Erilainen lähestymistapa

Välillä on päiviä jolloin tekee asioita toisin tai kokeilee erilaista lähestymistapaa. Erilaisen tavan havainnollistaminen saattaa tulla hetken mielijohteesta tai sen voi laukaista jokin asia. Minulla sen laukaisi katsomani Edward Galin video. Videossa Gal vaihtelee tempoa jatkuvasti nuoren hevosen kanssa ja saa jännittyneen hevosen rentoutumaan peu en peu. Jossain vaiheessa Gal sanoo, että ei ole väliä miltä hevonen näyttää vaan tärkeintä on, että hevonen kuuntelee.

Tänään kävimme Thorin kanssa kävelyllä metsässä ja nyhtäämässä kesän viimeisiä ruohoja iltamaistiaisiksi Thorille ja Klöntille. Sen jälkeen teimme kentällä paljon temponvaihtoja käynnissä, ravissa ja laukassa. Thor oli ajoittain todella tasainen ja hyvän tuntuinen ja kuunteli mielestäni hyvin apujani. Aina kyse ei taida olla siitä, että hevosella on liikaa energiaa ja sitä pitää liikuttaa enemmän vaan kuten Jaana Pohjola kirjoittaa Eläinten koulutuksesta -blogissaan  (koirista tosin, mutta voisi ajatella, että sama pätee hevosiin), niin joskus on tärkeämpää rentouttaa kuin väsyttää hevonen:

"Yliaktiivinen käytös ei läheskään aina parane juoksumatolla juoksemalla tai pallonheittosessiolla. Joissakin tapauksissa se voi jopa pahentua. Rentous ei ole väsymyksen synonyymi. Pitää tavoitella enemmän rentoa kuin väsynyttä koiraa."

Horse and Country.tv:n -verkkosivuilta löytyy kiinnostavaa hevosiin liittyvää videomateriaalia ja Ponnyakuten aloittaa jälleen uudet jaksot.

Ruusukehait

Onneksi olkoon ruusukehait. Olen todella ylpeä teistä. Juniori suomenmestaruus kultaa 24.9.2011.

Perheen kesken ja kisaonnistumisia

Benjaminin rakennusprojekti.

Perjantaina pidimme Ellan kanssa puomitunnin Annikalle, Iidalle ja Iirikselle Coco-ponilla, jonka jälkeen suuntasimme viikonlopun viettoon maalle. Kävimme katsomassa poikaystäväni rakennusprojektia ja sen jälkeen söimme upean saaristolounaan Benjaminin perheen luona. Maalla olimme suurimman osan päivistä ulkona, joten tytöillä ei ainakaan ollut puutetta raikkaasta ilmasta. Thor ja Klöntti nautiskelivat laitumella ja ajattelin vain käydä tervehtimässä poikia, mutta päädyimme metsään nauttimaan kauniista syyssäästä Amandan ja Klöntin kanssa. 

Lounas saaristossa.

Klöntti ja Thor nautiskelevat laitumella.

Tampajalla oli tänään estekisat ja Iida osallistui 60 ja 70 cm luokkiin Lisin kanssa. Ensimmäinen luokka sujui virhettä, mutta Iida unohti radan ja toisen luokan Iida ja Lisi voittivat.

Onnellinen ratsukko.

Eilen piippasi kännykkä myöhään illalla ja Renja ja Leevi päättivät kisakauden JUNIORI SUOMENMESTARUUS KULLALLA ja tulivat toiseksi avoimessa luokassa: koulusta 65 % (yhdestä 63% ja toisesta 68%) re 0 virhepistettä ja maasto 0 virhepistettä. Aivan mahtavaa! Olen todella ylpeä teistä kaikista.

Väsyneet tytöt nukahtivat autoon kotimatkalla.

Miten hevonen viettää päivänsä? (Ne 23 tuntia)

Vastakohdat ovat suuret luonnossa elävän ja tallissa elävän hevosen elämässä. Luonnossa hevonen syö 16 h vuorokaudessa ja tallissa elävä hevonen, jonka päivä rytmittyy kolmen ruokailun ympärille, syö noin 3 h vuorokaudessa. Luonnossa hevonen liikkuu suurimman osan ajasta, kun taas tallielämää viettävä polle seisoo noin 18 h vuorokaudesta paikallaan. Tallissa elävä hevonen saattaa viettää koko elämänsä yksin, mutta seurustelee luonnossa ainakin 2 h vuorokaudessa muiden hevosten kanssa. 

Hevonen on laumaeläin ja viihtyy parhaiten muiden hevosten seurassa. Kumppanuus on tärkeä asia hevoselle ja yhdessä olemisen vaisto on niin vahva, että hevonen rentoutuu melkein heti, kun sitä rapsutetaan hieman sään edestä. Muiden hevosten läsnäolo luo hevosille turvallisuuden tunteen eikä muiden hevosten pelkkä fyysinen läsnäolo korvaa suoraa kontaktia lajitoveriin.

Hevonen liikkuu paljon luonnollisissa olosuhteissa, mutta seisoo suurimman osan vuorokaudesta paikallaan talliolosuhteissa. Kaikki se energia, jota hevosen tulisi käyttää liikkumiseen purkautuu helposti stereotyyppisenä käyttäytymisenä ja huonoina käytöstapoina.

Hevonen söisi mieluusti suurimman osan vuorokaudesta. Sillä on pieni vatsalaukku ja kova tarve pureskella koko ajan. Monilla talleilla onkin nykyään vapaa pääsy heinään, mutta täytyy muistaa, että luonnossa hevonen liikkuu jatkuvasti, joten talliolosuhteissa ruokintaa täytyy tarkkailla ja suunnitella jokaiselle hevoselle sopivaksi.  

Pulskat poikamme Masi ja Pena olivat selvästi samaa mieltä aamulla, kun Gunssan lähetti alla olevan kuvan.

Lue lisää:
Hevonen on laumaeläin
Liiku, liiku, liiku (Hevosen hyvinvointiseminaari 2009)
Pihattoelämä on paras elämä
Ulkona tai sisällä?
"Hevoset ovat kuin jääkarhuja ja ihmiset pikkupossuja"
Is this what we want for our horses?
Hevosen ei kuulu olla jäykkä
Älä eristä hevosta
Hevosen hyvinvointi
They are all happy horses
Paratiisilaidun
Hevosen elämää
Kuin Klimke ja Franziskus konsanaan
Kakkukahvit
Virikkeetön ympäristö aiheuttaa ongelmia
Lähikuvassa Annika Schulman
Aamumaastoilua


Mielipidekirjoitukset: 
Hevosurheilu 23.12.2014: Yksinkertaisesti onnellinen
Miten niin ennenkuulumatonta?

Jaana Pohjola, Eläinkoulutusblogi, Ne 23 tuntia, Helvetin onnellinen atleetti
Jan Ladewig, The other 23 hours
Katja Ståhl, Tarhaaminen tappaa
The Horse, Consequences of Stall Confinement by Nancy S. Loving, DVM
Mail Online, Why horses say neigh to their stables: Research shows animals are left miserable and stressed by single boxes because they do not like living alone
Anna Kilpeläinen, Mitä hevonen tarvitsee?
Hippson, Box ger mer skador än lösdrift

Lähteet: How to Think like a Horse; Utbildning av den unga hästen,  Jens Fredricson & Ingrid Andersson, Academic Horse Training, Equitation Science in Practice: Andrew McLean&Manuela McLean

How to photograph your horse

Valokuvaaja Amanda Lockhart jakaa parhaita vinkkejään valokuvaukseen liittyen Horse and Country TV:n katsojille. Hän kertoo milloin on hyvä aika kuvata hevosia valon kannalta, miten kuva kehystetään jo kuvauspaikalla, miten hyviä toimintakuvia otetaan jne. Video sisältää kiinnostavaa tietoa aloitteleville ja jo hieman kokeneemmille valokuvaajille.

Päivän kotiläksy: Istu

Annika, Ella ja Lisi

Ajoimme Ellan ja Annikan kanssa yhdessä tallille. On hauskaa kun automatkalla on seuraa ja ehtii jutella niitä näitä. Menimme Annikan kanssa Mian tunnille ja Thor tuntui heti alusta oikein hyvältä ja pehmeältä. Olen nyt käyttänyt Masin tallin kätköistä (vanha vihreä puulatikko, joka on ollut Tiinan harjaboksi, kun ratsastimme Tapiolan ratsastuskoulussa jo niin monta vuotta sitten, että vuosilukua ei mainita tässä blogissa) löytynyttä paksumpaa nivelkuolainta ja siitä ei ainakaan tunnu olevan haittaa.

Teimme pohkeenväistöä, kahdeksikkoa, siirtymisiä ja laukkasimme puomien yli. Kahden puomin yli laukkaaminen ei aluksi ollut ihan helppoa, mutta kun keskityin omaan istuntaan ja Thor oli laukannut hieman enemmän, niin ylitimme puomit kuin vanhat tekijät. Vanhoista tavoista on kuitenkin vaikea päästää irti ja joskus tuntuu helpommalta seistä jalustimilla ja vetää suusta (jotenkin ajattelen, että se on kevyempää hevoselle), sen sijaan että aktivoisin syvät vatsalihakset ja kaiken muun siitä ympäriltä (kaikki bandat) ja tekisin oikeasti töitä istunnan avulla.

Tunti oli todella antoisa ja saimme tehdä kunnolla töitä tänään. Koin monta hyvää hetkeä ja välillä piti oikein nipistää, että saanko ihan oikeasti ratsastaa Thorilla? Onko tämä vain unta? Tuleeko joku kertomaan, että olen ostanut väärän hevosen tai hevonen ei ihan oikeasti ole minun. Oliko minulla ihan oikeasi mahdollisuus ostaa kyseinen hevonen? Tuntuu aivan fantastiselta ja niin siistiltä. Vaikka olisin matkustanut maailman ääriin, niin en usko, että olisin voinut löytää juuri meidän elämään sopivampaa kaveria. Ja niin se Thor vain tupsahti eteemme yhtenä kauniina kesäpäivänä.....

Jessica oli mukana tallilla, vietti aikaa Ellan kanssa ja kuvasi tuntia. Päivän parasta antia on ehdottomasti Jessican ja Ellan juttutuokio videossa (puomityöskentelyäkiajathor):

Ella: "Varför står hon där på mitten och säger vad man ska göra? Jessica: "Hon ger råd hur man ska rida lite bättre."

Ella 19.9.2011

Half of a Yellow Sun

Ella kertoi viime viikolla puhelimessa että hänellä oli pari yllätystä minulle, mutta en mitenkään osannut arvata mitä Ellan reppu piti sisällään. Ensin sain valtavan määrän ihania piirrustuksia, sen jälkeen tämän aivan upean lompakon (Ellan mukaan kuvissa ovat Butte, Masi ja Thor) ja Wendy-hevoslehden (alla), josta voin Ellan sanoin "lukea hänelle tarinoita."

Olin täysin otettu. En ole koskaan saanut mitään näin hienoa ja arvokasta. Kiitos rakas lapseni!

Luin juuri Chimamanda Ngozi Adiochen kirjan Half of a Yellow Sun. Kirja kosketti minua syvästi ja kirjan loppu oli yksi parhaimmista lukemistani lopuista. Kannattaa ehdottomasti lukea kirja mikäli Afrikan historia, ihmissuhteet, rakkaus, kurjuus tai mikä tahansa ihmiskirjoon liittyvä asia kiinnostaa.

Masi sai tänään uudet kengät ja Annika kävelytti Thoria noin puolisen tuntia maneesissa.

Hei me maastoillaan.....

Saimme eilen Masin kanssa maastoseuraa Ossista, Eemelistä, Suskista ja Blondista. Lähdimme hieman pidemmälle pari tuntia kestäneelle reitille, aurinko paistoi taivaalta ja upea syksy teki tuloaan joka puolella. Matkalla tapasimme hevosia, lehmiä ja laukkasimme pitkiä pätkiä (ehdoton laukkapätkäsuosikkini on alhalla näkyvän kuvan suora tie.) Jossain vaiheessa ratsutin Gunssanin saksalaisia myyntihevosia ja käytin hyväkseni kyseistä reittiä lihaskunnon vahvistamisessa.

Inkoosta ajoin sitten vielä Thorin luokse ja kävimme tutustumassa Tampajan maastoihin maasta käsin, jonka jälkeen teimme vielä puomityöskentelyä kentällä. Thor tuntui todella kevyeltä ja pehmeältä ratsastaessa ja on kaikin tavoin tyytyväisen oloinen. Thor näpräsi kaikkea, kun hän tuli Inkooseen kesällä, mutta on kokonaan lopettanut sen tavan. Uskon, että liikkuminen laitumella, mahdollisuus laiduntamiseen ja etenkin toisen hevosen seura ovat tehneet ihmeitä.

Ennen kuin ajoin Inkooseen eilen kävin tervehtimässä ystävääni Annikaa Stall Granåsassa ja kysyin jossain vaiheessa muuttaisiko hän enää hevosia perinteiseen talliin pihattoelämän sijasta. Annika totesi, että "hän koulutti aikaisemmin ongelmahevosia, mutta ongelmat loppuivat, kun hevoset siirtyivät pihattoon. Eli ei hän nähnyt muuta vaihtoehtoa."

Kuvissa Tiina seurustelee Thorin kanssa, kun ratsastin Klöntillä ja kokeilin Cobya perjantaina. Kata Gunssanin tallilta piirsi myös hienon kartan "mastomäen" maastolenkistä.

Tänään juoksutin Klöntin ja kävimme maastossa Johannan ja Granden kanssa. Thor käyttäytyi todella hyvin ja olin niin ylpeä pikkupojasta ja kiitollinen, että olen saanut tällaisen mahtavan kaverin elämäämme.

The Bitless Bridle

Mia otti eilen mukaan tunnille Bridong-kuolaimen (katso kuva alla) kolmipalakuolaimen sijasta ja mielestäni Thor tuntui hyvältä Bridongin kanssa. Ajattelin kirjoittaa blogi-kirjoituksen kuolaimista, mutta sitten törmäsin Alexander Nevzorovin koulutusmenetelmiä käsittelevään videoon (katso yllä) ja The Bitless Bridle -sivustoon.

Kuolaimien kanssa tai kuolaimettomana jakaa varmaan yhtä paljon mielipiteitä kuin kengättömänä tai kenkien kanssa. Nämä asiat eivät kuitenkaan ole kovinkaan mustavalkoisia. Uskon kuitenkin, että jotkut kuolaimet sopivat paremmin joillekin hevosille, mutta useimmiten ongelmat tulevat ihan jostan muualta kuin kuolaimista. Liian usein olen kuullut, että ratsastaja on laittanut "kovemman" kuolaimen suuhun, kun hevonen on niin kuuma miettimättä, että syy voisi olla jossain ihan muualla (esimerkiksi siinä, että hevosella on kipuja tai hevonen ei saa toteuttaa lajilleen tyypillistä käyttäytymistä).

Yksi tavoitteistani Thorin kanssa on hyvä yhteistyö ja hevonen, jolla voin ratsastaa ilman kuolaimia ja satulaa. Miksi se ei onnistuisi? Teimmehän me sitä jo nuorina Tiinan kanssa maalla. Silloin meillä oli vain riimunnaru ja riimut, kun kävimme hevosten kanssa maastossa.

Kannattaa myös tutustua Kuolaimet aiheuttavat haavaumia -blogikirjoitukseen.

Woltteja Lauttasaaressa

Ella aloitti tänään sirkuskoulu Woltissa Lauttasaaressa. Ellan isä oli kuullut ystävältään sirkuskoulusta ja koulu oli nimensä veroinen. Ellalla oli selvästi hauskaa ja uskon, että pitkälle tytölle oman vartalon koordinoiminen jo nuoressa iässä auttaa läpi elämän. Mietin jopa hieman, että pitäisikö ilmoittautua aikuiskurssille..... Voisiko lisää aikaa ostaa jostain?

Onneksi on maailman ihanin joogaopettaja Anu, joka piti jälleen tänään energisoivan joogatunnin heti aamusta. Tänään keskityttiin etenkin bandhoihin (the Sanskrit word bandha means "to bond, catch hold of or lock):

Jalandhara bandhaa (throat lock)
Uddiyana bandha (the word uddiyana means "to fly upwards", and it relates to the fact that the drawing in of the abdominal muscles causes the diaphgram to rise upwards) ja
Mula bandha (the word mula means "root, cause or source". The location of mula bandha is at the perineal muscle, which is the muscle of the perineum area between the anus and genitals).

Välillä tuli sellainen olo, että ymmärsin ensimmäistä kertaa mitä uddiyana bandhalla haetaan, mutta tunne oli häilyväinen. Joka kerta kun Anu muistutti lukoista (bandhoista), niin lukoista ei ollut tietoakaan. Oppisikohan sitä joku päivä niin hyväksi joogiksi, että lukot automatisoituvat. Toivottavasti, sillä jooga hivelee vartaloa ja sielua.

Lähde: Astanga Yoga, Jean Hall

Huisia.....

Aivan huisia tämä Renjan ja Leevin liitäminen maastoesteen ylitse. Upea ratsukko. Heistä kuullaan vielä....

Onnellisia tarinoita

Seuraan säännöllisesti ratsastuskoulu Knaperbackan aikaisten oppilaitteni elämänmenoa ja tietenkin niin rakkaiksi tulleiden tuntihevosten elämää. Ilahduin suunnattomasti, kun sain kuulla, että oppilaani Sofia osti Rella-ponin viime vuonna ja nyt sain kuulla lisää mahtavia uutisia.

Opetushevonen Granat sai uuden omistajan, kun ruunan pitkäaikainen hoitaja Juudi päätti ostaa Granatin huomaansa, eläkepäiviä viettämään ja Anga alkeiskurssiryhmästäni osti omakseen 8-vuotiaan Milton ruunan. Onneksi olkoon Anga. Anga aloitti aikuisiällä harrastuksen, joka vei Angan sydämen nopeasti mennessään. Eli koskaan ei ole liian myöhäistä.

Kuvat: Alkeiskurssiryhmän kevään päättäjäisjuhlat Knaperbackassa ensimmäisen kauden jälkeen (Anga toinen oikealta). Angan oma hevonen Milton ja tallin omistaja Maria Leskinen, Juudi ja Granat ylittävät estettä.

Keskity, keskity

Lähdimme tänään koko perheen voimin tallille, sillä tytöillä oli ratsastustunti Lisillä ja Bellalla Pian kanssa ja Thorilla ja minulla ensimmäinen valmennus Mian kanssa. Thoria on nyt ratsastettu säännöllisesti ja hyvin johdonmukaisesti koko viikko ja Thor tuntui heti alusta asti tänään paljon paremmalta kuin tiistaina. Ratsastin alussa niin, että Mia vain seurasi meitä (katso video Mia's first lesson Kia and Thor).

Alkuveryttelyn jälkeen Mia työskenteli Thorin kanssa maasta käsin noudattaen Mc Leanien oppeja ennen kuin hyppäsi selkään. Selästä käsin Mia teki paljon siirtymisiä ja temponvaihtoja ja herkisti Thoria kaikille avuille. Jossain vaiheessa Thor meni hienoa koottua laukkaa ja totta puhuen olin aika yllättynyt. En ole ymmärtänyt mitä kaikkea Thor jo osaa ja nyt tiedän, että uskallan vaatia hieman enemmän.

Hypättyäni takaisin Thorin selkään jatkoimme siirtymisharjoituksia ja Mia mainitsi monta kertaa ulkoavusta. Hän sanoi myös, että nuorella hevosella saa olla enemmän painoa ohjissa, sillä nuori hevonen tarvitsee paljon apua vielä ratsastajalta. Ratsastin Mian ohjeistamalla tavalla ja Thor tuntui todella hyvältä. Thorin siirtymiset ravista laukkaan ja takaisin raviin sujuivat hyvin ja keskityin siihen, että pidin koko ajan tasaisen ja hyvän ohjastuntuman myös siirtymisissä (tuuppaan heittämään ohjat pois). Ravissa tarkkailimme välillä, että en kuitenkaan ratsastanut liikaa kädellä, pidensin ohjia ja Thor jatkoi liikkumista pyöreänä selästä ja tasaisessa tahdissa.

Pari kertaa Mia muistutti, että minun pitää keskittyä koko ajan siihen mitä teen nuoren hevosen kanssa ja se on mielestäni tärkein kotiläksyni tältä erää. Mielummin vähemmän ja kunnolla kuin liian paljon keskittymättä. Vähän kuten Monikan tunnilla totesin viimeksi. Ne ovat ne pienet asiat. Mitä tekisinkään ilman hyvien ammattilaisten apua. Kysyin jossain vaiheessa Mialta miksi Thor liikkui tasaisemmin Mian kanssa ja Mia nauraen tokaisi "toivottavasti koska olen parempi ratsastaja kuin sinä. Miksi sinä muuten maksaisit avustani". Ja niinhän se on. Aina voi oppia lisää ja kehittyä ratsastajana. Siksi tämä on niin upea laji.

Naemi ratsasti Bellalla melkein kokonaisen tunnin. Ellalta loppui keskittyminen aika nopeasti (Thor ja Ella ovat saman ikäisiä), kun piti olla tunnilla eikä vain ratsastaa villinä ympäriinsä, joten hän maalasi välillä kentän aitaa ja leikki koirien kanssa. Tallilla oleskelun jälkeen hyppäsimme vielä viereiseen järveen uimaan.

Kuvat: Copyright Benjamin Gripenberg. Koirat kuvissa ovat opettajan Pian koiria.
Lue myös: Vino hevonen ja huonosti istuva satula ja Rid in i en tunnel
Istuntakurssi Mia Kainulainen 09 2013

Tiina ja Coby

Roosan ja Iiron omistaja Tiina on ostanut uuden hevosen nimeltä Coby. Coby on iso, kaunis ja upealiikkeinen. Coby on lihasköyhä, viisivuotiaan tasolla oleva seitsemänvuotias ruuna (nuorena tapahtuneen tapaturman takia) ja vaikuttaa kaikin tavoin mainiolta kaverilta. Otin tänään hieman kuvia Tiinasta ja Cobysta. Viime vuonna kuvasin myös Tiina ja Roosaa.

Easy Love

Käy kuuntelemassa ja ostamassa Kimin uusin sinkku Easy Love.

Olympiavoittajia ja maailmanmestareita

Tänään olen saanut kunnian tehdä töitä maailmanmestareiden ja olympiavoittajien kanssa ja välillä ihmettelen miten olenkaan ajautunut työhön, joka uppoaa minuun kuin hiutale kultakalaan.

Ihanaa seuraa

Mies ja koira rannalla

Torstaina lensimme ystävieni kanssa Espanjan Calahondaan. Vietimme upeat neljä päivää yhdessä ja saimme nauttia ihanan lämpimästä auringosta. Reissu oli kaikin tavoin onnistunut, mutta minulla iski kunnon flunssa viime viikolla ja edelleen on hieman flunssainen olo. Ehkä hyvin nukuttu yö auttaa.

Ratsastin tänään Thorin ensimmäistä kertaa yli viikkoon ja Thor tuntui tahdittomalta, jäykältä ja työnsi lapaa ulos oikeassa kierroksessa. Menen taas huomenna, joten katsotaan jos olisi helpompi päivä. Oli kuitenkin ihanaa nähdä Thor ja Klöntti ja oikein hengitin sisään hevosen tuoksua. Kyllä oli kova kaipuu Espanjassa. Voisin asustella tallilla. Ja parasta oli tietenkin, kun Ella tuli kotiin tänään. Rakas pikku prinsessani.

Ostin puhelimeeni Hipstamatic-kameran ja sain otettua pari hauskaa kuvaa reissusta ystävistäni rannalla, kauniista espanjalaisista lapsista ja miehestä ja koirasta rannalla. Yhden upean Kodak-hetken missasin täysin, kun minulla ei ollut järjestelmäkameraa mukana, mutta ehkä sellainen hetki tulee vielä (tummat myyjät istuivat palmun alla ja valo oli loistava. Meinasin melkein lentää Suomeen ja takaisin ihan vain sen takia, että olisin voinut ottaa juuri tuon kuvan).