Älä sekoita eteenpäinpyrkimystä ja vauhtia keskenään

Oi oi oi oi oi, nyt täytyy hieman hehkuttaa. Thor oli niiiiiin hyvä tänään Johannan tunnilla ja ravi oli ehkä paras ikinä. WOW! Leijun vieläkin jossain ihan toisessa sfäärissä.

Olen houkutellut myös Päivin ja Lissun mukaan Johannan tunneille ja onnistuimme kaikki hyvin, joten illan tunnista jäi todella hyvä mieli.

Viime viikolla Thor on liikkunut monipuolisesti. Tiistaina ohjasajoin Thorin ja Heidi läpiratsasti kunnolla keskiviikkona. Torstaina Sari Pakula valmensi meitä ja saimme jälleen paljon hyviä istuntaan liittyviä vinkkejä.

Torstain tunti ei muuten sujunut kovinkaan hyvin. Ratsastin kuolaimettomilla ja ensimmäisen kerran jälkeen kuolaimettomat ovat toimineet huonommin joka kerta. Thor tulee kovasti painetta vastaan enkä saa oikein mitään kontaktia. Kun en saa hyvää tuntumaa omaan ratsastukseen myös omat virheet kärjistyvät ja sain vain pari hyvää pätkää koko tunnin aikana. Omien virheiden esiintulo on sinänsä ihan hyvä asia, koska Sarin avulla pystyn havainnollistamaan virheasennot ja huomasin tänään Johannan tunnilla, että virheasentojen hahmottaminen auttoi minua myös korjaamaan niitä.

Hassu juttu kuolaimettomissa on se, että kuolaimettomien jälkeisellä kerralla Thor on yleensä ollut todella hyvä. Eli sinänsä olen täysin vakuuttunut siitä, että kuolaimettomat ovat meille hyvä vaihtoehto, mutta minun pitäisi löytää juuri meille sopivat sellaiset. Siihen asti vaihtelen kuolaimia ja mietin uskaltaisinko kokeilla Dually-riimua ratsain. Olen hieman varuillani ylipäänsä nyt kaikkien kuolaimettomien versioiden kanssa koska pelkään sitä, että teen Thorin nenälle hallaa. Kääk, nämä ovat vaan niin monimutkaisia asioita.

Perjantaina Thor sai viettää vapaapäivän ja lauantaina suuntasimme Ismon, Thorin ja Heidin kanssa maastoon. Ismo on Masin tallilla asusteleva vanhempi herrasmies ja oikein luottotykki maastoseurana (mitä nyt välillä kompuroi omiin jalkoihinsa:)) Kävimme puolentoista tunnin lenkin ja ravasimme ja laukkasimme pitkiä pätkiä. Oli ihana seurata miten Thorin lavat lähtivät liikkeelle ja tuntui että maasto tuli todella tarpeeseen. Näin keväällä meidän pomppupojalla tuntuu olevan extra paljon energiaa, joten kunnon irrottelu ei ole yhtään pahitteeksi. Eikä haitannut yhtään katsella Thorin energistä menoa Ismon selästä. Välillä on aika rentouttavaa maastoilla niin, että ei tarvitse ihan koko ajan miettiä minne me seuraavaksi hypätään.

Ella, Reiska, Ossi, Maasa ja Empukka

En muista kovinkaan paljoa illan tunnista koska olin niin keskittynyt ratsastamaan ja nautin niin paljon kevyestä tunteesta. Tässä kuitenkin jotain tunnin annista.

Aloitimme taas siirtymisillä ympyrällä. Käynti-pysähdys-käynti, pidennettiin ja lyhennettiin käyntiä ja sitten taas käyntiä pari askelta, pysähdys, käyntiä taas pari askelta ja jälleen pysähdys. Siitä lähdimme ratsastamaan neliskulmaa ja jokaisella neliskulman pitkälläsivulla väistätimme hevosen uraa kohti, suoristus, kulma ja seuraavalla pitkälläsivulla taas väistöä uraa kohti.

Aasi-selfie

Ravissa teimme samaa väistöharjoitusta ja laukassa ratsastimme ympyrällä, pari askelta väistöä diagonaalilla, suoristus, suoraan eteenpäin, jälleen ympyrä ja väistöaskeleita diagonaalilla ja siitä taas maneesin toiseen päätyyn ympyrälle.

Siirtymisissä pidin huolen siitä, että en lähtisi liikkeelle ennen hevosta ja sain koko ajan miettiä omaa keskivartalon hallintaa. Johanna pyysi aina sisäänhengittäessä miettimään rintaa hieman auki ja uloshengittäessä miettimään vatsanjäntevyyttä ja tukea (kai sitä voisi joogakielellä kutsua udiana-bandaksi).

Väistöissä sain keskittyä toden teolla, että Thor pysyi ulko-ohjan ja sisäpohkeen välissä ja esimerkiksi oikealle väistättäessä otin tahdin vasemmasta sisätakajalasta ja pelkkä takajalan ajatteleminen auttoi kovasti väistöissä. Väistöt eivät tee vain hyvää hevosten lavoille ja muulle irtonaisuudelle vaan tekevät hyvää myös ratsastajan koordinoinnille.

Sarin tunnilla huomasin selvästi miten väännän koko vartaloa hieman liikaa oikealle ja jään helposti kiinni oikeasta ohjasta. Johanna muistutti, että joka kerta kun nostan ohjaa ylöspäin teen melko kovan pidätteen, joten tein kovasti töitä sen eteen, että käsi pysyisi hiljaa paikallaan.

Thor oli koko tunnin ajan aivan sairaan hyvä. Yksi meidän parhaimmista tähänastisista tunneista. Olen todella tyytyväinen. Myös Rannvi oli tänään tallilla hoitamassa Obelixia ja sanoi, että Thorin selkä on ollut paljon parempi ja nyt suuremmat jumit ovat ennemminkin löytyneet niskasta. Aikaisemmin niskaa ei voitu oikein edes avata kun selkä oli niin juntturassa.

Rannvi näytti minulle joitain otteita ja oli niin häkellyttävää nähdä Thorin reaktio, kun Rannvi "avasi" hetken Thorin niskaa. Unohdan aina välillä miten vahva hoitomuoto kraniosakraaliterapia on enkä ole pitkään aikaan itse hoitanut hevosia tai ollut mukana muiden hoitoja seuraamassa. Yritän ehtiä mukaan joku kerta kuvaamaan näitä reaktioita, jotta voisin näyttää teille hieman mistä on kyse. Thor kun on siitä niin hyvä, että reaktiot ovat yleensä melko näyttävät:)

Akupiikkimattoa ollaan käytetty säännöllisesti ja Thor jää seisomaan kuin naulattu eikä uskalla edes syödä. Koska Thorin ei kuulu kärsiä yksin olen ottanut myös oman piikkimaton jälleen esille ja olen vahvasti siinä uskossa, että me herkkähipiät totumme pikkuhiljaa piikkeihin.

Viikonloppuun on mahtunut kaikenlaista muutakin hauskaa. Perjantaina kävimme juoksemassa viisi kilometriä Winter Run -tapahtumassa lasten kanssa Hakunilan urheilupuistossa ja lauantaina ystäväni järjesti Bamse-tapahtuman Lauttasaaressa. Tänään olin mukana tyttöjen kanssa tallilla ja ehdin jutella pitkään Eemil the Ardennerin omistajien kanssa. Eemil muutti Aktiivitallille syksyllä ja on viihtynyt hyvin pihattopuuhissa. Tunti meni hyvin ja Ella ratsasti todella suloisella Reiska shettiksellä. 

Tässä vielä hyviä linkkejä, jotka olen viime aikoina napannut verkosta: 

Sustainable Dressagen sivustolta löytyy taas tärkeätä ja ajankohtaista asiaa Rollkurista ja Homo Equus -blogi ottaa myös kantaa kouluratsastuksen nurjiin puoliin: Controversial Issue: Fritz Stahlecker and the rottenness of the dressage scene.

Katja Ståhlin kirjoituksista ei vain voi saada tarpeekseen ja tykkäsin kovasti Omatunto pyrkii harrastamisen tielle -kirjoituksesta. 

Eurodressagen sivuilta löytyi mielenkiintoista infoa kuolaimista ja kuolaimettomista ja Horse Listeningissa oli hauska Ten Habits of Competent Riders -kirjoitus. Ja kyllä se vain niin on, että there is a Difference between Regular People and Horse People.

Löysin Hevostelua ihmettelyä ja muuta kummallista -blogista Ajatuksia eversti Carden kurssilta. Mielestäni pystyn paremmin ymmärtämään ja nappaamaan kiinni Carden ajatuksista nykyään ja esimerkiksi tämä tempoaiheinen osio osui ja upposi.

"Carde halusi hevosten liikkuvan rauhallisessa tempossa, mahdollisimman pitkillä ja hitailla askellajilla, kuitenkaan aktiivisuutta unohtamatta. Monet ratsastajat sekoittavat eteenpäinpyrkimyksen ja vauhdin keskenään, ja hakiessaan eteenpäinpyrkimystä lisäävätkin virheellisesti vauhtia. Tällöin hevonen liikkuu lyhyillä ja nopeilla askelilla ja usein etupainoisena. Tämä oli myös yksi niistä asioista, joihin eversti useimmin puuttui, ratsukosta riippumatta. Hitaasti, mutta aktiivisesti liikkuva hevonen, on tavoite jota kohti pyritään - kohti kokoamista, siis."

Ja jos olet sattunut missaamaan Kalevan artikkelin Kyrasta ja Matadorista, niin kannattaa ehdottomasti lukea ja ottaa pari nenäliinaa viekkuun.