Siirtyminen siirtymisen perään

Aloitin aamun personal trainerina työskentelevän pikkuveljeni valvovan silmän alla punttisalilla. Tänään keskityimme enimmäkseen keskivartalon hallintaa vahvistaviin lihaksiin sekä ylävartaloon. Ja uskokaa tai älkää, mutta minua on puraissut treenikärpänen ja ratsastus tuntui tänään niin hyvältä. Muistin miten treenatessani Kim muistutti selän suoruudesta ja pelkkä ajatus auttoi minua oman istunnan kanssa.

Ratsastuksessa on tärkeätä olla vahva, mutta samalla rento. Steinbrechtiä lainaten:

‘Many an old trainer is honest enough to admit that he didn't become a fine rider until he had lost most of his physical strength.’ 

- Gustav Steinbrecht

Vaikka rentous on todella tärkeätä ratsastuksessa, niin omalla kohdallani olen huomannut, (oikeastaan kiitos Jennan, joka sanoi että tarvitsen enemmän vahvistavia kuin venyttäviä liikkeitä koska minulla on jo niin liikkuvat nivelet) että tarvitsen myös lihasvoimaa kehittyäkseni ratsastajana. Ja oli mahtavaa huomata, että jo parin kuukauden intensiivisempi treeni tuottaa selvästi tulosta ei vain arjen askareita suorittaessa mutta myös hevosen selässä.

Eilen meillä oli rennompi päivä ja Thor sai juosta vapaana kentällä (lue, juosta täysillä puuskuttaen ja pukittaen) ja juoksutin myös hetken pienen esteen yli. Tänään Thor tuntui heti alusta oikein hyvältä ja tasaiselta vaikka oli viime viikonloppuna hieman jäykemmän ja levottomamman oloinen (oli myös uudet kengät joka voi tietenkin vaikuttaa). Teimme käynti-pysähdys-käynti -siirtymisiä ja Jaana pyysi minua odottamaan kunnes Thor rentoutuu, laskee kaulaa, odottamaan vielä lisää ja vasta sitten siirtymään istunnan avulla takaisin käyntiin. Kesti hetken, että Thor ymmärsi mitä hain takaa ja sen jälkeen siirtymiset sujuivat upeasti. Oikeastaan koko tunti oli mahtava ja ravi-käynti-ravi siirtymiset olivat letkeät ja tasaiset ja pystyin istumaan hyvin alas harjoitusraviin. Vasen laukka tuntui hyvältä, mutta oikeassa laukassa Thor kantoi itseään vielä paremmin. Oikea puoli on haastavampi meille molemmille, joten tunnista jäi todella hyvä mieli, kun saimme oikean laukan rullaamaan ja Thor tuntui suoralta. Myös loppuravissa Thor venytti tasaisesti eteen alas.

Siirtymiset auttavat selvästi meitä molempia ja auttaa Thoria kokoamaan paremmin takaa. Thorin ongelma ei todellakaan ole eteenpäinpyrkimys vaan enneminkin rauhallinen mieli ja odottaminen.  Tänään sain oikein ahaa-elämyksen kun odotin siirtymisissä. Olen aika nopea ja kärsimätön, joten tuntui hyvältä vain odottaa eikä kiirehtiä mihinkään siirtymisten aikana. Myös Thor vaikutti tyytyväiseltä. Hyvä tunti kaiken kaikkiaan.

Tässä vielä Minna Tallbergin mielenkiintoinen kirjoitus Hevosen hyvä elämä, osa 2.
Enkä voinut olla jakamatta tuota aivan ihanaa shetlanninponikuvaa kanssanne. Tässä lisätietoa kuvasta.