Inspiroituneena Tobben esittämistä Frihetsdressyr-tunneista Ponnyakuten-ohjelmassa, harjoittelimme tänään Klöntin kanssa maasta käsin asioita. Olen aina perustanut suuren osan hevosten kanssa oleskelusta maasta käsin työskentelyyn ja uskon kovasti siihen, että se on olennainen osa hevosten koulutusta. Australiassa meillä oli round-pen tallin pihalla ja kävin siellä joka päivä hevoseni Luisin kanssa. Olen harjoitellut maneesissa ja kentällä, mutta olen ollut siinä uskossa, että harjoitteleminen maasta käsin on paljon helpompaa esim. Round-penin kaltaisessa tilassa. Olin kuin olinkin aika häkeltynyt tänään, kun Klöntti seurasi minua kuin hai laivaa, tuli kun kutsuin nimellä ja ravasi puomit perässäni. Niiiiin siistiä...... Jos olisi enemmän aikaa niin haluaisin opettaa kaikenlaisia hauskoja asioita Klöntille. Hän on kova kaveri oppimaan.
Pihalla tapasimme mönkijällä istuvat tytöt joilta bensa oli loppunut. Pidin myös Outille, Iidan ja Annikan äidille tänään tunnin Lisin kanssa. Outi vaikutti alussa hieman skeptiseltä, kun pyysin häntä ratsastamaan pitkin ohjin ja keskittymään vain siihen, että Lisi vertyisi ja liikkuisi hyvin eteen. Outi sai tehdä paljon istuntaharjoituksia ja keskityimme jalan asentoon ja etenkin siihen, että Outi ei koko ajan käyttäisi pohjetta. Neuvoin mieluummin hipaisemaan raipalla aina välillä ja käyttämään pohjetta vain silloin tällöin. Yritin kertoa, että hevoset eivät ole hitaita, vaan me ratsastajat teemme niistä hitaita pohkeelle. Kun noin puolet tunnista oli mennyt, Outi sai vihdoin kerätä ohjat käsiin ja istua kunnolla satulaan. Ja oli niin kiva nähdä, miten Outin istunta oli muuttunut vakaammaksi, Lisi liikkui todella hyvin ja Outin alapohkeet pysyivät melko hiljaa. Lisi lyhensi ja pidensi laukkaa tasaisesti ja hienosti ja jaksoi kantaa itseään hyvin. Olin itse tyytyväinen tuntiin ja on ilo nähdä, kun valmennettavat kehittyvät ja etenkin valmentamani hevonen.....
Viikonloppuun ehti paljon muutakin kuten eilinen Flamingo-reissu ja illan syntymäpäiväjuhlat. Vauvakuumetta lievittääkseni nappasin serkkujeni ihanan pikku vauvan syliin. Kävimme eilen Isossa-Omenassa ostoksilla ja tapasimme siellä taiteilija
Jaani Hintikaisen, joka taitteli tytöille kauniit ilmapallot. Nyt pohdiskelen, jos pyytäisin Hintikaisen Ellan syntymäpäiville. Se voisi olla hauskaa ohjelmaa, kun Ellan isän luotsaama Kansallisteatterin muumi Tuntematon Sotilas -näytelmästä on lomalla. Huomenna Masin luokse. Kova kaipuu onkin.....
No comments:
Post a Comment