Unelmien täyttymys

Suurimmat haaveet voivat joskus olla aika pieniä. Thor ja Klöntti saivat tänään tutustua toisiinsa laitumella Tampajalla. Masi ja Romeo ovat tulleet todella hyvin toimeen keskenään ja Thor ja Klöntti nauttivat kovasti toistensa seurasta. Pientä potkimista ja varoittelua oli aluksi molemmin puolin, mutta pian ruunat jo rapsuttelivat toisiaan ja söivät yhdessä vihreätä.

Luulen, että herrat voivat tulla hyvin toimeen ja tämä olisi osaltani unelmieni täyttymys, jos kaksi rakastamaani hevosta saisivat asustella ulkona yhdessä ja purkaa energiaansa ja leikkimielisyyttä toisiina.

♥ Näillä laitumilla Tesello vietti viimeisen kesänsä Tampajalla. ♥

Suuri summa pienestä varsasta

Oldenburgin elittivarsahuutokaupassa myytiin lauantaina ennätyshintaan tämä pieni á la Dressage -niminen orikaveri (katso upeat liikkeet videossa). Uudet sveitsiläiset omistajat maksoivat varsasta 200 000 euroa.

Myös Tarja Malmströmin kasvatti, Totilaksen suomalainen varsa "Totti" myytiin Saksan Verdenissä Hannover -eliittihuutokaupassa Milanon lähellä sijaitsevaan Scuderia della Malaspina -talliin. Totista maksetiin 33 000 euroa. Totin äiti "Hyttynen" odottaa jo seuraavaa Totilaksen jälkeläistä.

Uusi tarhakaveri

Masi sai uuden tarhakaverin Romeosta sunnuntaina, kun Pena lähti Romeon omistajan luokse ratsutettavaksi ainakin pariksi kuukaudeksi.

Maasa ja Ossi

Seurasin oppilaitani ja ratsuttamaani hevosta koko kesän ja tiesin tehneeni jotain oikein. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin Eemelin omistajille Maasalle ja Ossille. Monet asiat on tehty ajan kanssa ja oikein. On ollut hauskaa olla mukana matkan varrella.

Autch.....

Halusin liikuttaa Thorin kunnolla ennen muuttoa Tampajalle eilen, joten päätin mennä maailman parhaimmalle liikutuspaikalle eli sänkkärille. Thor päätti ensin nousta pystysuoraan ja sen jälkeen heittää kaikki jalat ilmaan, joten päätin poistaa itseni takakautta satulasta ennen kuin meno yltyisi pahemmaksi. Ei kuin takaisin satulaan pienoisen juoksuttamisen jälkeen ja pikku hiljaa Thor tottui menoon sänkkärillä ja pääsimme irrottelemaan oikein kunnolla.

Thorin Suomeen tuonut Tiina haki meidät Tampajalle ja matka sujui kivasti. Thor tuntui heti olevan kuin kotonaan ja oli mukava nähdä taas kaikkia tuttuja ja tietenkin ihanaa Klönttiä.

Tallitalkoot

Tuntuu, että olen joko muuttanut tai siivonnut koko viikon. Omia kamoja, Thorin kamoja ja lauantaina vielä Masin tallin. Meillä on kerran vuodessa tallitalkoot hyvän ruoan kera ja tänä vuonna Thor pääsi mukaan talkoisiin Masin seuraksi laitumelle.

Rakkaus ratsastukseen

Blondi ja Thor tapaavat

Ella ja Butrik

Ella ratsasti eilen ensimmäistä kertaa yksin sekä käyntiä ja ravia Butrikin kanssa. Ella ja Butte tulivat todella hyvin toimeen ja äidin sydän oli jälleen ratketa ylpeydestä. Ella ratsasti ensimmäisen kerran Butella jo pari vuotta sitten.

Uudet kuviot

Kävi kyllä hieman kateeksi Jessiä ja Thoria, kun sain nämä ihanat kuvat tänään työpäivän aikana. Olen muuttanut koko illan äidin, Ellan ja ihanien naapureiden kanssa. Olemme muuttaneet poikaystäväni kanssa tyttäriemme kanssa samaan asuntoon ja tänään kävin hakemassa viimeisiä asioita asunnosta. Kymmenen vuotta on pitkä aika. Haikea, mutta onnellinen olo. Monta itkua ja naurua koettu juuri siinä asunnossa ja monta rakasta naapuria. Onneksi matkaa ei ole kuin 500 metriä uuteen asuntoon.

Huomenna meillä on vuosittaiset tallitalkoot Gunssanin luona ja Thor saa tulla mukaan tapaamaan Masia. Sunnuntaina on sitten vuorossa muutto Tampajalle Thorin kanssa. Mutta ennen sitä juhlitaan setäni tyttären 10-vuotis syntymäpäiviä. Onneksi olkoon Hilda!

Beautiful morning

Biking to work.....

Koiraseuraa

Meillä on ollut ihana viikko Ellan kanssa. Tupa on ollut täynnä vieraita joka ilta ja eilen saimme seuraa Tiinasta ja koirista. Kävimme kävelyllä, söimme hyvää ruokaa ja nautimme elämästä, lämmöstä ja auringosta.

Juoksuta hevonen suoraksi

Stall Granåsa järjestää jälleen joulukuussa kiinnostavan kurssin, johon olen ilmoittautunut Thorin kanssa. Kurssilla keskitytään Schiefen-terapiaan, joka pyrkii tasapainon löytämiseen juoksutustyön avulla. Kurssin vetää Schiefen-terapian kehittäjä Klaus Schöneich saksasta.

Kurssille mahtuu vielä mukaan oppilaaksi tai kuuntelemaan. Kurssista saa lisätietoa Annika Schulmanilta, annika.schulman@granasa.fi ja Schöneichin kotisivuilta ARR Schiefen Therapie / Center for Anatomically Correct horsemanship.

Olen myös saanut lisättyä kesän Balimo-kurssin videoharjoituksia blogikirjoitukseen. Thank you so much for the videos Nora. Ja vielä ajatuksia herättävä kirjoitus Hevonen ja hyvinvointi on kaiken perusta Eläinten koulutuksesta -blogissa.

Me and my Thor

Sänkkärille ilta-auringossa

Saapuessani tallille Caty ja Obelix olivat lähdössä sänkkärille, joten liityimme seuraan Thorin kanssa. 26-vuotias Obelix innostui laukkaamisesta niin kovasti, että jouduimme hieman hidastamaan tahtia. Laukkasimme sitten Thorin kanssa vielä pari kertaa peltoa pitkin, kun Caty ja Obelix söivät ruohoa pellon vieressä. Sain kyllä pidellä kovasti ohjista kiinni, sillä Thor halusi tietenkin Obelixin luokse mahdollisimman nopeasti. Huomenna jatketaan lihasten kasvattamista pellolla.....

Kuvissa Caty ja Obelix sänkkärillä ilta-auringossa.

Ne pienet asiat

Eilisellä Monikan tunnilla keskityimme jälleen ratsastuksen perusteisiin. Thoria on liikutettu säännöllisesti koko viikon ja Thor tuntui alusta asti todella hyvältä. Thor oli kevyt ja eteenpäinpyrkivä ja keskittyi hyvin työntekoon. Oikean laukan nostaminen on selvästi haastavampaa kuin vasemmassa kierroksessa, mutta myös laukka tuntui tänään viime tuntia kontrolloidummalta ja tasaisemmalta.

Heti tunnin alussa Monika painotti miten tärkeätä on keskittyä perusasioihin ratsastuksessa, sillä vaatimustason noustessa juuri ne pienet asiat merkitsevät paljon. Olen täysin samaa mieltä Monikan kanssa, sillä on paljon helpompaa opettaa asiat alusta asti oikein kuin yrittää opettaa niitä jälkeenpäin (vaikka perusasioihin palaamisella ei sinänsä ole mitään vikaa). Uskon kuitenkin, että perusasioiden oppimiseen hevosella täytyy olla myös muut asiat kunnossa (kuten esim. kengitys, sopiva satula jne.). Sillä olivat asiat kuinka pieniä tai suuria vain rento hevonen voi ymmärtää mitä siltä halutaan.

Ensimmäinen valmennus

Viime viikon tunti Monikan kanssa sujui hyvin. Ensimmäisellä valmennuskerralla keskityimme vain perusasioihin. Aloitimme käyntityöskentelyllä ja Monika halusi Thorin kulkevan mahdollisimman rentona. Thor vetää helposti niskan kauniiseen asentoon ja näyttää hyvältä, mutta pää tulee liian lähelle ryntäitä ja Thor ei käytä tarpeeksi vatsalihaksia tai liikuta tarpeeksi selkää ja takaosaa.

Pidensimme ja lyhensimme käyntiä ja vasta kun Thor käveli rennosti ja kuunteli hyvin apuja käynnissä siirsin Thorin raviin. Ja sama juttu ravissa. Teimme paljon ravi-käynti siirtymisiä.

Laukassa Monika halusi Thorin liikkuvan enemmän eteen ja jossain vaiheessa tuntia Thor ryhtyi hieman levottomaksi ja keksi kaikenlaista katseltavaa kentän laidalta. Thor liikkui ihan hyvin, mutta oli hieman jännittynyt loppua kohden (saattaa kenties myös johtua siitä, että Thor kengitettiin samana päivänä ja kavionpohja oli hieman arka). Kevyessä ravissa lopussa Thor kuitenkin rentoutui oikein hyvin ja kulki rennossa ja tasaisessa ravissa.

Thorin koulusatulassa on kauhukahva kiinni, joten Monika halusi, että pidän kiinni siitä molemmilla käsillä ja etenkin ulkokädellä, jotta kädet pysyisivät mahdollisimman tasaisina. Harjoitus tuotti tulosta ja tuntui melkein siltä, että aina hieman omiaan keksivät käteni ryhtyivät osaksi muuta vartaloa.

Aamun aloitin neljännellä viidestä yksityisellä joogatunnilla Anun kanssa ja illalla pidin tunnin Annikalle ja Lisille Tampajalla ja ajoimme sieltä vielä Inkooseen ratsastamaan Thorin. Annika sai kokeilla Thoria, mennä puomeja ja hypätä pientä ristikkoa. Kiva kun on seuraa ympäri Etelä-Suomea sateessa ajellessa. Kävin myös tervehtimässä Klönttiä ja kova kaipuu iski jälleen. Klöntti on upea hevonen. Huomenna on jälleen Monikan valmennus, jota odotan todella innostuneena.

Sänkkäriiiii

Saimme maastoseuraa Eemelistä ja Ossista tänään. Thor oli yhtä energinen lenkin lopussa kuin lähtiessään, vaikka ravasimme ja laukkasimme pidempiä pätkiä. En aluksi ollut ihan varma laukkaamisesta kotiinpäin, mutta kun pääsimme vauhtiin niin fiilis oli mitä mahtavin. Vauhdin innostamana hyppäsin vielä Masin selkään ja suuntasimme sänkipellolle (sänkkärille) tallin lähistölle. Voitte vain kuvitella mikä fiilis oli, kun katsoimme Masin kanssa edessä olevaa suurta sänkipeltoa. Ei voinut muuta kuin mennä kovaa ja huutaa, kun nautinto oli niin suuri.

Löysin myös vanhan kypäräni Gunssanin laatikosta. Kun asuin Australiassa käytin valkoista kypärää ja Suomeen tultuani sain jossain vaiheessa kuulla, että rakastamani valkoinen kypärä ei ollutkaan ihan cool Suomen olosuhteisiin. Mutta tallessa se on ja sopii täydellisesti pieneen laukkaan sänkkärillä Masin kanssa. Ja tuntuu muuten hyvältä päässä.

Muuttopuuhissa

Tabula Rasa

Aivot ja vartalo vastustavat muutosta. Joskus on paljon vaikeampaa korjata asioita, jotka olemme oppineet väärin kuin aloittaa puhtaalta pöydältä. Pidin eilen tunnin Susannalle ja Blondille ja työstimme alussa vain Suskin istuntaa. Teimme istuntaharjoituksia ja Suski sai ratsastaa Blondilla löysin ohjin. Sen jälkeen teimme paljon irrottavia liikkeitä. Teimme siirtymisiä, temponvaihtoja ja lopussa menimme paljon vastalaukkaa. Jossain vaiheessa Suskin lantioon tuli selvästi suurempi liike ja sekä ratsastaja ja hevonen rentoutui. Suski itse totesi, että jotain loksahti paikalleen ja se näkyi selvästi ratsukon yhteistyössä. Suski jää myös helposti kiinni sisäkädellä, joten huomautin siitä tasaisin väliajoin tunnin aikana.

Suskin tekstiviesti illalla:

"Vähän tuntuu jaloissa ja vatsassa, mut huomenna tuntee todellisuuden:) Oli hyvä tunti. Kiitos. Oikein mietin autossa sitä sisäkättä, että kuinka siitä on niin vaikee päästää irti..."

Kolme mahtavaa asiaa tapahtui eilisen tunnin aikana. Ensinnäkin Suski tunsi jotain omassa vartalossaan (jaloissa ja vatsassa) eli jotain tapahtui hänen omassa vartalossa, Suski tunsi mitä hän voisi ratsastuksellisesti parantaa (vahva sisäkäsi, oman vartalon jousto (ie. venyttely) jne.) ja hän on valmis oppimaan.

On vaikeata muuttaa vanhoja tapoja ie. Old habits die hard, mutta on vielä vaikeampi muuttua, jos ei itse ymmärrä mitä pitäisi muuttaa. Heti kun sisäistää muutostarpeen, niin ihminen tottuu peu un peu uuteen tapaan toimia.

Tästä on vaikeata enää muuttua Tabula Rasaksi (en tiedä syntyykö edes sellaisena), mutta oppiessaan lisää ja hyvien valmentajien avulla Tabula Usadotkin voivat kehittyä kelpo ratsastajiksi.

Eilen kävimme Thorin kanssa maastossa yhdessä ja menimme ihan kunnon lenkin ja ravasimme ja laukkasimme. Oli hurjan jännää, mutta hyvin meni. Tänään heräsin aikaisin aamulla maalla, kun Ella jäi päiväksi vanhempieni luokse, joten menin tallin kautta töihin.

Teimme hieman "frihetsdressyr"-harjoituksia kentällä ja sen jälkeen ratsastin Thorin. Thorilla oli kova meno päällä, joten keskityin pelkästään Thorin rentouttamiseen ja siihen, että Thor olisi mahdollisimman hyvin läpiratsastettu. Lopussa Thor venytti hienosti eteen alas ja ravin tahti oli hyvä ja tasainen.

Luonnon lähellä merellä

Joskus merellä liikkuessa saaristossa tuntee itsensä todella pieneksi ja sulautuu osaksi luonnon monimuotoisuuta. Luonto on niin lähellä ja käsinkosketeltavaa. Australiassa koin usein pienuuden tunteen, sillä jotenkin meri tuntui niin suurelta ja luonto niin valtavalta.

Veneilimme koko perheen voimin heinäkuussa ja vaikka äiti ilmoitti, että hän ei koskaan enää matkusta veneessä niin isolla porukalla, niin uskon, että meillä kaikilla oli ikumuistoinen matka. Yksi reissun ehdottomista suosikkikohteista ja upeista kokemuksista luonnon keskuudessa oli Pohjois-Ahvenanmaalla sijaitseva Havsvidden.

Miksi palkata hevosihminen?

Juttelimme pari päivää sitten työtovereiden kanssa lounaalla työtehtävistä ja minkätyyppisiin työtehtäviin tuuppaa joutumaan ja sen sellaista. Tänään sain linkin Kuusi painavaa syytä palkata hevosihminen -blogikirjoitukseen yhdeltä työtoverilta ja mielestäni kirjoitus osuu täysin nappiin.

iDing Dressagea Dingolla -blogi vaikuttaa muutenkin mielenkiintoiselta. iDing Dressagea Dingolla blogin kautta löysin myös tieni kiinnostavaan Eläinten koulutuksesta -blogiin.

Mummon keittiössä

Kesällä on mukava leikkiä mummon keittiössä.

Viikonloppu perheen parissa

Joka vuotiset sukujuhlat vietimme tänä vuonna Sipoon saaristossa. Olen niin kiitollinen, että saan elää ihanien ja rakkaiden ihmisten ympäröimänä.

Kotimatkalla ajoimme Inkoon kautta ja kokeilin ensimmäistä kertaa uutta Albionin estesatulaa. Satula istui kuin tehtynä meille molemmille. Ratsastimme ravissa ja laukassa puomeja kentällä ja Thor liikkui hienosti eteen ja tuntui todella hyvältä. Myös Masi oli tyytyväisen oloinen kavereiden kanssa laitumella, kun ajoimme sitä kautta kotiin. Ihana viikonloppu kaiken kaikkiaan. Nyt odotan innolla huomista, sillä Ella lentää tänään kotiin Budapestista isänsä kanssa. Kova kaipuu on ollutkin!