Pohkeenväistöstä laukkaa

Kävin tänään Klöntin kanssa Mian tunnilla ja teimme kivoja harjoituksia. Siirsimme kulmissa aina takaosaa hieman ulospäin ja sen jälkeen teimme avotaivutuksia lyhyillä sivuilla ja pidensimme ravia pitkillä sivuilla.

Tunnin loppupuolella tulimme lyhyeltä sivulta L:n kohdalta pohkeenväistöä pitkälle sivulle ja pitkältä sivulta nostettiin laukka, laukattiin R-kirjaimeen, jossa tehtiin voltti ja takaisin raviin ja sama juttu uudestaan.

Pientä Puhetta -blogissa oli mielestäni hyviä myötä- ja vastalaukkaharjoituksia. Ratsastin Klöntin kanssa pari viikkoa sitten isolla pääty-ympyrällä vuorotellen myötä- ja vastalaukkaa ja harjoitus on hauska ja hevosta hyvin irrottava. Olen vastalaukan fani. Ymmärsin vasta pari vuotta sitten sen merkityksen ja mielestäni vastalaukka on todella hyvä harjoitus. Se tasapainottaa ja vetreyttää hevosen ja auttaa ratsastajaa koordinoimaan omia apujaan.

Annika meni oikein nätisti tänään Lisin kanssa. Annika on edistynyt ratsastajana paljon ja Lisi liikkui hyvin. Kiva seurata ratsukon kehitystä....

N&F - Maailman ihanin hääkutsu

Kaikki hääkutsut ovat hienoja, sillä ne ovat useimmiten todella henkilökohtaisia ja kaikille ominaisia. Tänään sain kuitenkin ehkä maailman söpöimmän hääkutsun. Hain postista ison kirjekuoren, jonka sisältä löytyi ystävieni Ninan ja Fredin hääkutsu. Kutsu oli taulun muodossa ja värit mun lempivärejä. Voiko ystävien hääkutsua pitää tauluna omalla seinällä?

Musapläjäys

Tiedän, että kyseessä on heppablogi, mutta en voi olla promoamatta veljesten Antti ja Lauri Luusuaniemen sekä Jiri Kurosen lauluiltaa Kansallisteatterin Lavaklubilla. Kuvassa hymyilevät miehet esiintyvät 6 huhtikuuta ja 5 toukokuuta Isiä, veljiä ja aviomiehiä -nimisellä esityksellä.

Mikäli varsominen on pian ajankohtaista tai olet muuten vain kiinnostunut varsoista, niin ehdit vielä ilmoittautua Boen kartanolla järjestettävään Varsomisen ABC ja pikkuvarsojen sairaudet (Valmistaudu ennen varsomiskauden alkamista) -kurssille. Aikaisemmin kurssille osallistuneet tuttuni suosittelivat kovasti.

Tänään kävin Integerin järjestämässä seminaarissa ja yksi puhujista oli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Petri Parvinen. Parvinen ei ollut stereotyyppinen professori vaan ennemminkin ehkä hieman liian nuori ja hyvännäköinen professoriksi, mutta uskomattoman vakuuttava ja hyvä puhuja. Ei ehkä vielä vetänyt ihan vertoja Jane Goodalille, jonka esitystä sain seurata Lontossa viitisen vuotta sitten, mutta harvat ihmiset osaavat kuulostaa simpanssilta lavalle astuessaan. Ihanan inspiroivaa, kun ihminen on luonteva ja osaa esiintyä hyvin.

Illalla kävimme vielä pitkällä lenkillä ystäväni Heidin kanssa auringon paistaessa ja ihmettelimme kevään tuloa.

Lippuja Isiä, veljiä ja aviomiehiä -esitykseen voi ostaa Kansallisteatterin lipunmyynnistä, 010 733 1206, hintaan 10 euroa. Kuvassa vasemmalta oikealle Lauri ja Antti Luusuaniemi ja Jiri Kuronen.

Before I Marry You

Rakkaan, maailman parhaan veljeni uusin sinkku on nyt tullut ulos. Sinkun voi käydä hakemassa MTV 3:n nettikaupasta: Before I Marry You, Kim Herold. Upea levy ilmestynee syksyllä.

Voit myös käydä tykkäämässä Kimin virallisella FB-sivustolla.

Hyvä kunto vs huono kunto

Kävimme ystäväni Heidin kanssa Myllypuron Liikuntamyllyllä kuntotestissä helmikuussa. Saimme testaustulokset ja palautteen oman kuntomme tasosta skaalalla yhdestä viiteen. Yritän nyt avata hieman kuntotestin palautteen aikana läpikäymiä asioita. Oman kunnon hoitaminen on tärkeätä ratsastuksen kannalta, sillä ratsastus on niin paljon oman vartalon hallintaa.

Kuntotestin mukaan aerobinen kynnykseni oli viisi ja jopa hieman yli skaalan, joka tarkoittaa sitä, että peruskuntoni on todella hyvä. Peruskunto on jaksamisen kannalta tärkeää ja perusta kaikelle liikunnalle. Anaerobinen kynnykseni oli neljän tasolla, mutta hapenottokyky ylsi vain kolmoseen.

Maitohappoa kerääntyy ihmisen vartaloon kuona-aineena esim. stressaavan päivän jälkeen. Kun ihminen lähtee liikkeelle, niin elimistö alkaa puhdistautumaan kuona-aineista (maitohapoista), jolloin maitohapot ensin laskevat lepotasoon. Kun maitohapot ovat lepotasolla siitä on hyvä lähteä sykettä nostamaan. Mitä pidempään maitohapot pysyvät matalalla tasolla, sen parempi on ihmisen tai eläimen yleiskunto ja se luo pohjan kaikenlaiselle liikunnalle.

Aika usein jos on väsynyt olo, niin kannattaa lähteä vaikka ulos lenkille. Kuona-aineiden lisääntyminen elimistössä aiheuttaa väsyneen olon ja kun maitohapot laskevat, niin myös olo usein virkistyy.

Kovemmalla sykealueella lihakset käyttävät maitohappoja polttoaineena ja aineenvaihdunta pysyy yllä maitohappojen takia.

Pari viikkoa sitten molemmat veljeni (oikea veljeni Kim ja toinen veljeni Tîdjan) saivat minut houkuteltua Elite Trainersiin kuntotestiin (kun oma äiti käy siellä, niin oli pakko kokeilla). Kehuskelin tietenkin upealla peruskunnollani ja sain vain todeta, että lihaskuntoni on todella heikko ja siinä on kovasti parantamisen varaa. Myös hapenottokyvyn heikkous esiintyi selvästi tuona muuten mukavana iltana ja Tîdjanin kannustavista sanoista huolimatta oli kyllä sellainen olo, että ei vain millään tahtonut jaksaa. Onneksi puolituntinen infrapunasaunassa sai muuten punoittavat poskeni hieman rentoutumaan.

Eli eli.... Lopputulema on tosiaan se, että peruskuntoni on hyvä, mutta lihaskunto saisi olla paljon vahvempi. Minun pitäisi treenata paljon monipuolisemmin ja useammin. Totuus on kuitenkin se, että elämäntilaanteessani on myös pakko tehdä valintoja. Kaikkea ei ehdi tehdä ja ratsastus on aina numero uno harrastuksena. Täytyy vain kaikin tavoin yrittää liikkua niin paljon kuin ehtii ja todeta, että on pitkä matka tuohon mallinajoilta otettuun kuvaan.

Viikonloppu maalla

Viikonloppu sujui railakkaissa ja nautinnollisissa merkeissä ystäviemme luona maalla. Hiihdimme, saunoimme, kieriskelimme lumessa, söimme hyvin ja juttelimme paljon kaikesta. Kiitos rakkaat ystävät!

Ekoja juttuja

Aamulla heräsimme tekstiviestiin: "Morning! Sorry såhär tidig sms.. Har ni, Ella något speciellt idag, skulle hon villa komma till oss och leka med Ida efter dagis?" Vastasin, että sehän sopii hyvin, puimme nopeasti päälle, hyppäsimme autoon, ajoimme Lauttasaaren Café Picniciin aamupalalle ja nautiskelimme ennen töihin ja päiväkotiin lähtöä.

Tänään Idan äiti haki sekä Ellan ja Idan päiväkodista ja vaikka se saattaa kuulostaa ihan arkiselta asialta, niin se tuntui jotenkin hienolta. Äitinä sitä miettii paljon asioita ja minusta tuntuu mahtavalta, kun omalla lapsellani on kavereita. Ellalla on hauskaa ja hänet pyydetään mukaan leikkimään. Se on minulle iso ja tärkeä asia ja olen ylpeä tyttärestäni. Rakkaus ei riitä sanana, kun on omasta lapsesta kyse. Ja se vasta on hienoa.

Illan vietin Tampajalla. Työstimme Iidan istuntaa Lisin kanssa, teimme paljon siirtymisiä ja keskityimme keskivartalon hallintaan. Sen jälkeen hyppäsin Klöntin selkään Mian tunnille ja tunti oli jälleen hyvä. Teimme väistöjä ja sulkutaivutuksia ja huomasin selkeästi, että liikkeet vasemmassa kierroksessa ovat Klöntille haastavammat. Klöntti liikkui kuitenkin oikein kevyesti ja oli kaikin tavoin jälleen mukava ratsastaa.

Viikonlopun vietämme Turun lähettyvillä ystävien luona, tiistaina ehdin taas Masin luokse ja viikonloppuna on tiedossa Pilates-kurssi Klöntsykän kanssa eli jälleen lisää mietittävää ja blogiin kirjoitettavaa. Ihanaa. Nyt maistuu uni..... Hyvää yötä!

Kuva: Ella on ehtinyt Picniciin jo pari kertaa tällä viikolla. Kuvan otti ystäväni eilen, kun kiirehdin aamuiselle joogatunnille. Ihana tapa aloittaa päivä.

Lauantai Inkoossa

Viime lauantaina kävin Inkoossa Masin ja Eemelin luona. Masin ratsastus jäi hyvin vähäiseksi, sillä tiet olivat peilijäätä, joten kentälle tai maneesille käveleminen ei tuntunut järkevältä vaihtoehdolta. Juoksutin kuitenkin Masia hetken ylälaitumelle lanatulla kentällä.

Sen jälkeen hyppäsin Eemelin selkään viereisellä tallilla ja en voinut kuin todeta miten tyytyväinen olen Eemelin kehityksestä. En ollut ratsastanut Empukkaa pitkään aikaan ja Eemil tuntui lievän alkujännityksen jälkeen todella hyvältä. Eemelin selkä oli selvästi paremmassa kunnossa kuin aikaisemmin ja Eemil jaksoi kantaa itseään pidempiä pätkiä. Laukatkin nousivat hyvin takaa ja siirtymiset sujuivat kevyesti. Hieno hieno Eemil. Omistajat ovat tehneet upeaa työtä ja Ossi on ratsastanut jo noin sata tuntia syyskuusta lähtien. Tähtääköhän Ossi siihen kuuluisaan 10 000 tuntiin?

Ossi ja Maasa ovat hankkineet Eemelille terapiasatulan Hevosmeri kaupasta (karvasatula kuvassa) ja satula oli hyvän tuntuinen ja on varmasti Eemelin selälle juuri sopiva. Ardennerille kun ei ole ihan helppoa löytää sopivaa satulaa.

Tapasin myös jo isoksi kasvaneen Topin pitkästä aikaa. Kivan näköinen ja oloinen nuori ruuna.

Prince William

Prince William on asunut meillä torstaista lähtien. Kaverini lähti Saksaan käymään ja jätti ihanan luppakorvakanin meille hoitoon. William on ihastuttavan valloittava persoona ja todella kiltti sellainen.

Ekat kisat yhdessä

Olin ensimmäistä kertaa mukana Annikan, Iidan ja Lisin kanssa Evitskogissa järjestettävissä kisoissa. IIda kisasi 60-70 cm luokan ja Annika 80-90 cm. Molemmat tytöt ratsastivat hienosti ja Lisi teki hyppäämisestä helpon näköistä.

Ida ja Lisi suorittivat virheettömän radan ja saivat punavalkoisen ruusukkeen. Ratsastus oli sujuvaa ja tasaista ja Iida muisti käyttää vahvaa istuntaa ja pohkeita.

Annika ratsasti mielestäni todella hyvin, mutta uusinnassa hän yritti vähän liian nopeaa tietä, unohti ulkopohkeen hetkeksi ja ohjasi Lisin väärin esteelle. Se ei kuitenkaan haitannut tasaista suoritusta, vaan Annika korjasi virheen nopeasti ja jatkoi radan loppuun.

Olen todella tyytyväinen tyttöjen suoritukseen ja se mikä teki minut valmentajana niin onnelliseksi oli tyttöjen ja ponin sujuva ja kevyt yhteistyö. Olen varmaan melkein yhtä ylpeä kuin tyttöjen äiti Outi tänään oli.....

Tapasin myös vanhat tuttuni Tarun ja Romeon ja oli hauska seurata myös heidän hyppelyään. Mahtavia tyyppejä molemmat.

Päivällä siivosin tallilla oman kaapin ja ehdin viettää laatuaikaa Klöntin kanssa. Illalla menimme Mian tunnille Outin, Sussin ja Johannan kanssa ja tunti oli todella hyvä. Rankka ja opettavainen. Teimme paljon siirtymisiä, avoja ja väistöjä. Klöntti tuntui aika kovalta suusta ja jäykältä. Mia kuitenkin totesi, että kun hevosten lihaksia rakennetaan, niin tulee kausia kun hevonen on jäykempi ja kovempi suusta kuin aikaisemmin. Kun hevonen tuntuu hieman haastavammalta, niin se voi olla sitä, että se ei jaksa kantaa itseään niin hyvin tai sillä saattaa olla lihakset kipeänä.

Masilla meni monta vuotta siihen, että me kävimme läpi eri vaiheita ja nyt viimeiset vuodet Masi on tuntunut suurimman osan ajasta todella hyvältä ratsastaa. Eli ei kuin lihaksia rakentamaan..... Ja oikeastaan vielä yksi ajatus minkä yritän kantaa mukanani aina hevosten kanssa: "There are no quick fixes".

Mitä minä lukisin

jos olisin ehtinyt lukea edes puolet jo olemassa olevista hevoskirjoistani. Lukisin varmasti Gillian Higginsin ja Stephanie Martinin kirjan How Your Horse Moves ja Gillian Higginsin kirjan Pilates and Stretching.

Ja sen jälkeen katsoisin vielä Horses Inside Out DVD:n. Mielestäni kansien kuvat kertovat jo miksi nämä kirjat kannattaa lukea ja filmi katsoa. Mukavia lukuhetkiä!

Irlannin täysiverisiä teuraaksi

Kuuntelin aamulla BBC:n uutislähetystä Irlannin kilpahevosten tilanteesta. Irlannin huonontuneen taloudellisen tilanteen takia monia terveitä hevosia on viety teuraaksi.

Ohjelmassa arvioidaan, että viimeisen vuoden aikana noin 5 000 täysiveristä hevosta on viety teuraaksi. Vuonna 2008 Irlannissa oli yksi teurastamo, mutta nyt niitä on jo viisi kappaletta ja hevosten liha myydään muihin maihin ruoaksi. Eläinten turvapaikat ovat täynnä hylättyjä hevosia ja tilanne on todella huolestuttava.

Pikkuinen Stampe

Löysin eilen Paikka auringossa -blogista pari ihanaa linkkiä Hannan pinaattilettujen ohjeeseen ja KaksiKuningasta verkkokauppaan. Ella rakastaa pinaattilettuja, joten odotan innolla yhteistä pinaattilettuiltaamme.

Pidin tänään tunnin Annikalle ja Lisille. Lisi oli alussa aika jäykkä, mutta Annika ratsasti hyvin ja sai mennä suurimman osan tunnista ilman jalustimia. Teimme paljon siirtymisiä ja keskityimme sekä ratsastajan ja hevosen apujen nopeuttamiseen. Taivuttelimme myös paljon Lisiä ja pyrimme saamaan Lisin mahdollisimman rennoksi selästä. Lopussa Lisi kulki oikein nätisti ja Annika oli tyytyväinen.

Klöntti oli oikein hyvä Mian tunnilla. Teimme paljon siirtymisiä ja Klöntti jaksaa ihan eri tavalla kantaa itseään vaikka joutuukin tekemään kovasti töitä sen eteen. Olen kaikin tavoin oikein tyytyväinen illan tuntiin.

Kotiin tultuani kaverini toi pienoisen luppakorvakanin hoitoon meille. Olen itse aika innostunut, mutta voi sitä ilon määrää, kun Ella tulee huomenna kotiin isänsä luota ja tapaa Prince Williamin.

Ja sitten vielä linkki upeaan muru verkkokauppaan.

Viihdyn töissä

Meillä on hauskaa töissä. Minulla on ihania ja hauskoja ihmisiä ympärilläni ja me nauretaan paljon. Vähän kuin olisi töiden osalta tullut kotiin.

Lisää Balimoa

Eilen ilmoittauduin Pilates ratsastuskurssille ja tänään sain kuulla, että ensi kesänä järjestetään jälleen Sue Lefflerin Balimo-kurssi. Ihanaa.... Olen kurssien fani. Nautin todella paljon kursseista ja siitä, että saa oppia uusia asioita ja kenties viedä mukanaan jälleen jotain, joka saa minut ymmärtämään hevosia ja oman vartalon hallintaa vähän paremmin.

Klöntti tuntui eilen oikein hyvältä ja tänään ehdin vielä valoisalla säällä Masin kanssa maastoilemaan. Meiltä tippui kenkä ja tiet olivat todella liukkaat, mutta ihana päästä ulos luontoon pitkän työpäivän jälkeen. Sunnuntaina Annika, Ida ja Lisi menevät kisoihin, joten mennään porukalla mukaan kannustamaan.

Hullunkurisia tunteita

Eilinen päivä oli aivan ihana. Heräsimme kaikessa rauhassa ja nautiskelimme hyvästä aamupalasta. (Ella totesi, että hän haluaisi olla kuten tyttö ja hevonen ja tästä oli tietenkin pakko ottaa kuva). Lähdimme Ellan, ystäväni ja hänen tyttären kanssa tallille ja ratsastin Klöntin samalla, kun tytöt kävivät Pian ohjeistuksessa Bella-ponin kanssa (kuten videosta näkee, lapset olivat innoissaan).

Klöntti ja tytöt tekivät myös tuttavuutta Maaritin ihanan Floyd-koiran kanssa ja oli hauska seurata, kun Klöntti rapsutti Floydia. Selvästi jotain hengenheimolaisuutta....

Hepostelun jälkeen ryntäsimme Kirkkonummen Bistro O mat -ravintolaan. Ravintola tarjoaa herkkuja lähiseudun raaka-aineista ja vaikka olin kuullut paljon hyvää paikasta yllätyin todella positiivisesti. Paikka oli tyyllikkäästi sisustettu, ruokailija kohtasi kaunista luontoa ulos katsoessaan ja ruoka oli erinomaista. Menu oli myös lapsiystävällinen.

Viime yönä Ella oksensi sitten koko yön ja tänään kävimme korvatulehduksen takia Pikkujätti lääkäriasemalla. Ymmärsin jälleen miten kiitollinen saa olla, kun kotona asustelee terve lapsi. Tapasin tutun, joka on käynyt tyttärensä kanssa 1 1/2 vuotta sairaalassa leikkauksissa.

Muutenkin synkkä olo ja ajatukseni ovat Japanissa. Voi kuin voisimme lopettaa tämän maapallon tuhoamisen jollain tavalla. Mielestäni sunnuntain Helsingin Sanomissa Antero Mukka kiteytti asian hyvin kolumnissa Näkökulma: Taas pikkasen uudesta vinkkelistä: "Maailma ei ole perjantain maanjäristyksen jälkeen ennallaan. Japani rytisi sijoillaan, ja koko maapallomme kellahti uuteen kaltevuuskulmaan. Ilmankos sitä katsoo ympärilleen taas vähän uusin silmin. Ei ehkä pelota. Sitä vaan katsoo ja odottaa."

Kuin sadusta

Vuosittain järjestetyssä Göteborgin Horse Showssa Nina Fagerström voitti 145-tasolla järjestetyn aikaratsastusfinaalin hevosellaan Mouse. Göteborgin maailmancupin voittoon ratsasti yllättäen nuori ruotsalainen 23-vuotias Angelica Augustsson hevosellaan Midtown du Tillard ennen Australialaista Edwina Alexanderia ja Saksan Ludger Beerbaumia.

Videosta näkee Augustssonin ja Tillardin voitokkaan suorituksen. Hevosen ja ratsastajan tarina on kuin sadusta, sillä hevonen, joka oli nimeltään Mic Mac du Tillard myytiin Amerikkaan pari vuotta sitten. Uuden ratsukon yhteistyö ei kuitenkaan sujunut, joten Midtowniksi nimetty hevonen ostettiin takaisin Saksaan Angelican ratstutettavaksi. Angelica ei myöskään tule rikkaasta perheestä, vaan hänen isänsä on tehnyt kahta työtä pystyäkseen rahoittamaan tyttärensä harrastuksen.

Ruotsalaisen Cecilia Hagenin haastattelun Angelica Augustssonin kanssa voi lukea ja katsoa täältä ruotsiksi.

Buongiorno principessa

Matka Italian Dolomiiteille (Dolomiitit on nimetty alueen tunnusomaisen kivilajin dolomiitin mukaan) perheen kanssa oli hieno kokemus.

Selva di Val Gardena sijaitsee Dolomiiteilla Sassolungo, Puez ja Sella massif vuorten vieressä.

Val Gardena on osa "Sella Ronda" -hiihtoreittiä ja vaikka vietimme viikon Dolomiiteilla ehdimme nähdä alueesta vasta murto-osan.

Vietimme päivät pitkät mäessä ja asuimme mukavassa hotellissa, jossa oli pieni uima-allas.

Keskellä viikkoa Ella ja äiti pitivät välipäivän laskettelusta, joten pääsin poikien mukaan helikopterilla ylös Dolomiittien korkeimmalle Marmolada-vuorelle (3 322 metriä. Yli kolmen kilometrin korkuisia vuoria on maailmassa kaikkiaan 21 kappaletta).

Hotellista meillä oli upea näköala ja viimeisenä päivänä imin itseeni Italiaa ja Italian alppien tuoksua. Olen asunut pitkään Italiassa ja viihdyin erityisen hyvin Lago di Comon vieressä sijaitsevassa Lecco-kaupungissa. Vuorissa on jotain todella kaunista ja rauhoittavaa. Ehkä jotain samaa kuin hevosissa. Selittämätöntä kauneutta ja maagisuutta, jota aina vain janoaa lisää.