Kasvisperäisiä öljyjä, jotka koetaan hevosen ruoansulatuselimistölle kauraa suotuisampana, käytetään koko ajan enenevin määrin hevosten ruokinnassa. Kun osa kaurasta korvataan öljyllä pystytään kauran sisältämän tärkkelyksen määrää ruokinnassa vähentämään.
Hevonen ei syö suuria määriä tärkkelystä luonnossa, sillä tärkkelystä esiintyy vain ruohon siemenissä eikä itse ruohossa. Vilja taas annetaan suoraan puhtaina jyvinä eikä hevonen aina ehdi pilkkoa kaikkea tärkkelystä. Tuolloin tärkkelys jatkaa pilkkoutumattona paksusuoleen, jossa se voi horjuttaa suolen tasapainoa. Hevonen pystyy pilkkomaan amylas entsyymin avulla kauran sisältämää tärkkelystä, mutta koska hevosen luonnollinen ruoka - ruoho - ei sisällä suuria määriä tärkkelystä, hevonen ei tuota suuria määriä kyseistä entsyymia. Hevonen ei siis pysty sulattamaan suurta määrä tärkkelystä kerralla, mutta pienet määrät kauraa sulavat hyvin. Kaura on muutenkin viljoista (kaura, ohra, ruis ja vehnä) hevosille sopivin, sillä se sisältää vähiten tärkkelystä.
Hevoselta puuttuu sappirakko
Myös rasvoja tulisi antaa pieninä annoksina, sillä hevosella ei ole sappirakkoa, joka auttaisi rasvojen pilkkoamisessa. Osan kaurasta vaihtaminen öljyyn kuormittaa tasaisemmin kahta heikkoa systeemiä, joten ongelmien riski vähenee. Hevonen pystyy siis hyödyntämään enemmän energiaa, kun ruokinta sisältää sekä öljyä ja kauraa. Paras tapa on kuitenkin optimoida korsirehun saanti ja löytää hyvä korsirehu, joka sisältää tarpeeksi energiaa ja proteiinia kyseiselle hevoselle. Ongelmien riski pienenee, sillä korsirehu soveltuu parhaiten kaikista rehuista hevosen ruoansulatuskanavaan.
Lisätietoa Ruotsin maatalousyliopiston tutkimuksesta löydät täältä.
Lähde: Hippson.se
No comments:
Post a Comment