta laukassa, mutta ympyrällä. Lisi ja Outi laukkasivat oikealle ja siirtyivät ympyrän pitkän sivun keskellä raviin, tekivät voltin vasemmalle ja takaisin ympyrälle oikeassa kierroksessa. Teimme paljon temponvaihtoja ja vastalaukkaa ja teimme niin, että esim. vasemmassa laukassa Outi jatkoi toisen osan kahdeksikosta vastalaukassa ja jatkoi jälleen myötälaukkaa toisen puolen kahdeksikosta.


Tampajalta jatkoin Thorin luokse ja kävimme pitkällä kävelyllä luonnossa. Meillä oli taas todella hauskaa ja Thor sai paljon porkkanoita ja kuivattua leipää. Thor sai myös väliaikaisesti muuttaa isompaan karsinaan ja oli kaikin tavoin tyytyväisen oloinen. 


Joululoma on ollut fantastinen. Aika rakkaiden parissa, hyvä ruoka ja lepo on tehnyt kovin hyvää. Tässä myös joulupyhiin sopiva linkki ihastuttavaan Kirjava kammari -kirjablogiin.

Friday, December 23, 2011

Hyvää Joulua ja Rakkautta!

Yhdessä maastossa

Riikan leipomat joulupiparit

Vihdoinkin pääsimme Tiinan kanssa tänään Masin ja Penan kanssa maastoilemaan. Edellisestä kerrasta olikin jo aikaa, joten tuntui extra hyvältä mennä yhdessä tallille. Oli myös aivan ihanaa olla Masin kanssa. En ole ehtinyt Masin luokse niin paljon kuin haluaisin ja olen kaivannut rakasta ystävääni kovasti.

Inkoosta ajoin Oittaalle ja poikkesin matkan varrella Hevosmeressä. Liikkeen omistaja on tuttuni, joten jäin sinne rupattelemaan pitkäksi aikaa ja vaikka tarkoitus oli ostaa vain animalintexia (lainasin tallilaiselta, kun Thorin jalat olivat turvonneet), niin tulin ulos kassi täynnä ihanaa tavaraa.

Hevosmeressä asiakas kysyi yhtäkkiä, "oletko sinä Kia"? ja totesi heti perään: "Luen sun heppablogia. Siinä on paljon hyviä linkkejä. Käyn katsomassa sitä usein." Ai hitsiläinen, että oli mukava kuulla.

Sanna hieroi Thorin keskiviikkona ja kiinnitin tietenkin heti huomiota lapun muuten parempi -sanoihin. Lavan takaosa on edelleen hiukan tukossa (marraskuussa lavan takaosa oli erittäin tukossa) ja takareisissä on pientä tukkoisuutta, mutta muuten näyttää paikat olevan irti ja rennot. Sen kyllä huomaa, kun ollaan käyty Thorin kanssa metsässä pari päivää. Vastoin kaikkia eläinlääkärin ohjeita juoksutin Thoria ja Thor sai hieman riehua narun päässä ja sen jälkeen jatkoimme metsään ja siellä oli hetkittäin aika vauhdikasta menoa. Tänään kävin selässä kävelemässä pätkän ja käynti tuntuu todella hyvältä. Ravi on parempi, mutta edelleen on lievästi epäpuhtautta havaittavissa. Toivottavasti sekin on ohimenevää. Jatkamme kävelyä joulupyhien yli ja katsotaan sen jälkeen miltä Thor vaikuttaa. Jos liike on edelleen epäpuhdas vien Thorin uudestaan klinikalle. Takajalkojen turvotus on kuitenkin onneksi laskenut melkein täysin.

Wednesday, December 21, 2011

BarByn huovat


Olin eilen pitämässä tuntia Annikalle ja Lisille Tampajalla enkä voinut olla kiinnittämättä huomiota BarBy-ponin upeaan satulahuopa kokoelmaan.

Ajoimme Annikan kanssa Tampajalta Oittaalle ja myös Riikka, joka ratsastaa Masilla, tuli käymään tallilla. Thorin toinen takajalka oli kuin pahimman impparin saanut ja mietimme mitä ihmettä olisi yön yli voinut tapahtua, sillä jalka oli turvonnut jo heti aamusta. Tänään toinen takajalka oli myös turvonnut, joten tallimestari epäili virusta, joka oli vaivannut joitakin hevosia tänä vuonna.

Kävellytin Thoria ja juoksutin pari kierrosta molempiin suuntiin (tai ehkä ennemminkin pompotin) enkä uskalla vielä hurrata, mutta ravi vaikutti paremmalta. Thor sai myös tänään mennä sairastarhan sijasta isompaan tarhaan, eilen takajalat kengitettiin ja tänään Sanna hieroi Thorin.

Monday, December 19, 2011

Korvaamaton apu

Thor ja Sara

Lähdin töistä jo hieman aikaisemmin tallille, sillä oli niin kova kaipuu Thorin luokse enkä ole moneen päivään ehtinyt viettää kunnolla aikaa Thorin kanssa. Viikonloppuna meillä oli kummipoikani, Max Henrik Wright, ristiäiset ja sunnuntai aamupäivän vietin Tampajalla tallia siivotessa ja pidin tunnin Iidalle.

Tänään nautin siis täysin siemauksin, kun ehdin olla koko illan tallilla. Vietin aikaa Thorin kanssa, harjasin, kävelimme ja hengailimme maneesissa. Annoin porkkanoita ja omenoita ja kylmäsin kipeätä jalkaa. Luukalvon tulehduksen aiheuttama patti on selvästi pienentynyt ja Thor vaikuttaa kaikin tavoin tyytyväiseltä vaikka energiaa on selvästi aika paljon. Huomenna Thor on levännyt kaksi viikkoa, mutta liike ei mielestäni ole käynnissä ihan normaali vieläkään. Seuraan nyt kuitenkin parin päivän ajan miten tilanne kehittyy. Saa vain toivoa, että kyseessä on ennemminkin hieman jäykät lihakset kuin joku vamma. Mutta se ei selviä kuin liikuttamalla ja ajan kanssa.

Kuvassa on ihana, söpö Sara, joka on ollut korvaamaton apu Thorin kanssa viimeisen viikon ajan. Sara on auttanut minua Thorin jalan kylmäämisessä ja käynyt rapsuttelemassa ja ruokkimassa meidän pollea. Kiitos avusta Sara.

Saturday, December 17, 2011

Paperinen hevonen


Sain tänään hienon hevosen rakkailta lapsosilta kotona. Jotain tytöt puuhastelivat Ellan huoneessa ja lopputulos oli tämä ihana paperinen hevonen. Kävimme myös zumbassa ystäväni kanssa ja tämä mahtava Promise-laulu soi tunnin viimeisenä kappaleena. Näihin tunnelmiin, näihin sävelmiin. Kohta se joulu kolkuttaakin jo ovella.....


Wednesday, December 14, 2011

Hevosia katsomassa Hollannissa

Sain tekstiviestin kaveriltani, kun olin Thorin, Tiinan ja kummipoikani kanssa Hyvinkään hevossairaalassa: "Hei, lähdetkö mun kanssa Hollantiin katsomaan hevosia viikonloppuna". 

Lauantaina lensimme Amsterdamiin, josta hevoskauppias Judy de Winter poimi meidät kyytiinsä. Saimme lapun, jossa luki hevosten ikä, koulutustaso ja hinta ja sen jälkeen lähdimme matkaan. Lauantain aikana kävimme katsomassa 11 hevosta ja viimeisen hevosen tapasimme sunnuntaiaamuna ennen kuin lensimme kotiin. 

Kaverini etsi itselleen oppimestaria, mutta halusi kuitenkin nähdä myös nuoria hevosia. Näimme kahden päivän aikana kaiken ikäisiä ja tasoisia laadukkaita, kauniita ja upeasti koulutettuja hevosia. Alla lyhyesti kuvattuna reissumme ja kuvia ja videoita suurimmasta osasta tapaamistamme hevosista. 


Kokenut Ruuna 10 v. 

Pirtsakka ruuna 5 v.
Alla oleva 5-vuotias ruuna oli yksi suosikeistamme. Ruunan kaikki 3 askellajia olivat lennokkaat ja hevonen liikkui läpi koko rungon. Hevosen ratsastaja oli kouluttanut hevosen yksivuotiaasta asti. Hän kouluttaa nuoria hevosia ja myy hevosia vain harvoin.

   

Ruuna 5 v.



Rauhallinen ja mukava ruuna 10 v.

Sama ruuna 10 v.

Oma suosikkini, ori 7 v. 

Jos olisin itse tullut kotiin yhden hevosen kanssa, se olisi takuuvarmasti ollut tämä kuvankaunis 7-vuotias ori. Ori oli mahtavan oloinen kaveri ja sain myös ratsastaa sillä. Vaikka hevonen ei ollut hirveän herkkä pohkeille siinä oli jotakin johon ihastuin suunnattomasti ja todella tasaiset askellajit.

Ruuna 7 v. 

7-vuotias musta ruuna oli yksi suosikeistamme, mutta ruunan takapää kaartui aika vahvasti alaspäin ja takaosa ei vaikuttanut niin vahvalta. Ruuna oli noin 5-vuotiaan hevosen tasolla. 


Kokeneempi ruuna 10 v.

Kokenut ruuna 10 v.

Loppujen lopuksi kaverini päätyi pitkän harkinnan jälkeen ostamaan tämän kauniin ja elegantin 10-vuotiaan ruunan. Tapasimme ruunan vasta sunnuntaina ja ruuna vastasi kaikkia odotuksia. Todella osaava, kevyt, herkkä avuille ja kaikin tavoin mukava käsitellä.

The Pioneer Woman

Copyright thepioneerwoman.com

Olen joskus maininnut blogissani miten kirjat tuntuvat osuvan elämään juuri oikealla hetkellä tai miten blogitkaan eivät aina näytä tulevan elämään sattumalta. Matkalla Hollantiin lauantaina vieressäni istuva naishenkilö oli jättänyt Me Naiset -lehden auki penkilleen käydessään muualla ja minä tietenkin uteliaana henkilönä (näin kuvia hevosista) luin toisella silmällä parin sivuisen artikkelin kokonaisuudessaan ja laitoin korvan taakse The Pioneer Woman -blogin nimen.

Copyright thepioneerwoman.com

Blogia kirjoittaa maalla asuvan neljän lapsen äiti Ree Drummond ja valokuvaamisesta kiinnostuneena kiinnitin tietenkin heti huomiota blogin kauniisiin kuviin. Tarkemmin tarkasteltuani blogia, löysin myös tänään hyvän What the Heck is an Aperture blogikirjoituksen. 

Kannattaa ehdottomasti tutustua The Pioneer Woman -blogiin. Jos ei muuta, niin voi ihailla kauniita kuvia ja kuvitella millaista olisi asua maalla, niin kaukana kaikesta muusta.

Monday, December 12, 2011

Muutoksen tuulet

♥ Tesellon kanssa Tampajalla  

Pitkän pohdinnan jälkeen ja haikein mielin päätimme muuttaa uuteen kotiin Thorin kanssa. Olen jo parin kuukauden ajan miettinyt tallipaikan vaihtoa ja nyt se oli sitten ajankohtainen. Uusi kotimme on Kiti Santamalan omistama Cypis-talli Oittaalla.

Tarkoitus oli muuttaa vasta joulukuun loppupuolella, mutta karsina vapautui jo joulukuun alussa, joten päätin viedä Thorin suoraan klinikalta Oittaalle. Oittaalla on sopivan kokoinen sairastarha, joten Thor pääsee ulkoilemaan aamupäivisin edes pariksi tunniksi.

Jään kovasti kaipaamaan Tampajaa, sen ihmisiä ja tunnelmaa. Olen kokenut siellä mahtavia hetkiä Tesellon, Klöntin ja Thorin kanssa ja oppilaani ovat viihtyneet hyvin siellä. Eritoten jään tietenkin kaipaamaan Klönttiä ja päivittäistä touhuamista oppilaitteni kanssa, mutta yritän ehtiä sinne noin kerran viikossa pitämään tunteja ja ratsastamaan Klöntillä. Ja eihän sitä koskaan tiedä mitä elämä tuo tullessaan, mutta toivon, että mukavalta vaikuttava Cypis-talli olisi ainakin pidemmän aikaa uusi kotimme.

Tampajan kaunis maalaismaisema ja upeat laitumet.

Tunnetta lehdessä


Mainitsin blogissani marraskuussa, että voitin Tunne Hevonen -lehden kuvataidekilpailun. Viime viikolla lehti kolahti postilaatikostani ja tuntui mukavalta nähdä oma kuva lehdessä.

Raati oli kommentoinut muun muassa seuraavaa:

"Kuvaan on saatu lämmin välitön tunnelma "TUNNE"."
"Tytön ja ponin välinen tunne huokuu harmonisessa kokonaisuudessa."
"Tämä kuva täyttää Tunne hevonen -teeman täydellisesti."

Palkinnoksi sain 300 euron lahjakortin Hipico verkkokauppaan.

Kilpailun voittanut kuva: Ella ja Butrik

Friday, December 9, 2011

Oma lapsuus

Copyright Åsa Lucander

Oma lapsuus muistui mieleen eilen, kun hoidin Thoria uudessa tallissa ja nuori tyttö tuli kysymään, jos etsin vuokraaja Thorille.

Lapsena olin itse vähän kuin ystäväni kuvassa kuvittama "bumlebee", joka aina toivoi omaa eläintä elämäänsä ja tuo pieni ruukku oli hevosharrastus, jonka toivoin kasvavan joka päivä.

Vanhempani eivät ole eläinrakkaita, joten sain kinua oman eläimen perään syntymästäni lähtien. Saatuani stipendin (taisi olla ainut tässä elämässä), sain ostaa itselleni ihanan ison harmaan maatiaiskanin, Rogerina Rabittin, josta tietenkin tuli rakkain ystäväni.

Ratsastin myös aina kuin siihen oli mahdollisuus. Sain onneksi käydä ratsastustunneilla ja sinne askelsimme aina reippain askelin Tiinan kanssa. Jossain vaiheessa pääsin myös ensimmäisille ratsastusleireille ja hevoset tulivat koko ajan läheisimmiksi (jotenkin Tiina ja minä onnistuimme aina saamaan leirien villeimmät hevoset, joten lentäminen hevosen selästä tuli tuona aikana aika tutuksi)

Parasta oli kuitenkin pieni talli Inkoossa. Talli sijaitsi kilometrin mökiltämme, joten sinne pyöräilin aina kuin vain mahdollisuus kysymään jos voisin jotenkin olla avuksi. Sain harjata hevosia, ruokkia, putsata tallia ja auttaa kaikissa arjen askareissa. Pikku hiljaa sain myös ensimmäisiä kertoja ratsastaa ja jossain vaiheessa ratsastimme jo Tiinan kanssa päivittäin tallin ravureilla ja suurin unelmani toteutui kuin isäni vuokrasi kuukaudeksi Tyr nimisen hevosen. Muistan sen päivän aina, kun upea Tyr saapui Inkooseen. Taisi olla yksi elämäni onnellisimmista kuukausista.

Eilen illalla sain viestin samaiselta tytöltä. Hän oli löytänyt numeroni tallin seinältä ja kyseli voisiko hän olla avuksi. Harjata Thoria, putsata kamoja jne. ja ymmärsin, että hän oli juuri kuin minä samassa iässä. Ymmärsin myös miten pitkälle olen päässyt tuosta pienen ruukun tuijotuksesta ja siitä tuli hyvä mieli. Kysymällä ja oikeasti haluamalla asioita voi saavuttaa paljon.

Tuesday, December 6, 2011

Puikkoluita, ontumisia ja luukalvoreaktioita

Maailman ihanin ystävä Tiina ja kummipoika

Kävin eilen tallilla ja Thor ontui enemmän kuin aikaisemmin. Kärsivällisyys ei ole vahvin lajini, joten sain jotenkin yöni nukuttua ennen kuin soitin klo 8.01 aamulla Hyvinkään hevossairaalaan. Päivystävä eläinlääkäri Elina Palhovuo vastasi heti puhelimeen (Hyvinkäällä on ympärivuorokautinen päivystyspalvelu) ja sovimme, että tulen heti kun olen saanut trailerin järjestettyä. Eli ei kuin soitto Lisin omistajalle Outille Lappiin ja auton nokka tallia kohti. Matkalla tallille Tiina soitteli ja kyseli miten Thor voi ja käänsi oman nokkansa agility treeneistä kotia kohti, haki rakkaan kummipoikani ja lähdimme yhdessä hakemaan Thoria.


Elina katsoi ensin Thoria käytävällä ja huomasi heti, että oikean jalan sisemmän puikkoluun (Splint Bone) kohdalla tuntui hieman epätasaisuutta. Thor ei eilen halunnut juosta ollenkaan oikealle ja Nuppu meinasi eilen, että Thor ontui oikeata jalkaa. Kun menimme maneesiin juoksuttamaan Thoria, ontuma paheni selvästi oikean jalan sisemmän puikkoluun paikallisen palpaation jälkeen. 

Todella upeata palvelua jälleen kerran Hyvinkäällä

Kuvasimme Thorin puikkoluun ja sen pinnalla oli luukalvoreaktio. Juttelimme pitkään Elinan ja Tiinan kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että luukalvoreaktio ei ihan täsmännyt ontuman vakavuuteen, mutta luukalvon tulehdus pitää ensi tilassa hoitaa kuntoon. Thorilla on luultavasti ollut kaksi vammaa, mutta akuutin kivun ollessa nyt oikeassa jalassa ei vasenta jalkaa voitu tutkia kunnolla. Elina määräsi Thorille kahden viikon karsinalevon ja sen jälkeen tulisi jälleen käydä kontrollissa mikäli ontuma jatkuu. Saa kuitenkin toivoa, että molemmat vaivat menisivät ohi levolla, kylmäyksellä 2-3 kertaa päivässä ja oikealla lääkityksellä (se, miten pystyn pitämään 5-vuotiasta hevostani karsinalevossa jää nähtäväksi).

Thorin oikean jalan puikkoluu on saanut kolhun, joka on aiheuttanut luukalvon tulehduksen. Kun luukalvo tulehtuu, hevosilla kasvaa usein liikaluita, jotka muodostavat luuhun patin. Lisää tietoa englanniksi Splints and Fractures of the Splint Bones in Horses -artikkelista. Lisäinfoa liikaluista blogikirjoituksessani Tarhoihin tutustuminen lumisateessa.

Tällainen ihana lutunenä Thor oli koko ajan klinikalla. Katseli, ihmetteli ja käyttäytyi niin hyvin. 

Tarkoitus oli nauttia Masin ja Thorin seurasta itsenäisyyspäivänä, maastoilla ja viettää aikaa hevosten kanssa. Sen sijaan istuimme suurimman osan päivästä Tiinan ja kummipoikani kanssa autossa, kävimme klinikalla ja Thor muutti uuteen kotiin (siitä lisää joku toinen kerta). Kuitenkin olo on todella onnellinen, sillä en voi sanoin kuvailla kuinka kiitollinen olen siitä, että minulla on Tiinan kaltainen ystävä..... Ja tänään tarvitsin ystävää. Kiitos Tiina. Ja Thor, joka käyttäytyi kuin herrasmies. Olen niin ylpeä.

Lauantaina lähdemme Tiinan (joka toi Thorin Suomeen) kanssa Hollantiin katsomaan uutta hevosta Tiinalle. Jännittävää..... Mä lähden kuvaajan ominaisuudessa matkaan.

Lue myös:
Rasittunut kavionivel
Kehärengas eli ringbone
Liikaluu
Haava jalassa
Hindlimb lameness and saddle slip
Vuohisrohtuma eli rivi
Kinnervaivat, kinnerpatti, jännetuppi
Luukalvo, luukalvon tulehdus, liikaluu ja puikkoluu
Kantojen epäsymmetrisyys vaikuttaa hevoseen enemmän kuin luulet
Naulan painauma kaviossa
Luusekvesteri ja vierasesine
Imusuonen tulehdus eli imppari
Ei niin priima sädeluu
Jännevamma

Säädeluuontuma / Navicular Disease
Academic dissertation: Navicular Disease: Biochemical Studies of Synovial Fluids and Tissues Involved, Minna Viitanen 

Sunday, December 4, 2011

Kun palaset loksahtelevat paikoilleen


Blogikirjoituksessani Opi kuuntelemaan kirjoitin kaimalleni, että palaan toisessa kirjoituksessa siihen mitä tarkoitan sillä, että mielestäni puhutaan liian vähän siitä, että erilaisten liikkeiden ratsastaminen hyvin ja oikein vaativat rennon hevosen, joka liikkuu "oikeinpäin".

Olen valmentanut Lisin perhettä parisen vuotta ja Lisi on alusta asti ollut jäykkä rungosta. Henkilökohtaisesti en usko siihen, että hevonen syntyy jäykkänä (kuulen usein sanottavan, että hevonen nyt vain on jäykkä). On erirakenteisia hevosia, mutta ihan kuten meillä ihmisillä, niin jäykkyydet tulevat iän myötä ja esimerkiksi hevosilla huonosti istuva satula, väärä kengitys, vähäinen liikunta, vääränlainen liikunta, stressi jne. vaikuttavat hevosen lihaksistoon.

Kun Sanna kävi ensimmäisen kerran hieromassa Lisiä ja Thoria, Lisin lihakset olivat jumissa monesta kohtaa ja Lisi oli todella jäykkä. Sanna hieroi Lisin kunnolla ja katsoi myös satulan istuvuuden. Satula ei enää istunut ja huonosti istuva koulusatula esti lapojen liikuuvuuden. Lisin estesatula oli kuitenkin sopiva, joten Lisillä on nyt ratsastettu estesatulalla tai ilman. Kun Sanna kävi hieromassa Thorin ja Lisin eilen, Thor oli edelleen jumissa samoista kohdista kuin viimeksi ja oikealla puolella selkää oli pieniä "hiusrevähdyksiä". Lisi oli kuitenkin paljon parempi ja elastisempi ja ihmettelimme molemmat miten nopeasti Lisi on reagoinut siihen, että satula ja kengitys on vaihdettu ja Lisiä on hierottu.

Lisi on myös ollut todella hyvä ratsastaessa ja ensimmäistä kertaa tuntuu siltä, että Lisin ratsastajille tulee sellainen tunne, että poni on oikeastaan aika kevyt. Kun hevonen on jäykkä eikä taivu ja liiku "oikeinpäin" ei ratsastaminen ole sellaista nautintoa kuten sen pitäisi olla. Kaikkien liikkeiden suorittaminen vaikeutuu ja esimerkiksi hyppääminen on helposti epätasaista. Toisaalta taas, kun palaset loksahtelevat paikoilleen, niin ratsastus on kuin tanssia kauneimmillaan. Kuten Schöneich totesi Correct Movement in Horses -kurssilla: "The horse should dance."

Lihasjumiutumat istuva syvällä ja on hyvä ennaltaehkäistä lihasjäykkyyttä. Sanna jatkaa nyt molempien hevosten hieromista kerran kuukaudessa.

Lasten kanssa tallilla

Ella ja Lisi

Ystäväni lapsi Thomas ratsasti tänään ensimmäistä kertaa. Vasta kun Ella oli näyttänyt mallia, uskaltautui pikkuinen Thomas Lisin selkään. On hauska seurata kuinka jännää hevosten kanssa oleskelu on lapselle, joka ei aikaisemmin ole ollut hevosten seurassa ja kuinka luontevaa se on sellaisille, jotka ovat hevosten seurassa päivittäin.

Thomas ja Lisi

Siivosin jälleen toisen uuden tallin tänään ja liikutin Thoria pikku hetken ja pyysin, että toisen hevosen omistaja katsoo miltä Thor näyttää, kun juoksin Thorin kanssa suoralla uralla. Selvää epäpuhtautta on vielä havaittavissa, mutta eläinlääkäri oli sitä mieltä, että seurataan tilannetta vielä viikon ajan. Jos ontuma jatkuu, niin voidaan harkita kavionivelen tai mahdollisesti myös vuohisnivelen lääkitystä.

Thor oli niin ihana, sillä Thor hirnui kovasti tänään kun saavuimme tallille. Olen niin kiitollinen, että saan viettää aikaa niin mahtavan hevosen kanssa. Sääli tosin, että ehdin antaa niin vähän aikaa Klöntille. Yritän aika ajoin viedä heinää ja porkkanoita Klöntille, jos se jotenkin kompensoisi aikaa, jota ei mitenkään tunnu heruvan lisää tällä hetkellä.


Ella ja Thomas olivat innoissan lähdössä tallille tänään. Erosimme suurin piirtein samaan aikaan Thomaksen äidin kanssa, joten vietimme paljon aikaa yhdessä lasten ollessa pieniä ja nämä kaksi toveria ovat kuin sisarukset.


Rakas mieheni on työmatkalla ja oli löytänyt nämä Desigualin ihanat mekot tyttärillemme Dubaista. Upeat värit piristämään talvipäiviä.

Saturday, December 3, 2011

Kapson

Thor ja Kapson

Correct Movement in Horses -kurssilla käytettiin Kapsonia juoksuttaessa ja suurin osa kurssilaisista tilasivat Klaus Schöneichin suunnitteleman Kapsonin Saksasta. Mia oli ihana ja haki meidän Capsonit Inkoosta viikolla, joten tänään käytin Thoria liikuttaessa meidän ihka omaa Klaus Schöneichin KS-nimimerkein varustettua Kapsonia.


Kapson toimi todella hyvin juoksuttaessa ja pidemmällä kävelylenkillä etenkin, kun Thorilta löytyy hieman extra energiaa tällä hetkellä. Nyt kun Thor on yksin tarhassa eikä muutenkaan ole päässyt liikkumaan kunnolla, niin vauhtia riittää.

Thor oli edelleen hieman epäpuhdas, mutta liikkuu muuten paljon innokkaamin eikä vasen lapa enää ollut yhtä jäykkä.

Nyt naapureiden ja hyvien ystävien luokse illalliselle Ellan kanssa. Tänään siivosin molemmat uudet tallit Tampajalla, joten hyvä ruoka maittaa sen jälkeen.

Suloinen vahtikoira

Wednesday, November 30, 2011

Opi kuuntelemaan


Joskus tuntuu, että asiat järjestyvät ihmeellisimmällä tavalla ja niin tuntui olevan uuden kengittäjämme osalta. Uusi kengittäjä on Outin tuttu ja kengitti Lisin ensimmäistä kertaa pari viikkoa sitten. Kun eläinlääkäri sanoi, että Thorin kengitys pitäisi uusia mielessäni oli pari, kolme kengittäjää ja yksi heistä oli juuri tämä kyseinen henkilö. Kun hän vastasi puhelimeen (sitä kun eivät kengittäjät aina tee) ja juttelimme pitkän tovin hevosen anatomiasta, kavioiden asennosta jne., tuli heti sellainen olo, että nyt olen löytänyt juuri meille sopivan kengittäjän. Ihminen, jolla on vankka kokemus, tekee todella huolellista työtä ja pitää omaa ammattitaitoansa jatkuvasti yllä.


Olen miettinyt viimeisen viikon aikana kuinka helppoa on liikuttaa hevosta vaikka hevonen selvästi yrittää kertoa, että jotain on vikana. Jos olen rehellinen, niin Thor on osoittanut merkkejä kivusta:
  • Pientä hännän viuhahtelua ratsastaessa.
  • Vasen lapa jumissa ja kiinni vasemmasta kuolaimesta
  • Korvat aika usein takana
  • Pientä levottomuutta ajoittain 

En yritä sanoa, että kaiken tulisi olla heti alusta asti kevyttä ja tasapainoista vaan eri vaiheiden läpi pitää varmaan kulkea ratsukon kuin ratsukon. Useimmiten hevosella on kuitenkin jokin syy huonoon tai muuttuneeseen käytökseen ja olisi tärkeätä oppia kuuntelemaan entistä paremmin. Meillä ihmisillä on niin usein kiire suorittamaan ja ratsastamaan, että perusasioiden hoitaminen tahtoo unohtua. Joitain asioita ei mitenkään elämässä saa käännettyä, mutta välillä mietin miten Tesello voisi, jos olisin antanut enemmän aikaa. Kun aina oli vain niin kova kiire.....

Nuori tyttö kysyi eilen mitä mieltä olen, kun hänen hevonen ontuu toista etujalkaa. Pyysin kengittäjää katsomaan kavioita (kuvassa) tänään ja vasemmanpuoleinen kenkä oli vino ja kannat olivat epäsymmetriset (vasen kanta oli paljon matalampi kuin oikea). Hevosen jalkojen asento kääntyi vahvasti ulospäin ja vaikka kyseinen pienikokoinen hevonen oli saanut uudet kengät pari päivää sitten, kengittäjä ei ollut vuollut kavioita läheskään tarpeeksi. Kengityksen jälkeen soitin tytölle ja kerroin, että onko hän tietoinen, että hevosen jalan asennot ovat aika huonot ja kerroin miten kengittäjä ohjeisti, että hevonen kannattaa tulevaisuudessa kengittää. Kengittäjä totesi myös, että hän voi mielellään tulla mukaan ohjeistamaan seuraavalla kengityskerralla. 

Kukaan ei ollut maininnut jalkojen asennosta (en olisi itsekään tiennyt mitään hevosen jalkojen asennosta 14-vuotiaana) ja tyttö halusi kovasti kuulla lisää. Jos tämä kenties voisi auttaa yhden hevosen elämää, niin se olisi hienoa, mutta kuinka monet hevoset seisovat levossa, niitä lääkitään tai ne lopetetaan vain sen takia, että meiltä puuttuu asiantuntemus ja asiantuntevat ammattilaiset. 

Olen todella kiitollinen ja onnellinen, että löysin juuri kyseisen kengittäjän, sillä hän osasi selvästi asiansa. Hän oli myös valmis kertomaan ja opettamaan varmaan jo jossain vaiheessa melko rasittavaksi muuttunutta hevosen omistajaa. Sillä vain katsomalla, seuraamalla ja tekemällä sitä loppujen lopuksi oppii. Ja kuten Kyra on joskus todennut, niin hevosen omistajan kannattaa olla vähän kaikkea: "vähän seppä, vähän eläinlääkäri ja miksei satulasappikin."

Tytön hevonen ja eripariset kaviot. Vasemmanpuoleinen kavio kengitettiin tänään.

Thor sai tänään etujalkoihin siis upeat uudet kengät. Kengät ovat suuremmat, tukevat enemmän kantaa ja hokit poistettiin. Niin nuorella hevosella monen hokin lisääminen yhtäkkiä on voinut olla osasyy kavion rasittumiseen. Kengittäjä huomasi heti, että Thorilla oli irronnut vasemman jalan kenkä kesällä pari kertaa ja pani merkille ruununrajassa vasemmassa kaviossa kovan patin, jonka ei kuulemma kuuluisi olla juuri siinä, ja arveli, että kyseessä voisi olla luutuma tai irtopala tai joku muu. Sellainen voi kuulemma parantua itsestään, mutta se voi myös aiheuttaa kipua, joten sitä kannattaa tarkkailla ja kenties kuvauttaa. Se on kuulemma myös sellaisessa paikassa, että sen voisi leikkauksella hoidattaa. Saa kuitenkin toivoa, että kyseinen kohta ei vaivaisi Thoria (Thor ei ainakaan reagoinut sen paineluun) ja poistuisi itsestään. Nyt on tiedossa viiden päivän Metacam-kipulääkekuuri ja liikuttamista pikku hiljaa.

Ja vielä eläinlääkärin kommentti (kun kyselin ruununrajan "kovasta patista"): "Ruununrajaan ei yleensä tule luutumia. Ruunuluuhun tai ruununiveleen voi tulla uudisluutta." Ja mitä se tarkoittaa: "Uudisluulle ei juurikaan voi tehdä mitään. Säären alueella ovat harmittomia ja voidaan kylmäpolttaa. Ruunuluun ja ruununiveleen alueella ikäviä, voi johtaa nivelrikkoon. Puhutaan kehärenkaasta eli ringbone. Thorilla ei ollut merkkejä kehärenkaasta. Johtopuudutuksen perusteella epäilisin vahvasti, että vika on kaviossa, koska puudutuksessa puutui ainoastaan kavion kantaosa."

Illalla Sanna kävi jälleen hieromassa Thorin ja Lisin, mutta siitä lisää joku toinen päivä.

Lue lisää kehärenkaasta Juti vol. II -blogikirjoituksen kommenttiosuudesta.

Lue myös:
Ei se vi:t:uile

Monday, November 28, 2011

Spänst & Harmoni


Yksi maailman parhaimmista asioista on viettää aikaa oman äitinsä kanssa ja viime viikonloppu oli juuri sellainen. Vietimme aikaa yhdessä, söimme, joimme, joogasimme, shoppailimme ja nukuimme suht huonosti hotellin pienessä sängyssä. Heräsimme aikaisin aamusta, juttelimme lisää ja kävelimme ympäri Tukholmaa.

Mukaan reissulta tarttui jälleen parempi hengitys- ja joogatekniikka Lisa Lalérin Astanga joogan alkeet -kurssilta. Lisa todellakin elää ja hengittää joogaa ja Liisan vartalon kontrolli oli fantastista seurattavaa. Lisa oli itse löytänyt joogan noin 12 vuotta sitten, kun hän oli palanut loppuun työelämässä, oli synnyttänyt kaksi lasta ja eronnut miehestään. Tänä päivänä Lisa omistaa Yogashala -koulun Tukholmassa. Jossain vaiheessa kysyin Lisalta, että kuinka usein joogaaminen tuntuu todella hyvältä (mietin tietenkin, että ratsastuskerrat jolloin tuntee saavuttaneensa täydellisen tasapainon ovat todella harvassa (ainakin minulla). Liisa vastasi, että hän ei enää miettinyt asiaa niin paljon ja useimmat kerrat olivat hyviä, mutta myös joogaamisessa on ollut helpompia ja vaikeampia kausia. Ja vaikeat kaudet olivat ne joista todellakin oppi. Ei ajat jotka olivat olleet helppoja. 

Kun kerran olimme Tukholmassa saimme myös hieman joululahjavarastoa täytettyä ja löysin tietenkin kirjoja selatessa (rakastan kirjakauppoja) pari mielenkiintoista hevoskirjaa: 

Gillian Higgins och Stephanie Martin, Hästen i rörelse, Guide till ökad prestationsförmåga

Kiinnostava kirja hevosen fysiikasta.

Birthe Vogelius: Spänst & harmoni i ryttarens sits

Kiinnostava kirja ratsastajan istunnasta.

Eteemme sattui myös ruotsalaisen eläinsuojelujärjestön tempaus, joka ei varmasti tarvitse mitään selittelyä. 


Ajoin vielä eilen illalla Tukholmasta tallille ja Thor ontui edelleen. Tänään eläinlääkäri tuli käymään ja hän epäili taivuttelun ja juoksuttamisen jälkeen, että ongelma olisi kaviossa. Puudutimme kavionivelen ja odotimme noin 10 minuuttia ennen kuin menimme uudestaan juoksentelemaan maneesiin. Thor liikkui selvästi pirteämmin, korvat edessä ja liike oli puhtaampi (liikkeen ei kuulemma tarvitse olla täysin puhdas heti).

Eläinlääkäri ohjeisti, että kengittäisin Thorin uudestaan (hän epäili, että kavio ei ollut parhaimmassa asennossa ja kenkä on hieman liian pieni) ja sen jälkeen antaisin viiden päivän kipulääkekuurin. 

Eläinlääkäri uskoi, että myös lavan jumi johtui rasittuneesta kavionivelestä ja hän epäili, että hokkien laittaminen oli ehkä rasittanut jalkoja entistä enemmän. Eli kyseessä on toivottavasti vain steriili tulehdus ja jalka on rasittunut liian nopeasta kavion asennon muutoksesta, vähän kuten omat nivelet voivat joskus rasittua. 


Satulasappi Tiina Suni kävi myös katsomassa Thorin satulatilanteen ja summa sumarum on, että Tiinan satula, jota olen kokeillut on liian kapea edestä ja Thorin oma Albion-satula menee liikaa etukenoon (selittää miksi oma istuntani ei tunnu tasapainoiselta satulassa) eikä kuulemma ole juuri "tämän hevosen satula". Estesatula on onneksi hyvä ja sopiva, joten sillä mennään kunnes käydään Hipposportissa Tiinan kanssa joulukuun alussa. 

Thursday, November 24, 2011

Jooga


Aloitimme yksityiset joogatunnit Anun kanssa viime keväänä ja viimeiset joogaharjoitukset pidimme syksyllä toimiston saunatiloissa. Yksi alun kirjaamistani tavoitteista oli joogan sisällyttäminen arkielämään, niin että joogasta tulisi osa päivittäisiä rutiineja. Kahdella viimeisellä tunnilla tutustuimme astangajoogan saloihin ja sain lainaksi Astanga Yoga, Jean Hall -kirjan Anulta. Teimme myös hatha jooga harjoituksia ja kävimme läpi joogan historiaa.

Ilokseni joogasta on tullut osa elämääni. Olen joogannut vuosia enemmän tai vähemmän, mutta viimeiset kuukaudet olen joogannut useita kertoja viikossa aamuisin noin puolen tunnin ajan. Joogaaminen on mahtava tapa herätä aamuun ja nyt kun tekniikka on viiden yksityistunnin jälkeen paremmin hallussa, niin joogaliikkeet tuntuvat entistä paremmilta.

Myös äitini innostui joogasta kesällä, joten sain syntymäpäivälahjaksi joogaviikonloppukurssin Tukholmassa. Alun perin oli tarkoitus mennä Malin Berghagenin viikonloppukurssille, mutta suuntaamme nyt loppujen lopuksi huomenna astangajoogan alkeita opettelemaan Yogashala kouluun.

Lisi oli todella hyvä tänään, kun pidin tunnin Annikalle ja Lisille. Annika ratsasti nätisti ja Annikalla on selvästi aiempaa parempi keskivartalon hallinta. Annika totesi myös, että Thorilla ratsastaminen on auttanut hahmottamaan miten kevyeltä ratstastaminen voi ja kuuluu tuntua.

Thor ontuu edelleen, joten hieman haikein mielin lähden Tukholmaan. Sinänsä, ehkä jooga ja mielen rauhoittaminen on juuri se mitä tarvitsen. Onneksi Annika ja Jessica kävellyttävät Thoria viikonlopun aikana ja maanantaina selviää toivottavasti mikä aiheuttaa Thorille kipua. Saa vain toivoa, että kyseessä ei olisi mitään vakavaa.

Lue myös: 
Joogan bandhat
Spänst & Harmoni
Muutoksen voima
Joogaa katolla
Tule mukaan ratsastajille suunnatulle yin-jooga tunnille
Huikeat kanssajoogit
Ratsastaja, tartu joogahaasteeseen
Joogatäyteinen päivä Vehmaalla
Parantava hoito (energiahoito)
It is not about quitting your day job
Yoga Glo Mat Moments
Uskomaton viikonloppu takana
Maastoilua ja aerial joogaa
My Horse!
Jooga ja ratsastus = totta (Hollola, Lahti)
Opening my heart (Trollö)
If we don't breathe our hips don't breathe
"Symmetry is overrated" - Esak Garcia's Masterclass
Miksi sinun kannattaa ratsastajana venytellä kylkiä?


Joogaopettajakoulutus Chi Therapeutics RYT 200:
Päällä seisonnasta ja käsien pituuden merkityksestä

Hyviä linkkejä: 
Yoga Today
Satu Tuomela
Elephant Journal
Body Divine Yoga
Yoga Journal
Do You Yoga
Rachel Brathen, Yoga Girl
Yoogaglo.com
Yoogaia.com
Yinyoga.com

Verkkokaupat:
Yogini&co
Lululemon

Hevosjoogaa:
Joogaa Thorin selässä laitumella
#yogaforthegoodofthehorse
Equine Om (yhdistää hevoset ja joogan)

Kirjavinkit:
Donna Farhi, Yoga, Mind, Body and Spirit
Colleen Saidman Yee: Yoga for life: A Journey to Inner Peace and Freedom
Janesh Vaidya, Kehon ja Mielen Ayurveda
Sharamon Shalila & Baginski Bodo, Chakra-käsikirja
Fiennes Maya, Täyttä elämää joogalla
Arewa Caroline Shola, Way of Chakras
Svoboda Robert, Ayurvedaa naisille 
Måns Bro, joogan Filosofia
Michael Budowick, Yoga Anatomy
Baron Baptiste, Journey Into Power
Baron Baptiste, Being of Power
Stephen Cope, The Wisdom Of Yoga
Stephen Cope, The Great Work Of Your Life
Ray Long, MD, FRCSC, The Key Muscles of Yoga
Jack Hawley, The Bhagavad Gita: A Walkthrough for Westerners
B.K.S. Iyengar, Light On The Yoga Sutras Of Patanjali


Yin jooga:
Bernie Clark, YinJooga Bernie
Leslie Kaminof, The Complete Guide to Yin Yoga


Bhagavad Gita- jumalainen laulu- Taavi Kassila
B.K.S Iyengar - Light on Yoga 
B. Clark - Complete Guide To Yin Yoga
J. Anodea - Eastern Body Western Mind
R. Long - Key Muscles + Key Poses (2 eri kirjaa)
T. N. Hanh - You Are Here
C. Dale - The Subtle Body
M. Singleton - Yoga Body
Brene Brown - Gifts of imperfection (tästä kannattaa aloittaa)
The Four Desires, Rod Stryker

Wisdom of the body moving, Linda Hartley
The Yoga Sutras