Onnen kenkä

Tänään oli oikein onnen päivä. Thor tiputti kengän, löysin kengän ja Kenny tulee lyömään kengän kiinni juuri ennen huomista valmennusta. Maailman paras Kenny, joka on pelastanut meidät pälkähästä monta kertaa ja kengittänyt Masia jo vuosia.

Kaunis talvipäivä

Meidän kengittäjä palaa vasta ensi viikolla lomalta, joten olen ollut todella tyytyväinen että kengät ovat pysyneet niin hyvin paikoillaan. Meillä on pari rankkaa valmennusta takana ja Riikan mielestä Thor oli eilen väsyneen oloinen, joten päätin mennä pellolle kävelylle tänään. Mietin pari kertaa onko se kenkien kannalta järkevä ratkaisu, mutta siellä me käveltiin. Päästin Thorin vapaaksi ja Thor seurasi minua tai tuli luokseni kun pyysin. Jossain vaiheessa juoksin poispäin ja Thor innostui samalla mitalla, kuului kolahdus, mutta päättelin että kengät vain osuivat toisiinsa. Kävellessämme takaisin tallille totesin vielä Thorille, että vain viikko enää niin saamme uudet kengät. Siihen asti pitää sinnitellä. Ja tallissa huomasin, että toista etukenkää ei vain enää ollut jalassa. Huokaisin toki helpoituksesta, sillä kavio oli todella eheä ja eikuin päättäväisin mielin etsimään Thorille hitsattua erikoiskenkää. Ja mikä onnen päivä, sillä siellä se kenkä kimalteli yhtäkkiä edessäni lumihangessa. Tuli melkein itku.

Riikka, Thor, Kia ja Masi

Viime viikolla olimme Ullan tunnilla ja tunti oli todella hyvä. Olimme molemmat puhki tunnin jälkeen, sillä Ulla laittoi meidät koville. Sain olla todella tarkkana teiden kanssa ja kulmat piti ratsastaa täydellisesti. Pitkillä sivuilla ratsastin avoa etenkin oikeassa kierroksessa, jotta Thor ottaisi paremmin oikean takajalan alleen. Ulla halusi kunnon ravia eteenpäin ja sanoi, että jossain vaiheessa pitäisi tuntua naks ja silloin kannattaa nauttia ja antaa hevosen vain olla. Meillä oli paljon onnistumisia ja laukassa piti olla tarkkana, että Thor ei menisi liikaa eteen alas. Tunti tuotti selvästi tulosta, sillä sunnuntain tunnilla Iia totesi, että Thor pysyy paljon paremmin ylhäällä kuin viime kerralla.

Ulla keskittyi koko tunnin ajan apujen nopeuteen ja huomasin kuinka paljon nopeampi sitä voisi olla. Olin lopputunnista ihan poikki ja jos en olisi itse poistunut alas satulasta olisin varmaan liukunut maahan väsymyksestä. Eli samoissa tunnelmissa Heidin blogikirjoituksen kanssa mennään. Tästä alkaa kunnon kuntokuuri ja tavoitteena on olla paremmassa lihaskunnossa, suorempi, nopeampi ja ehkä vielä hauskempi kesään mennessä. Ruokavalio remonttiin, paljon joogaa, juoksemista ja salilla käyntiä ratsastuksen ohella.

Iian valmennus sunnuntaina sujui myös hyvin, mutta oli rankka, sillä olin jälleen melko hukassa teiden ja oman hitauden kanssa. Tutustuimme koko tunnin ajan ulkoapuihin. Teimme harjoitusta, jossa ratsastimme käyntiä neliskulmalla. Väistimme avoimilla sivuilla (hevonen asetettuna liikkeen suuntaan) pari askelta sisäänpäin ja suoristus. Ajatuksena ei niinkään paljon ollut väistö vaan enneminkin ulkopohkeen aktivointi ja tarkistus ovatko ulko-avut läpi.

Tahti sai säilyä hitaana, mutta tarmokkaana ja saimme molemmat keskittyä oikein kunnolla, jotta saimme harjoituksen sujumaan. Käynnistä siirryimme raviin ja jatkoimme samaa harjoitusta. Ravissa neliö oli välillä aika ihmeellisen mallinen ja siitä saimmekin sitten siirtyä ympyrälle. Ympyrällä piti jälleen huomioida ulkopohje ja kun ulkopohje oli läpi ja hevonen pysyi suorana piti nostaa laukka siirtämällä sisäistuinluuta hieman eteenpäin. Haastava, mutta toimiva harjoitus jossa haetaan samoja asioita kuin tässä Sally Amsterdamerin harjoituksessa.

Oikean kierroksen laukannostot olivat välillä hieman haastavimpia etenkin lopussa kun Thor väsyi, mutta vasemmassa kierroksessa nostot sujuivat hyvin. Etenkin kun siirsimme hevoset käyntiin ja nostimme laukan käynnistä.

Lopussa jatkoimme vielä kokouraa pitkin, kokorataleikkaa ja siirtyminen raviin, hyvät ja selkeät kulmat, takaisin laukkaan ja jälleen kokorataleikkaa ja siirtyminen raviin. Sai jälleen tehdä kunnolla töitä, mutta ah miten ihanaa.

Iian tunnin jälkeen tein vielä kraniosakraalihoidin Eemelille ja juttelin Pekan kanssa hoidon jälkeen. Eemelillä avautui fasettilukkoja ja fasettilukoista juttelimme tämän verran Pekan kanssa:

"Kun rangassa on kireys, se vetää rankaa toiselle puolelle ja syntyy fasettilukkoja. Eli kun kireyttä hoidettiin fasettilukot avautuivat".

Olisi niin mahtavaa jos voisi perehtyä enemmän ihmisen ja hevosen anatomiaan. Ehkä sen hetki tulee vielä elämässä.

Tänään pidin myös tunnin Lisille ja Outille ja oli niin hauskaa pitää tuntia pitkästä aikaa Tampajalla.

Estesatuloita on jälleen kokeilussa, mutta mikään ei tunnu istuvan. Onneksi on kuitenkin hyvä koulusatula, joten jatketaan rauhassa estepenkin etsimistä.

Löysin tämän kuvan tänään. Tässä on ensimmäinen kuva, jonka näin Thorista ja päätin,
 että tuon hevosen haluan omakseni. Joskus unelmat toteutuvat nopeammin kuin voisi kuvitellakaan.