Vähäinen liikunta: moderni, kaupunkilaistunut hevonen ei saa tarpeeksi liikuntaa. Ennen vanhaan hevosten kanssa elettiin ja ne tekivät töitä. Tänä päivänä hevosia ei liikuteta tarpeeksi ja esimerkiksi Freire et al 2009 tutkimuksen mukaan "Ainoastaan vapaa liikunta vähensi laukkaamista, pukittelua ja piehtarointia patoutumistestin aikana". Tämä siis tarkoittaa sitä, että hevoselle ei riitä vain, että sillä ratsastetaan vaan sen tulisi myös toteuttaa luontaista käyttäytymistään liikkumalla vapaana tarhoissa ja laitumilla. Kuvassa paras ystäväni eläinlääkäri Tiina Pakarinen.

Sosiaalisuus: Hevonen on sosiaalinen laumaeläin ja tarvitsee seuraa. Liisa Harmo ja Stella Hagelstam korostivat sitä, että hevoset voivat kulkea yhdessä laumassa ulkona jos tilaa on riittävästi. Ainoa mikä Stellan mielestä on ongelmallista on oriien tarhaaminen, mutta he yrittävät miettiä siihen parasta mahdollista ratkaisua omien hevosten hyvinvoinnin kannalta.
Myös stereotypioista ja mahahaavoista kuultiin ja käytiin keskustelua. Kokonaisuudessaan seminaari oli kiinnostava ja olen todella onnellinen ja ylpeä, että tällaisista asioista puhutaan Suomessa. Erityinen kiitos eläinten hyvinvointitutkija Anna Valrosille, sillä tiedän minkä työn hän tekee sekä tuotantoeläinten ja hevosten puolesta. Lisää seminaarista ja aiheista pian. Ohessa linkki seminaarin materiaaleihin.
No comments:
Post a Comment