Myrskyn jälkeen

Myrskyn jälkeen luonnossa oli kaunista ja rauhallista ja aamulla tuuli yltyi jälleen. Tuuli oli vienyt Tampajan maneesin katosta peltiä mukanaan, joten pidimme tunnin ulkona Outin kanssa. Lisi oli alusta asti todella hyvä. Ratsastimme käynnissä ja ravissa neliskulmaa ja teimme voltin vastakkaiseen suuntaan neliskulmasta. Teimme samaa harjoitusta laukassa, mutta ympyrällä. Lisi ja Outi laukkasivat oikealle ja siirtyivät ympyrän pitkän sivun keskellä raviin, tekivät voltin vasemmalle ja takaisin ympyrälle oikeassa kierroksessa. Teimme paljon temponvaihtoja ja vastalaukkaa ja teimme niin, että esim. vasemmassa laukassa Outi jatkoi toisen osan kahdeksikosta vastalaukassa ja jatkoi jälleen myötälaukkaa toisen puolen kahdeksikosta.

Tampajalta jatkoin Thorin luokse ja kävimme pitkällä kävelyllä luonnossa. Meillä oli taas todella hauskaa ja Thor sai paljon porkkanoita ja kuivattua leipää. Thor sai myös väliaikaisesti muuttaa isompaan karsinaan ja oli kaikin tavoin tyytyväisen oloinen. 

Joululoma on ollut fantastinen. Aika rakkaiden parissa, hyvä ruoka ja lepo on tehnyt kovin hyvää. Tässä myös joulupyhiin sopiva linkki ihastuttavaan Kirjava kammari -kirjablogiin.

Hyvää Joulua ja Rakkautta!

Yhdessä maastossa

Riikan leipomat joulupiparit

Vihdoinkin pääsimme Tiinan kanssa tänään Masin ja Penan kanssa maastoilemaan. Edellisestä kerrasta olikin jo aikaa, joten tuntui extra hyvältä mennä yhdessä tallille. Oli myös aivan ihanaa olla Masin kanssa. En ole ehtinyt Masin luokse niin paljon kuin haluaisin ja olen kaivannut rakasta ystävääni kovasti.

Inkoosta ajoin Oittaalle ja poikkesin matkan varrella Hevosmeressä. Liikkeen omistaja on tuttuni, joten jäin sinne rupattelemaan pitkäksi aikaa ja vaikka tarkoitus oli ostaa vain animalintexia (lainasin tallilaiselta, kun Thorin jalat olivat turvonneet), niin tulin ulos kassi täynnä ihanaa tavaraa.

Hevosmeressä asiakas kysyi yhtäkkiä, "oletko sinä Kia"? ja totesi heti perään: "Luen sun heppablogia. Siinä on paljon hyviä linkkejä. Käyn katsomassa sitä usein." Ai hitsiläinen, että oli mukava kuulla.

Sanna hieroi Thorin keskiviikkona ja kiinnitin tietenkin heti huomiota lapun muuten parempi -sanoihin. Lavan takaosa on edelleen hiukan tukossa (marraskuussa lavan takaosa oli erittäin tukossa) ja takareisissä on pientä tukkoisuutta, mutta muuten näyttää paikat olevan irti ja rennot. Sen kyllä huomaa, kun ollaan käyty Thorin kanssa metsässä pari päivää. Vastoin kaikkia eläinlääkärin ohjeita juoksutin Thoria ja Thor sai hieman riehua narun päässä ja sen jälkeen jatkoimme metsään ja siellä oli hetkittäin aika vauhdikasta menoa. Tänään kävin selässä kävelemässä pätkän ja käynti tuntuu todella hyvältä. Ravi on parempi, mutta edelleen on lievästi epäpuhtautta havaittavissa. Toivottavasti sekin on ohimenevää. Jatkamme kävelyä joulupyhien yli ja katsotaan sen jälkeen miltä Thor vaikuttaa. Jos liike on edelleen epäpuhdas vien Thorin uudestaan klinikalle. Takajalkojen turvotus on kuitenkin onneksi laskenut melkein täysin.

BarByn huovat

Olin eilen pitämässä tuntia Annikalle ja Lisille Tampajalla enkä voinut olla kiinnittämättä huomiota BarBy-ponin upeaan satulahuopa kokoelmaan.

Ajoimme Annikan kanssa Tampajalta Oittaalle ja myös Riikka, joka ratsastaa Masilla, tuli käymään tallilla. Thorin toinen takajalka oli kuin pahimman impparin saanut ja mietimme mitä ihmettä olisi yön yli voinut tapahtua, sillä jalka oli turvonnut jo heti aamusta. Tänään toinen takajalka oli myös turvonnut, joten tallimestari epäili virusta, joka oli vaivannut joitakin hevosia tänä vuonna.

Kävellytin Thoria ja juoksutin pari kierrosta molempiin suuntiin (tai ehkä ennemminkin pompotin) enkä uskalla vielä hurrata, mutta ravi vaikutti paremmalta. Thor sai myös tänään mennä sairastarhan sijasta isompaan tarhaan, eilen takajalat kengitettiin ja tänään Sanna hieroi Thorin.

Korvaamaton apu

Thor ja Sara

Lähdin töistä jo hieman aikaisemmin tallille, sillä oli niin kova kaipuu Thorin luokse enkä ole moneen päivään ehtinyt viettää kunnolla aikaa Thorin kanssa. Viikonloppuna meillä oli kummipoikani, Max Henrik Wright, ristiäiset ja sunnuntai aamupäivän vietin Tampajalla tallia siivotessa ja pidin tunnin Iidalle.

Tänään nautin siis täysin siemauksin, kun ehdin olla koko illan tallilla. Vietin aikaa Thorin kanssa, harjasin, kävelimme ja hengailimme maneesissa. Annoin porkkanoita ja omenoita ja kylmäsin kipeätä jalkaa. Luukalvon tulehduksen aiheuttama patti on selvästi pienentynyt ja Thor vaikuttaa kaikin tavoin tyytyväiseltä vaikka energiaa on selvästi aika paljon. Huomenna Thor on levännyt kaksi viikkoa, mutta liike ei mielestäni ole käynnissä ihan normaali vieläkään. Seuraan nyt kuitenkin parin päivän ajan miten tilanne kehittyy. Saa vain toivoa, että kyseessä on ennemminkin hieman jäykät lihakset kuin joku vamma. Mutta se ei selviä kuin liikuttamalla ja ajan kanssa.

Kuvassa on ihana, söpö Sara, joka on ollut korvaamaton apu Thorin kanssa viimeisen viikon ajan. Sara on auttanut minua Thorin jalan kylmäämisessä ja käynyt rapsuttelemassa ja ruokkimassa meidän pollea. Kiitos avusta Sara.

Paperinen hevonen

Sain tänään hienon hevosen rakkailta lapsosilta kotona. Jotain tytöt puuhastelivat Ellan huoneessa ja lopputulos oli tämä ihana paperinen hevonen. Kävimme myös zumbassa ystäväni kanssa ja tämä mahtava Promise-laulu soi tunnin viimeisenä kappaleena. Näihin tunnelmiin, näihin sävelmiin. Kohta se joulu kolkuttaakin jo ovella.....

Hevosia katsomassa Hollannissa

Sain tekstiviestin kaveriltani, kun olin Thorin, Tiinan ja kummipoikani kanssa Hyvinkään hevossairaalassa: "Hei, lähdetkö mun kanssa Hollantiin katsomaan hevosia viikonloppuna". 

Lauantaina lensimme Amsterdamiin, josta hevoskauppias Judy de Winter poimi meidät kyytiinsä. Saimme lapun, jossa luki hevosten ikä, koulutustaso ja hinta ja sen jälkeen lähdimme matkaan. Lauantain aikana kävimme katsomassa 11 hevosta ja viimeisen hevosen tapasimme sunnuntaiaamuna ennen kuin lensimme kotiin. 

Kaverini etsi itselleen oppimestaria, mutta halusi kuitenkin nähdä myös nuoria hevosia. Näimme kahden päivän aikana kaiken ikäisiä ja tasoisia laadukkaita, kauniita ja upeasti koulutettuja hevosia. Alla lyhyesti kuvattuna reissumme ja kuvia ja videoita suurimmasta osasta tapaamistamme hevosista. 

Kokenut Ruuna 10 v. 

Pirtsakka ruuna 5 v.

Alla oleva 5-vuotias ruuna oli yksi suosikeistamme. Ruunan kaikki 3 askellajia olivat lennokkaat ja hevonen liikkui läpi koko rungon. Hevosen ratsastaja oli kouluttanut hevosen yksivuotiaasta asti. Hän kouluttaa nuoria hevosia ja myy hevosia vain harvoin.

   

Ruuna 5 v.

Rauhallinen ja mukava ruuna 10 v.

Sama ruuna 10 v.

Oma suosikkini, ori 7 v. 

Jos olisin itse tullut kotiin yhden hevosen kanssa, se olisi takuuvarmasti ollut tämä kuvankaunis 7-vuotias ori. Ori oli mahtavan oloinen kaveri ja sain myös ratsastaa sillä. Vaikka hevonen ei ollut hirveän herkkä pohkeille siinä oli jotakin johon ihastuin suunnattomasti ja todella tasaiset askellajit.

Ruuna 7 v. 

7-vuotias musta ruuna oli yksi suosikeistamme, mutta ruunan takapää kaartui aika vahvasti alaspäin ja takaosa ei vaikuttanut niin vahvalta. Ruuna oli noin 5-vuotiaan hevosen tasolla. 

Kokeneempi ruuna 10 v.

Kokenut ruuna 10 v.

Loppujen lopuksi kaverini päätyi pitkän harkinnan jälkeen ostamaan tämän kauniin ja elegantin 10-vuotiaan ruunan. Tapasimme ruunan vasta sunnuntaina ja ruuna vastasi kaikkia odotuksia. Todella osaava, kevyt, herkkä avuille ja kaikin tavoin mukava käsitellä.

The Pioneer Woman

Copyright thepioneerwoman.com

Olen joskus maininnut blogissani miten kirjat tuntuvat osuvan elämään juuri oikealla hetkellä tai miten blogitkaan eivät aina näytä tulevan elämään sattumalta. Matkalla Hollantiin lauantaina vieressäni istuva naishenkilö oli jättänyt Me Naiset -lehden auki penkilleen käydessään muualla ja minä tietenkin uteliaana henkilönä (näin kuvia hevosista) luin toisella silmällä parin sivuisen artikkelin kokonaisuudessaan ja laitoin korvan taakse The Pioneer Woman -blogin nimen.

Copyright thepioneerwoman.com

Blogia kirjoittaa maalla asuvan neljän lapsen äiti Ree Drummond ja valokuvaamisesta kiinnostuneena kiinnitin tietenkin heti huomiota blogin kauniisiin kuviin. Tarkemmin tarkasteltuani blogia, löysin myös tänään hyvän What the Heck is an Aperture blogikirjoituksen. 

Kannattaa ehdottomasti tutustua The Pioneer Woman -blogiin. Jos ei muuta, niin voi ihailla kauniita kuvia ja kuvitella millaista olisi asua maalla, niin kaukana kaikesta muusta.

Muutoksen tuulet

♥ Tesellon kanssa Tampajalla ♥ 

Pitkän pohdinnan jälkeen ja haikein mielin päätimme muuttaa uuteen kotiin Thorin kanssa. Olen jo parin kuukauden ajan miettinyt tallipaikan vaihtoa ja nyt se oli sitten ajankohtainen. Uusi kotimme on Kiti Santamalan omistama Cypis-talli Oittaalla.

Tarkoitus oli muuttaa vasta joulukuun loppupuolella, mutta karsina vapautui jo joulukuun alussa, joten päätin viedä Thorin suoraan klinikalta Oittaalle. Oittaalla on sopivan kokoinen sairastarha, joten Thor pääsee ulkoilemaan aamupäivisin edes pariksi tunniksi.

Jään kovasti kaipaamaan Tampajaa, sen ihmisiä ja tunnelmaa. Olen kokenut siellä mahtavia hetkiä Tesellon, Klöntin ja Thorin kanssa ja oppilaani ovat viihtyneet hyvin siellä. Eritoten jään tietenkin kaipaamaan Klönttiä ja päivittäistä touhuamista oppilaitteni kanssa, mutta yritän ehtiä sinne noin kerran viikossa pitämään tunteja ja ratsastamaan Klöntillä. Ja eihän sitä koskaan tiedä mitä elämä tuo tullessaan, mutta toivon, että mukavalta vaikuttava Cypis-talli olisi ainakin pidemmän aikaa uusi kotimme.

Tampajan kaunis maalaismaisema ja upeat laitumet.

Tunnetta lehdessä

Mainitsin blogissani marraskuussa, että voitin Tunne Hevonen -lehden kuvataidekilpailun. Viime viikolla lehti kolahti postilaatikostani ja tuntui mukavalta nähdä oma kuva lehdessä.

Raati oli kommentoinut muun muassa seuraavaa:

"Kuvaan on saatu lämmin välitön tunnelma "TUNNE"."
"Tytön ja ponin välinen tunne huokuu harmonisessa kokonaisuudessa."
"Tämä kuva täyttää Tunne hevonen -teeman täydellisesti."

Palkinnoksi sain 300 euron lahjakortin Hipico verkkokauppaan.

Kilpailun voittanut kuva: Ella ja Butrik

Oma lapsuus

Copyright Åsa Lucander

Oma lapsuus muistui mieleen eilen, kun hoidin Thoria uudessa tallissa ja nuori tyttö tuli kysymään, jos etsin vuokraaja Thorille.

Lapsena olin itse vähän kuin ystäväni kuvassa kuvittama "bumlebee", joka aina toivoi omaa eläintä elämäänsä ja tuo pieni ruukku oli hevosharrastus, jonka toivoin kasvavan joka päivä.

Vanhempani eivät ole eläinrakkaita, joten sain kinua oman eläimen perään syntymästäni lähtien. Saatuani stipendin (taisi olla ainut tässä elämässä), sain ostaa itselleni ihanan ison harmaan maatiaiskanin, Rogerina Rabittin, josta tietenkin tuli rakkain ystäväni.

Ratsastin myös aina kuin siihen oli mahdollisuus. Sain onneksi käydä ratsastustunneilla ja sinne askelsimme aina reippain askelin Tiinan kanssa. Jossain vaiheessa pääsin myös ensimmäisille ratsastusleireille ja hevoset tulivat koko ajan läheisimmiksi (jotenkin Tiina ja minä onnistuimme aina saamaan leirien villeimmät hevoset, joten lentäminen hevosen selästä tuli tuona aikana aika tutuksi)

Parasta oli kuitenkin pieni talli Inkoossa. Talli sijaitsi kilometrin mökiltämme, joten sinne pyöräilin aina kuin vain mahdollisuus kysymään jos voisin jotenkin olla avuksi. Sain harjata hevosia, ruokkia, putsata tallia ja auttaa kaikissa arjen askareissa. Pikku hiljaa sain myös ensimmäisiä kertoja ratsastaa ja jossain vaiheessa ratsastimme jo Tiinan kanssa päivittäin tallin ravureilla ja suurin unelmani toteutui kuin isäni vuokrasi kuukaudeksi Tyr nimisen hevosen. Muistan sen päivän aina, kun upea Tyr saapui Inkooseen. Taisi olla yksi elämäni onnellisimmista kuukausista.

Eilen illalla sain viestin samaiselta tytöltä. Hän oli löytänyt numeroni tallin seinältä ja kyseli voisiko hän olla avuksi. Harjata Thoria, putsata kamoja jne. ja ymmärsin, että hän oli juuri kuin minä samassa iässä. Ymmärsin myös miten pitkälle olen päässyt tuosta pienen ruukun tuijotuksesta ja siitä tuli hyvä mieli. Kysymällä ja oikeasti haluamalla asioita voi saavuttaa paljon.

Puikkoluita, ontumisia ja luukalvoreaktioita

Maailman ihanin ystävä Tiina ja kummipoika

Kävin eilen tallilla ja Thor ontui enemmän kuin aikaisemmin. Kärsivällisyys ei ole vahvin lajini, joten sain jotenkin yöni nukuttua ennen kuin soitin klo 8.01 aamulla Hyvinkään hevossairaalaan. Päivystävä eläinlääkäri Elina Palhovuo vastasi heti puhelimeen (Hyvinkäällä on ympärivuorokautinen päivystyspalvelu) ja sovimme, että tulen heti kun olen saanut trailerin järjestettyä. Eli ei kuin soitto Lisin omistajalle Outille Lappiin ja auton nokka tallia kohti. Matkalla tallille Tiina soitteli ja kyseli miten Thor voi ja käänsi oman nokkansa agility treeneistä kotia kohti, haki rakkaan kummipoikani ja lähdimme yhdessä hakemaan Thoria.

Elina katsoi ensin Thoria käytävällä ja huomasi heti, että oikean jalan sisemmän puikkoluun (Splint Bone) kohdalla tuntui hieman epätasaisuutta. Thor ei eilen halunnut juosta ollenkaan oikealle ja Nuppu meinasi eilen, että Thor ontui oikeata jalkaa. Kun menimme maneesiin juoksuttamaan Thoria, ontuma paheni selvästi oikean jalan sisemmän puikkoluun paikallisen palpaation jälkeen. 

Todella upeata palvelua jälleen kerran Hyvinkäällä

Kuvasimme Thorin puikkoluun ja sen pinnalla oli luukalvoreaktio. Juttelimme pitkään Elinan ja Tiinan kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että luukalvoreaktio ei ihan täsmännyt ontuman vakavuuteen, mutta luukalvon tulehdus pitää ensi tilassa hoitaa kuntoon. Thorilla on luultavasti ollut kaksi vammaa, mutta akuutin kivun ollessa nyt oikeassa jalassa ei vasenta jalkaa voitu tutkia kunnolla. Elina määräsi Thorille kahden viikon karsinalevon ja sen jälkeen tulisi jälleen käydä kontrollissa mikäli ontuma jatkuu. Saa kuitenkin toivoa, että molemmat vaivat menisivät ohi levolla, kylmäyksellä 2-3 kertaa päivässä ja oikealla lääkityksellä (se, miten pystyn pitämään 5-vuotiasta hevostani karsinalevossa jää nähtäväksi).

Thorin oikean jalan puikkoluu on saanut kolhun, joka on aiheuttanut luukalvon tulehduksen. Kun luukalvo tulehtuu, hevosilla kasvaa usein liikaluita, jotka muodostavat luuhun patin. Lisää tietoa englanniksi Splints and Fractures of the Splint Bones in Horses -artikkelista. Lisäinfoa liikaluista blogikirjoituksessani Tarhoihin tutustuminen lumisateessa.

Tällainen ihana lutunenä Thor oli koko ajan klinikalla. Katseli, ihmetteli ja käyttäytyi niin hyvin. 

Tarkoitus oli nauttia Masin ja Thorin seurasta itsenäisyyspäivänä, maastoilla ja viettää aikaa hevosten kanssa. Sen sijaan istuimme suurimman osan päivästä Tiinan ja kummipoikani kanssa autossa, kävimme klinikalla ja Thor muutti uuteen kotiin (siitä lisää joku toinen kerta). Kuitenkin olo on todella onnellinen, sillä en voi sanoin kuvailla kuinka kiitollinen olen siitä, että minulla on Tiinan kaltainen ystävä..... Ja tänään tarvitsin ystävää. Kiitos Tiina. Ja Thor, joka käyttäytyi kuin herrasmies. Olen niin ylpeä.

Lauantaina lähdemme Tiinan (joka toi Thorin Suomeen) kanssa Hollantiin katsomaan uutta hevosta Tiinalle. Jännittävää..... Mä lähden kuvaajan ominaisuudessa matkaan.

Lue myös:
Rasittunut kavionivel
Kehärengas eli ringbone
Liikaluu
Haava jalassa
Hindlimb lameness and saddle slip
Vuohisrohtuma eli rivi
Kinnervaivat, kinnerpatti, jännetuppi
Luukalvo, luukalvon tulehdus, liikaluu ja puikkoluu
Kantojen epäsymmetrisyys vaikuttaa hevoseen enemmän kuin luulet
Naulan painauma kaviossa
Luusekvesteri ja vierasesine
Imusuonen tulehdus eli imppari
Ei niin priima sädeluu
Jännevamma

Säädeluuontuma / Navicular Disease
Academic dissertation: Navicular Disease: Biochemical Studies of Synovial Fluids and Tissues Involved, Minna Viitanen 

Kun palaset loksahtelevat paikoilleen

Blogikirjoituksessani Opi kuuntelemaan kirjoitin kaimalleni, että palaan toisessa kirjoituksessa siihen mitä tarkoitan sillä, että mielestäni puhutaan liian vähän siitä, että erilaisten liikkeiden ratsastaminen hyvin ja oikein vaativat rennon hevosen, joka liikkuu "oikeinpäin".

Olen valmentanut Lisin perhettä parisen vuotta ja Lisi on alusta asti ollut jäykkä rungosta. Henkilökohtaisesti en usko siihen, että hevonen syntyy jäykkänä (kuulen usein sanottavan, että hevonen nyt vain on jäykkä). On erirakenteisia hevosia, mutta ihan kuten meillä ihmisillä, niin jäykkyydet tulevat iän myötä ja esimerkiksi hevosilla huonosti istuva satula, väärä kengitys, vähäinen liikunta, vääränlainen liikunta, stressi jne. vaikuttavat hevosen lihaksistoon.

Kun Sanna kävi ensimmäisen kerran hieromassa Lisiä ja Thoria, Lisin lihakset olivat jumissa monesta kohtaa ja Lisi oli todella jäykkä. Sanna hieroi Lisin kunnolla ja katsoi myös satulan istuvuuden. Satula ei enää istunut ja huonosti istuva koulusatula esti lapojen liikuuvuuden. Lisin estesatula oli kuitenkin sopiva, joten Lisillä on nyt ratsastettu estesatulalla tai ilman. Kun Sanna kävi hieromassa Thorin ja Lisin eilen, Thor oli edelleen jumissa samoista kohdista kuin viimeksi ja oikealla puolella selkää oli pieniä "hiusrevähdyksiä". Lisi oli kuitenkin paljon parempi ja elastisempi ja ihmettelimme molemmat miten nopeasti Lisi on reagoinut siihen, että satula ja kengitys on vaihdettu ja Lisiä on hierottu.

Lisi on myös ollut todella hyvä ratsastaessa ja ensimmäistä kertaa tuntuu siltä, että Lisin ratsastajille tulee sellainen tunne, että poni on oikeastaan aika kevyt. Kun hevonen on jäykkä eikä taivu ja liiku "oikeinpäin" ei ratsastaminen ole sellaista nautintoa kuten sen pitäisi olla. Kaikkien liikkeiden suorittaminen vaikeutuu ja esimerkiksi hyppääminen on helposti epätasaista. Toisaalta taas, kun palaset loksahtelevat paikoilleen, niin ratsastus on kuin tanssia kauneimmillaan. Kuten Schöneich totesi Correct Movement in Horses -kurssilla: "The horse should dance."

Lihasjumiutumat istuva syvällä ja on hyvä ennaltaehkäistä lihasjäykkyyttä. Sanna jatkaa nyt molempien hevosten hieromista kerran kuukaudessa.

Lasten kanssa tallilla

Ella ja Lisi

Ystäväni lapsi Thomas ratsasti tänään ensimmäistä kertaa. Vasta kun Ella oli näyttänyt mallia, uskaltautui pikkuinen Thomas Lisin selkään. On hauska seurata kuinka jännää hevosten kanssa oleskelu on lapselle, joka ei aikaisemmin ole ollut hevosten seurassa ja kuinka luontevaa se on sellaisille, jotka ovat hevosten seurassa päivittäin.

Thomas ja Lisi

Siivosin jälleen toisen uuden tallin tänään ja liikutin Thoria pikku hetken ja pyysin, että toisen hevosen omistaja katsoo miltä Thor näyttää, kun juoksin Thorin kanssa suoralla uralla. Selvää epäpuhtautta on vielä havaittavissa, mutta eläinlääkäri oli sitä mieltä, että seurataan tilannetta vielä viikon ajan. Jos ontuma jatkuu, niin voidaan harkita kavionivelen tai mahdollisesti myös vuohisnivelen lääkitystä.

Thor oli niin ihana, sillä Thor hirnui kovasti tänään kun saavuimme tallille. Olen niin kiitollinen, että saan viettää aikaa niin mahtavan hevosen kanssa. Sääli tosin, että ehdin antaa niin vähän aikaa Klöntille. Yritän aika ajoin viedä heinää ja porkkanoita Klöntille, jos se jotenkin kompensoisi aikaa, jota ei mitenkään tunnu heruvan lisää tällä hetkellä.

Ella ja Thomas olivat innoissan lähdössä tallille tänään. Erosimme suurin piirtein samaan aikaan Thomaksen äidin kanssa, joten vietimme paljon aikaa yhdessä lasten ollessa pieniä ja nämä kaksi toveria ovat kuin sisarukset.

Rakas mieheni on työmatkalla ja oli löytänyt nämä Desigualin ihanat mekot tyttärillemme Dubaista. Upeat värit piristämään talvipäiviä.

Kapson

Thor ja Kapson

Correct Movement in Horses -kurssilla käytettiin Kapsonia juoksuttaessa ja suurin osa kurssilaisista tilasivat Klaus Schöneichin suunnitteleman Kapsonin Saksasta. Mia oli ihana ja haki meidän Capsonit Inkoosta viikolla, joten tänään käytin Thoria liikuttaessa meidän ihka omaa Klaus Schöneichin KS-nimimerkein varustettua Kapsonia.

Kapson toimi todella hyvin juoksuttaessa ja pidemmällä kävelylenkillä etenkin, kun Thorilta löytyy hieman extra energiaa tällä hetkellä. Nyt kun Thor on yksin tarhassa eikä muutenkaan ole päässyt liikkumaan kunnolla, niin vauhtia riittää.

Thor oli edelleen hieman epäpuhdas, mutta liikkuu muuten paljon innokkaamin eikä vasen lapa enää ollut yhtä jäykkä.

Nyt naapureiden ja hyvien ystävien luokse illalliselle Ellan kanssa. Tänään siivosin molemmat uudet tallit Tampajalla, joten hyvä ruoka maittaa sen jälkeen.

Suloinen vahtikoira