Friday, January 30, 2015

Nokkonen ja bentoniittisavi kokeilussa


Minna naureskeli viime viikolla Thorin Chia-coktailille. Kun Greenline on turvotettu lisätään hieman
  • chiaa
  • ruusunmarjaa
  • msm-jauhetta
  • pirunkouraa (devil's claw)
  • nokkosta
  • bentoniittisavea ja
  • mineraalia sekä
  • ripaus suolaa

Chia de Gracian chiaa ja msm:ää olen antanut kuurimuotoisena ja pirunkouraa jos on ollut jotain ongelmia esimerkiksi selän kanssa. Ruusunmarjaa Thor syö vuoden ympäri. Uutena tuttavuutena olen kokeillut nokkosta ja bentoniittisavea ja ihastunut myös näihin kahteen tuotteeseen. Nokkosta olen jo tilannut lisää ja ottanut myös käyttöön meillä kotosalla aamusmootheihin Ellan kanssa. Myös inkivääri on meillä kotona kovassa käytössä. Tosin meidän ihmisten sekoitus ei vielä ole yhtä kattava kuin Thorin.

Lue myös:
Chia-siemenet ja ruusunmarjajauhe
ohdintaa hevosen ruokinnasta

Thursday, January 29, 2015

Muhkea patti kintereessä


Minna soitteli tiistaina, että Thorilla on patti kintereen keskellä, siinä missä yleensä on kuoppa. Oli kuitenkin liikkunut puhtaasti ja niin se teki myös eilen eli onneksi ei vaikuta kipeältä. Ei arista eikä ole lämmin. Patti on saattanut tulla siitä, että Thor on nyt suoristunut aika nopeasti ja kenties rasittanut jalkaa enemmän kuin aikaisemmin tai sitten se on traumaperäinen. Minna Viitanen tulee katsomaan jalan maanantaina, niin saa ainakin tietää vaatiiko patti lepoa tai saako liikuttaa ihan normaalisti. Onko teillä kokemusta tällaisesta patista? Se ei ole kova vaan ennemminkin vähän nestemäinen. Googlailun tuloksena ja parasta ystävääni, eläinlääkäriä Tiinaa konsultoimalla vaikuttaa siltä, että kun akillesjänne kiinnittyy kantaluuhun niin kyseessä on varmaan jännetuppi joka on kerännyt nestettä.



Olen ollut nyt parilla todella hyvällä koulutunnilla. Molemmilla tunneilla ollaan menty aika paljon vastalaukkaa ja maanantaina mentiin vastalaukkaa pitkillä sivuilla, takaisin käyntiin lyhyillä sivuilla ja takaisin vastalaukkaan molemmissa suunnissa. Kaikille hevosille vastalaukkaharjoitukset tekevät todella hyvää, mutta niitä on myös aivan ihana harjoitella Thorin kanssa. Thorilla on luontaisesti helppo säilyttää tasapaino ja vastalaukat ovat alusta asti olleet Thorille helppoja. Muistan jo Marin ensimmäisillä kursseilla, kun Mari kehui Thorin hyvää tasapainoa.

Edelleen Minna joutuu huomauttamaan siitä, että mun pitäisi istua enemmän satulaan ja eilen kun pääsin kunnolla istumaan tunnin loppupuolella liikkui Thor heti paljon paremmin. Kun sitten luin vielä tämän kohdan 5 Ways to "Relax" While Riding a Horse kirjoituksesta mietin miten epämukavalta Thorista mahtaa tuntua jos en ole tarpeeksi jäntevä ja ryhdikäs ratsastaessa:
"Remember that little kid that could make herself feel almost weightless when you went to pick her up? Maybe you were one of those kids when you were younger. Those children can make themselves light as a feather by tightening their bodies and wrapping their arms and legs around you once they’re “on board”. You can probably carry those children for a long time without feeling tired – because they are doing half the work for you.
Try doing that while you are riding your horse. One of the ways you can look like you are relaxing on your horse is to NOT be a blob. In other words, hold yourself up. Be tall, be strong through your core, don’t slouch and avoid falling to every imbalance. Trust me, for those of us who are not used to holding our bodies in a toned manner, it might be difficult at first. But give it a try. See what your horse thinks of it. If you do it long enough, it becomes easier. And maybe, your on-the-horse toning might become more of a habit even when you’re off the horse."
Olen myös käyttänyt aika paljon syvää joogahengitystä Thorin kanssa koska etenkin maastossa, kun Thor hermostuu se rauhoittaa ainakin minua:) Ehkä pitäisi yrittää hengittää hieman enemmän hevosen liikeen tahdissa? Olenko kenties rauhoittanut mieltä ja vartaloani välillä liiaksikin ratsastaessa. Mene ja tiedä. Kultaista keskitietä kun on niin vaikeata löytää.

Sen ainakin tiedän, että hengitykseen aion keskittyä tästäkin lähtien erityisen paljon ratsastaessa. On se sitten syvää joogahengitystä tai hieman pinnallisempaa hevosen liikettä mukailevaa.

"And I don’t mean big long yoga breaths while you meditate on your deepest secrets and passsions! No, this type of breathing is much more practical. Make sure you are taking in a breath and releasing a breath in rhythm with your horse’s movement. This is the kind of breathing that keeps circulating oxygen to your muscles and brain, so you can think and stay in balance! :-)"


Eilen Ella oli laskettelemassa ihanien ystävieni kanssa ja tänään mennään Ellan kanssa illalla tallille koska kiropraktikko Linda Telford tulee taas käymään. Todella mielenkiintoista kuulla mitä Lindalla on tällä kertaa sanottavaa meidän pikku pollesta.



Ja kyllä mä nyt jo tässä vaiheessa tiesin, että meillä on maailman ihanin talli-ilmapiiri ja todella kilttejä ihmisiä, mutta että tällaista. Facebookissa mainitsin, että luettuani Donna Tarttin kirjan The Goldfinch olen ihan hukassa koska kirja oli niin hyvä ja kaipailen kirjoja mukaan sunnuntain reissua varten. Tämä odotti sitten kaappini vieressä tallilla. Ai että tuli hyvä mieli. Kiitos!

Tätä istuntaa tavoittelen jälleen. Aurinkoi paistaa usein Australiassa, ratsutin välillä viisikin hevosta päivässä, ehdin urheilla säännöllisesti ja tein seisomatyötä, joten lähtökohdat eivät ole ihan samat, mutta kyllä mä tähän vielä joku päivä pääsen. Ja Louis oli varmaan Thoria pienempi, joten kyllä se niin paljon on omasta kehonhallinnasta kiinni.

Hevoseni Louis ja minä meidän Ihanassa maneesissa Sydneyssä.

Tuesday, January 27, 2015

Tasapainoiset ratsastajat


Kun istuin lokakuussa kuuntelemassa Nordic Business Forumin puhujia ajattelin miten hienoa olisi järjestää hevosalalla tapahtuma, jossa on mukana monta mielenkiintoista puhujaa. Pääsisi Nordic Business Forumin tavoin raapaisemaan monen mielenkiintoisen aiheen pintaa ja paneelikeskustelu ikään kuin sinetöisi päivän. Olisi mahdollista ottaa mukaan monta eri näkökulmaa kotimatkalle ja lisätä niistä parhaat palat oman arjen hevospalettiin.

Kun sitten innostuin asiasta toden teolla ja lähdin suunnittelemaan Ratsastajan kokonaisvaltainen tasapaino -luentoa en osannut ikinä arvata miten upeita puhujia saisin mukaan tilaisuuteen. Kun olin sitten saanut kaiken lyötyä lukkoon, tilan varattua ja ohjelman vahvistettua ja laitoin infoa maailmalle iski hetken kauhu. Mitä jos olenkin aivan hakoteillä ja ohjelma on vain omasta mielestäni super mielenkiintoinen? Parin minuutin ajan mietin, että olenko ihan sekaisin kun päätän järjestää tällaisia tilaisuuksia kunnes osallistumisia tuli säännöllisin väliajoin ja tilaisuus on nyt tupaten täynnä. Uskoin siihen täysin alusta asti itse, mutta on mukava huomata, että ohjelma kiinnostaa myös muita:)

Tervetuloa siis kaikki ilmoittautuneet mukaan maaliskuun tilaisuuteen ja syksyllä järjestettävästä tilaisuudesta kerron täällä blogin puolella pian lisää. Aiheena on kuitenkin hevosen hyvinvointi ja tasapaino ja puhujina muun muassa kiropraktikko, kengittäjä ja eläinten käytösneuvoja. 

Sunday, January 25, 2015

Sunnuntaisijaistamista


On se tuntien pitäminen vaan niin hauskaa puuhaa. Pääsin jälleen sijaistamaan neljää tuntia tänään ja kyllä on nautinto opettaa näin valoisassa ja hyväpohjaisessa maneesissa. 

Thor on saanut juoksennella maneesissa vapaana eilen ennen kuin jatkoimme Ellan kanssa laskettelemaan ja murtsikoimaan Peuramaalle ja tänään Tiina kävelytti Thorin. Huomenna on jälleen vuorossa Minnan koulutunti ja keskiviikkona päästään pomppimaan. Odotan niin vain tallille pääsyä huomenna. Kamala kaipuu Thorin luokse. 

Friday, January 23, 2015

Oodi nelijalkaisille ystävillemme


Oli aivan pakko lainata kuvaa ja sanoja Manolo Mendez Dressagen sivuilta. Tämä teksti kolahti täysin. Ei vain sen takia mitä muutoksia pitkä ja rauhallinen yhteistyö aiheuttaa hevosessa vaan etenkin mitä muutoksia se aiheuttaa meissä ihmisissä. En usko, että olisin löytänyt omaan elämääni samanlaista rauhaa, toisten kunnioittamista ja pitkäjänteisyyttä ilman näitä fantastisia nelijalkaisia ystäviämme. Kiitos!

"When
 we become aware that we are too being changed in the act of training, not just the horse, when we realize that through our horses we have opportunities to become calmer, gentler, more patient and generous, more grounded and understanding but also more, aware, curious, content, happy - that is when we experience the full measure of what a gift to mankind horses are."

Ja tässä vielä mielenkiintoista luettavaa viikonlopuksi: 

Eurodressage: Classical Training: Putting the Horse in Balance
The Horse Magazine: Michael Jung talks about training eventing horses
Horse Collaborative: Improve Turns and Obedience with the Cartwheel

Jaana Pohjola: Tervetuloa friikkisirkukseen
ja vielä Eurodressagen artikkeli kilpailuhevosen maanpäällisestä paratiisista

Thursday, January 22, 2015

Vaaralliset autoilijat ja sahamiehet


Tästä Hippsonin tarinasta tuli mieleen, kun ratsastin kerran Masilla ja auto ajoi aivan Masin takajalkojen ohitse. Muistui myös mieleen, kun ratsastimme Kirkkonummella ja mies käynnisti moottorisahan juuri kun olimme hänen kohdalla. Tai traktori ajoi meitä takaa koska olimme eksyneet hänen tielle (onneksi mukana oli nopeat hevoset). Tai meitä varoitettiin, että jos vielä menemme kerrankin yhdelle hiekkatielle ampuu tien omistaja meidät haulikolla.

Tästä tarinasta heräsi myös kysymys miksi monien vuosien ajan perhe piinasi tallimme ratsastajia. Pikkutytöt lensivät ojaan kun auto ajoi päin, metsästä hypättiin esille viitat päällä ja monta kertaa mietti, että oliko parempi vaihtoehto hypätä ojaan, ojan yli tai odottaa ajaako auto päin tai jatkaa tällä kertaa matkaa? 

Kun auto törmäsi Ruotsalaisen Birgitta Wentzel Häggiin ja hänen Maya hevoseen ei mitään ollut enää tehtävissä. Ratsastaja selvisi vammoineen ja hevonen jouduttiin lopettamaan paikan päällä. Miten turhaa? Vain sen takia, että autoilijalla oli aurinko silmissä ja hevonen sattui väärään aikaan astumaan sivulle. Tällä kertaa autolija ja ratsastaja sekä kanssaratsastajat selvisivät hengissä, mutta hevonen kuoli. Turhaan. 

Ajetaan varovaisesti liikenteessä. Myös kun kohtaamme hevosia. Ja muistetaan kiittää jokaista autoilijaa jotka hidastavat vauhtia. Myös niitä rekkakuskeja jotka pysähtyvät kahden metrin päähän, koska ne kuitenkin pysähtyivät. Yritetään kertoa sahamiehille, että on parempi jos moottorisahaa ei käynnistetä juuri ohi kulkiessa ja pysytään poissa haulikkoihmisten tonteilta. Koska maastoileminen on niin kivaa ja menetämme paljon, jos emme uskalla kulkea teitä pitkin hevostemme kanssa.

Monday, January 19, 2015

In an ideal world your horse would be bigger





















A horse needs to be hot but at the same time responsive was what Grand Schneidman told another rider that I was watching on Monday evening.

"I like to think that riding a dressage horse is like driving a Ferrari. Only thing is that you are driving it in Helsinki."

What a privilege it is to be able to learn from professionals such as Grant Schneidman. After our move to Peuramaa this is now the second time that I was able to attend Schneidman's lessons and I am still completely overwhelmed by the fact that I can train in a great facility with someone that has such an extensive knowledge about horses.

The last time we caught up with Grant was in November and I got some really good exercises to help me deal with my own crookedness.



Grant started off by saying that I look a lot less crooked and Thor seems to be in a better balance than the last time so it was nice to begin the lesson on Sunday with those kind words. I like Grants way of training in general because just like our favorite trainer Mari Faria di Carvalho he always remains calm and takes the time to explain things over and over again.

"I want to teach the horse not the rider. The thing is that a lot of the time the problem is the rider so I have to deal with those problems first."



During both days we did a lot of transitions within all gaits. At some point Grant wanted me to do walk-trot-halt-canter in a really fast pace in order to get Thor to listen and carry himself better.

Grant also asked me to relax my legs when sitting down in the rising trot. He said that I braise my legs when coming down and that puts me too far back in the saddle.

During both lessons we concentrated on basic things and mostly sought after a good rhythm and balanced strides. Grant also wanted me to relax my hands more but make sure that I keep my hand closed. He told me that Thor gets confused when I keep my fingers open and is not sure what I ask of him. He also asked me to hold the reins with only two fingers the second day in order to be more gentle with my hands.


On the second day I told Grant that I feel that Thor's left shoulder comes out too much to the outside so Grant gave me some really great advice. He told me to start a shoulder-in (avotaivutus) in walk and try to engage the inside hing leg to step under his navel. He also told me to push with the toes of my outside leg (in this case the left leg) next to Thors girth by his armpit in case Thor did not want to engage the left shoulder. Amazingly that little aid really worked and as soon as Thor engaged the front better I was to take the pressure off from the toes of the left leg. 




We then started practising both ranvers and travers (sulku- ja vastataivutus) on a straight line and travers really helped get the shoulder in without loosing the hind as well. Then he also asked me to keep my hands a bit to the right in the leg-yield (pohkeenväistö) to the left-hand side so that Thor wouldn't just put his left shoulder forth but would symmetrically yield to the left.


What Grant pointed out all the time relentlessly and probably until he felt tired of pointing it was that I NEED TO SIT DOWN IN THE SADDLE. Not in the rising trot, but when sitting down in the trot, cantering and so forth. He asked me to be more quiet and keep my upper body upright and still. He told me that if he would show off a little mare for example he would be very careful with his upper body. And it was fantastic how he explained that every time I lean forward and make too much movement I block Thors shoulders and he becomes more heavy in the front. As you can see it is much easier for me to sit down in the saddle that I tried on Thor the next day since it has more room for my legs but even in my own saddle I got some very good moments and like Grant said: "see, you are using your seat now and not riding with your hands."

Grant also made me realise what a tall upper body I have. Of course I do realise that I need to sit down but after actually seeing in the mirror and taking in that I have such a tall upper body it was somehow easier to understand the effect it has on my horse if I move around too much and made me stick to the leather better.

Grant did point out at the end that "in an ideal world your horse would be a little bit bigger" however stating directly after that he does like my enthusiasm. I of course did tell him that just riding my own horse for him is living a dream so it doesn't matter if my horse is too big or too small. I am just so thankful to be right there in just that moment. And so thankful that I have such an amazing horse that is my own. That I can ride anytime I want, I can change the farrier, play around with saddles and take care of his problems in the mouth. I can have him craniosacralled, massaged and I can even teach him yoga if I want to. I can board him wherever I want and I can train with whoever I want whenever I want or just go for a walk in the forrest. Because even if he would be a lot bigger it wouldn't be exactly this horse. And this horse I love to bits.  

My little helpers photographing the session. Aren't these girls just amazing. And such talented riders. 

If you are interested in more information about Mr. Schneidman Jilla has written a lovely summary of their lessons with fantastic Finn horse Torsten. 

Really looking forward to the next lessons in the spring-time. 

More information: 
Difference in saddles, Day I and II

Sunday, January 18, 2015

Miten hevonen näkee


How Your Horse Sees -videolta löytyy lyhyesti ja ytimekkäästi tietoa siitä miten hevonen näkee. On myös kuvattu hyvin miksi esteitä lähestyessä ei kannata tehdä niin paljon käsillä vaan jättää hevosen pää rauhaan.

Koska olen myötäelänyt ratsuttamani hevosen Gammonin aka Klöntin sokeutumisen ja ollut mukana, kun silmä päätettiin poistaa ja poistettiin on hevosen näön merkitys vahvistunut myös omia hevosia seuratessa. Eli kuten videossa sanotaan kannattaa myös hevosten silmiä seurata ja opetella miltä näyttää hyinvoiva ja terve silmä. Ja ilman silmääkin voi hyvin elää.

Thursday, January 15, 2015

Talviratsastushousut kokeilussa















Mainitsin Missä olet ollut koko elämäni kypäränlämmitin -kirjoituksessa, että olen saanut kokeiluun myös Kerritsin Sit Tight N Warm Fullseat -talviratsastushousut. Talviratsastushousuista tulee ainakin minulle mieleen isot toppahousut, jotka vedät tavallisten ratsastushousujen päälle ja jotka nousevat ylös ratsastaessa. Niitä käyttäessä on myös iso riski, että lennät selästä ensimmäisessä iloisessa maastopukissa koska pelkästään selässä istuessa liuut jo puolelta toiselle.

Voitte siis kuvitella iloisen yllätykseni, kun paketista löytyi kauniit lämpimät kokonahkapaikkaiset mustat ja lämpimät ratsastushousut.

Temppujen harjoittelua. 

Keskittyminen oli tuulisella päivällä hieman muualla. 

Kokeilin heti housuja Grantin kurssille ja kuvitelkaa tai älkää, mutta videossa ratsastan talviratsastushousuissa. Housut ovat todella mukavat, pitävät takapään mukavasti satulassa (aina kun muistan istua satulaan) ja ovat todella lämpimät maastoillessa. Housujen alle mahtuu hyvin myös lämmin kerrasto ja ovat täydellinen talviratsastusvaruste etenkin paljon maastossa hevosensa kanssa viihtyville.


Housut löydät Classic Equeen -verkkokaupasta.


Tämä postaus on toteutettu yhteistyössä Classic Equeenin kanssa.

Tuesday, January 13, 2015

Satulan sovitusta etänä

Etäopiskelua Skypen kautta parhaimmillaan. Sain Englannista pari runkoa joita olen nyt kokeillut Thorille ja jossain vaiheessa saan toivottavasti kokonaisen satulan kokeiluun. Niin super mielenkiintoista oppia satuloiden valmistajalta lisää hevosen anatomiasta ja satulan oikeasta istuvuudesta jne. Suomeksi ei taida olla tätä sanaa, mutta Flabbergasted kuvaa varmaan parhaiten omaa mielialaani juuri nyt. Ensin hieman Olympialaista tähtivalmentajaa ja seuraavana päivänä huippulahjakkaan satulasapin opeissa. Kai se on juuri sitä mitä Steve Jobs' 2005 Stanford Commencement Address -puheessaan totesi: 

"You have gotta find what you love and that is as true for work as it is for your lovers. Your work is going to fill a large part of your life and the only way to be truly satisfied is to do what you believe is great work. And the only way to do great work is to love what you do. If you haven't found it yet, keep looking and don't settle. As with all matters of the heart, you'll know when you  find it. And like any great relationship it just gets better and better as the years roll on. So keep looking, don't settle."

Monday, January 12, 2015

Eroja istunnassa

Olen aivan yltiökiitollinen siitä, että olen saanut ratsastaa pari päivää Grant Schneidmanin opeissa. Olen saanut niin paljon apua oman istunnan kehittämiseen ja apujen käyttöön. Myös Thorin vasemman lavan ongelmien kanssa sain paljon uusia ideoita ja ymmärsin jälleen miten paljon on vielä opittavaa. Grant on kovan luokan ammattilainen ja ratsastaa kotona varhaisesta aamusta noin kello 14.00 asti ja siitä hän jatkaa sitten tuntien pitoa klo 21.00 asti illalla. Siinä välissä hän lentelee valmentamaan ympäri maailmaa ja meillä on nyt ilo tutustua herra Schneidmaniin myös täällä Suomessa.

Koska parin päivän kurssi oli niin intensiivinen tarvitsen hieman aikaa kaiken uuden tieton sulattelemiseen ja toivon, että vartaloni laittaisi edes osan asioista lihasmuistiin. Hauskaa oli kuitenkin huomata miten iso ero oli omassa istunnassa eilen ja tänään. Vaikka suurin syy istuntamuutokseen tulivat Grantin ohjeiden avulla ja siitä, että sain taas mennä ilman jalustimia oli myös ystäviltäni lainaamalla Pasir -satulalla oma lehmänsä ojassa. Satulassa on erityisen pitkät siivet ja kuten kuvista näkee helpottuu istuminen suunnattomasti kun jalka mahtuu kunnolla satulaan. Ensimmäisessä kuvassa, jossa minulla on oma Albion-satula käytössä en saa painopistettä tarpeeksi eteen. Toisessa kuvassa taas saan ihan eri tavalla pituutta jalkoihin. Sääli vaan, että satula on liian kapea Thorille ja kippaa eteenpäin. Grant oli myös sitä mieltä, että takakaari on liian pysty. Mutta olen ainakin taas yhden askeleen lähempänä sitä miltä meille sopiva satula voisi tuntua ja näyttää.

Tästä linkistä löytyy lisää vertailuja siitä miten painopisteeni asettuu eri tavalla eri satuloiden ja hevosten kanssa. Todella mielenkiintoisia asioita ja on hauska nähdä miten paljon esimerkiksi jalan pituus ja satulan siipien pituus voivat vaikuttaa istuntaan ja hevosen liikkeeseen.

Sunday, January 11, 2015

Missä olet ollut koko elämäni kypäränlämmitin?

Sain kokeiluun aivan super ihanat Kerrits Sit Tight N Warm Fullseat -talviratsastushousut Classic Equeeniltä  ja mukana tuli kypäränlämmitin

Nyt kysyn vaan, että missä sinä olet ollut koko elämäni kypäränlämmitin? Kaikki nämä vuodet tuulessa ja tuiveruksessa maastoillessa ja kaikki maailman vekottimet kypärän alla. Kun se olisi koko ajan voinut olla on näin helppoa, lämmintä ja myös kypärän elinikää pidentävää hauskuutta.

Thursday, January 8, 2015

Söpö vs not so söpö



Ja nää pitäis sit heittää laitumelle kesällä yhdessä. Onx jotain en luule olevani enää ori -lääkitystä?

Huonot tavat ratsastuksessa

Yli sataa ratsastajaa seurattiin Honest Horse Ridingin tutkimusta varten. Ratsastajilta kysyttiin myös mikä heidän #1 huono tapansa 12 Most Common Bad Riding Habits lisäksi. 

Monet ratsastajat kokivat huonon ryhdin olevan suurin ongelma. Myös vinoutta korostettiin ja sitä, että mieli on muualla kuin hevosessa ja senhetkisessä työskentelyssä. Kantapäät ylhäällä ja kädet joko liian ylhäällä tai alhaalla nousivat myös esille.



Kolme huonoa tapaa jotka kuitenkin korostuivat eniten olivat seuraavat:
  • Katse alaspäin
  • Eteenpäin kallistuminen
  • Jännittäminen ja hengityksen pidättäminen
Tunnistan itseni vahvasti noista kahdesta ensimmäisesta tavasta ja omat Top 3 huonoa tapaa ovat varmaan nämä: 
  • Katse alaspäin
  • Eteenpäin kallistuminen
  • Vinous
Vaikka sitä usein ajattelee katsovansa eteenpäin ja sitten menee estetunnille ja huomaakin etsivänsä esteitä koska esteet ovat edessä eikä hevosen jalkojen alla. Ja joo, ajattelen, että en mä jännitä enkä pidätä hengitystä, mutta myös siinä on vielä pitkä matka. Etenkin tuossa, että oikeasta hengitystavasta tulisi luonnollinen osa ratsastusta. 

Opiskelut ja työt alkavat jälleen joululoman jälkeen ja monilla päivittäinen istuminen tietokoneen äärellä. Huono ryhti ja tietokoneen edessä eteenpäin kääntyvät olkapäät korostuvat tietenkin ratsastuksessa, joten pidetään huolta omasta kunnosta ja ryhdistä myös ratsastuksen ulkopuolella. Ajattelin ainakin itse, että vuodesta 2015 tulisi oikea kehon- ja mielenhoitoon keskittyvä vuosi. 

“Only the rider who is free from any contraction will have a horse equally free from contraction. A team such as this is the ideal” ~ Nuno Oliveira

Nyt on myös mahdollisuus oppia lisää jännityksen säätelystä, hengittämisestä ja mielen läsnäolosta psyykkisen valmentajan ja urheilupsykologi Anna Andersénin viikkotunneilla

Wednesday, January 7, 2015

Itkun tirauttelua helpotuksesta

"Olen 35-vuotias ja alkanut pikku hiljaa ymmärtää olevani aivan tavallinen kuolevainen. Se, että mieheni mielestä meille voidaan vielä joskus ostaa hevonen, on maailman suurin ihme.

Joskus tuntuu, että millainen tahansa toimiva parisuhde hevosihmisen kanssa on sitä."


Puolen vuosikymmenen väsymys -kirjoituksessa Ruuhkavuosiratsastaja käsittelee perheen ja rakkaan harrastuksen yhdistämisen vaikeutta.

Kun ostin Thorin elämäntilanteeni näytti erilaiselta. Masi oli vielä elossa, valmensin paljon ja ratsutin myös muita hevosia. Jaoimme yhteishuoltajuuden tyttäreni isän kanssa ja joka toinen viikko ehdin tallille niin paljon kuin vain jaksoi. Joka toinen viikko taas harrastin vähemmän ja keskityin elämäni parhaimpaan asiaan nimittäin omaan lapseen.

Kun yhteishuoltajuus muuttui siihen, että olen pääsääntöisesti yksinhuoltaja ei aikataulujen sovittaminen ollut enää yhtä helppoa. Jotenkin kuitenkin olemme saaneet arjen askareet yhdistettyä vaikka olen pari vuotta ajanut Inkooseen asti ratsastamaan ja siitä suurin kiitos kuuluu ympäröivälle tukiverkostolle. Ilman rakkaita ihmisiä ympärillämme ei tällainen elämäntyyli mitenkään olisi mahdollinen.

Kun muutimme Peuramaalle olen pari kertaa itkenyt tuntien jälkeen. En vain onnistuneita saavutuksia vaan sitä, että elämä on helpottunut niin paljon kun vastuu ei kaikki ole omilla harteilla ja ajomatka on lyhentynyt huomattavasti. Tottakai kannan täyden vastuun omasta hevosesta, mutta jos en pääse tallille voi Minna ratsastaa tai juoksuttaa Thorin ja Thor pääsee jokainen arkiaamu kävelemään kävelykoneeseen. Minun ei ole tarvinnut stressata kengittäjän tuloa, onko Thorilla tarhakaveria tai heinän laatua ja vaikka hevosten kanssa aina sattuu ja tapahtuu, niin se, että ei tarvitse niin usein kantaa huolta omasta hevosesta on fantastista. Etenkin kun on sellainen puolihysteerinen hevosenomistaja joka ei vieläkään voi ymmärtää joka kerta käydessään tallilla, että kaikkihan on ihan hyvin.

Ja kun hevosella on kaikki hyvin on mahdollista antaa itselleen aikaa rauhoittua ja levätä. Koska kuten Anniina sen niin hyvin kiteyttää:

"Ihminen jaksaa, kun hänen on pakko jaksaa. Kun pakko väistyy, ei enää tajua, miten jaksaminen aikaisemmin oli mahdollista."

Tuesday, January 6, 2015

#visitfinland



Vaikka olen töissä Visit Swedenillä, kyllä #visitfinland on viime vuosina ollut aktiivisesti mielessä. Kyllä saamme elää upeassa neljän vuodenajan maassa, joista talvi on nykyään yksi suosikeistani.

Muistan asuessani Australiassa miten kaipasin näitä kirpeitä talvipäiviä, kun saa olla ulkona koko päivän mäessä ja illalla naama punottaa ja lämmin juoma maistuu erityisen hyvältä.

Ihanan pitkä joululoma on nyt lusittu ja paluu arkeen koittaa huomenna. Pitäisi jotenkin taas tottua rutiineihin ja varhaiseen herätykseen aamuisin. Kyllä loma on tehnyt hyvää meille jokaiselle vaikka Thor onkin saanut olla täydessä työn touhussa. Lähdemme nimittäin perheen kanssa reissuun helmikuussa, joten Thor saa pitää hieman pidemmän vapaan tuolloin.

Eilen oli Minnan estetunti ja meillä meni taas oikein mukavasti. Saimme myös uuden super mielenkiintoisen valmentajaystävän ja sain ensimmäistä kertaa omien reisien pituisen satulan kokeiluun. Kerron näistä lisää huomenna. 


Viimeisen lomapäivän vietimme laskettelemassa Messilässä. Ja kuten kuvista näkyy päivä oli kaunis ja rinteet hyvässä kunnossa.




Thursday, January 1, 2015

30-vuotias Obelix


Monta kaunista talvista hetkeä on nautittu viime päivinä. Cinyan koira on pitänyt meille seuraa ja rauhoittanut Thoria iltakävelyllä. Meillä on ollut ihanasti aika yhdessä Ellan, Thorin ja muun rakkaan perheen kanssa.


Uudenvuodenpäiväillan juhlistimme Obelixin 30-vuotis syntymäpäiviä ja herra on paremmassa kunnossa ja energisempi kuin moni muu ikäistään nuorempi polle. 

Oli tosi kiva käydä vanhalla kotitallilla. Siellä on vain niin kodikas tunnelma ja ihania ihmisiä. Tajusin kuitenkin vasta nyt miten pitkiä matkoja olen viime talvet ajanut. Kyllä sitä ihminen kaikkeen tottuu. 


Hyvää Uutta Vuotta rakkaat lukijat. Tehdään tästä hieno uusi vuosi täynnä rakkautta ja positiivista energiaa.