Tästä tulee nyt tällainen lyhyt ja ytimekäs postaus jotta kirjoittelin eilen Arlandan lentokentällä matkalla kotiin työmatkalta (ennen kuin keksin, että minun pitää kertoa teille kuopatusta hevosenjalasta). En pureudu tähän sen koommin, mutta olen jo pidemmän aikaa halunnut kirjoittaa omasta kokemuksestani pään tilttaamisesta ratsastaessa Thorin kanssa ja havaintoja siitä.
Blogiani lukeneet ovat varmaan huomanneet yleistyvät hevosen suuhun ja hammaskalustoon liittyvät kirjoitukset. En tiennyt tätä aikaisemmin, mutta luettuani ja osallistuttuani hevosen fysiikaa ja biomekaniikkaa käsitteleviin kursseihin ja seminaareihin sekä opiskeltuani kraniosakraaliterapiaa kiinnitin jossain vaiheessa huomiota Thorin pään tilttaamiseen ratsastaessa. Tai olinhan minä huomannut tuon pään kääntymisen, mutta osasin vasta myöhemmässä vaiheessa yhdistää kivut ja pään tilttauksen (katsokaa kuvia).
Purentavika, piikit ja avoimet haavat suussa eivät tietenkään aiheuttaneet vaan pään tilttausta vaan olivat varmaan yksi syy siihen, että Thor oli jumissa myös niskasta, lavoista ja koko selästä. Nyt en osaa sanoa mikä liittyy mihin ja kuinka paljon muut selkävaivat, loukkaantumiset ja/tai vinoudet vaikuttavat koko hevoseen tai tilttaako joku hevonen päätään jostain toisesta syystä. Halusin vain kertoa tämän tarinan meidän henkilökohtaisen kokemuksen kautta, sillä Thor on suoristunut huimasti eikä pää ole enää moneen kuukauteen tilttaillut.
Juttelimme maanantaina Rannvin kanssa kraniosakraalihoidon yhteydessä siitä miten paljon parempi Thor on kaiken kaikkiaan käsitellä. Thor oikein nauttii kraniosakraalihoidosta ja on hyvin rento ja irtonainen lihaksistostaan. Tottakai jumeja löytyy, mutta niska ja kaulanalue ovat täysin eri luokkaa kuin miltä ne tuntuivat pari vuotta sitten.
Eli päätä voi hevonen tilttailla varmaan syystä sun toisesta, mutta mikäli hevosesi kääntää niskasta päätä jompaankumpaan suuntaan kannattaa ainakin ensisijaisesti poissulkea hammas- ja selkäongelmat.
No comments:
Post a Comment