Friday, January 29, 2016

Pomppivaa avotaivutusta


Kouluratsastuksen ABC -oppimateriaalista inspiroituneena kerroin Monikalle tunnin alussa, että haluan harjoitella sulkutaivutusta.

Oma olo oli todella energinen koska olin käynyt elämäni ensimmäistä kertaa Bikram yoga -tunnilla ja pidin siitä kovasti. Olin jotenkin täysin ihmeissäni siitä miten erilainen tunti oli kuin mitä olin kuvitellut ja Singaporilainen nainen vieressäni kertoi, että koko idea on "kehittää painetta", päästää irti ja kehittää taas painetta. Jokaisella tunnilla keskitytään samoihin liikkeisiin ja jokainen liike hoivaa jotain sisäelintä kuten maksaa, munuaista, paksusuolta jne. Ja sen kyllä tunsi. Todella vahvoja ja pitkiä liikkeitä, jotka tuntuivat eri kohdissa. Etenkin lonkat ovat vielä tänään tulessa.

Thor oli paljon jäykempi kuin sunnuntaina ja ero oli selkeä. Thor stressasi kovasti alkuviikosta, kun lunta tippui katolta ja toivon että jäykkyys johtuu vain siitä. Lähdimme ratsastamaan hyviä kulmia ja tekemään paljon käynti-ravi-käynti -siirtymisiä. Siitä jatkoimme sitten pitkillä sivuilla voltti, avotaivutus ja voltti pitkän sivun loppuun. Jossain vaiheessa mietin, että meneekö Thor ristilaukkaa tai mitä tapahtuu, mutta Thor ihan oikeasti lähti liikkeelle takaa ja tuntuu, että tajusin vihdoinkin mitä avotaivutuksen aikana halutaan saavuttaa.


Monika sanoi monta kertaa tunnin aikana, että kannattaa keskittyä runkoon eikä miettiä missä pää ja kädet ovat. Sain ratsastaa oikein kunnolla istunnalla ja auttaa Thoria jaloilla ja kun lähdimme tekemään samaa harjoitusta laukassa (voltti-avo-voltti) oli vasen kierros hieman haastavampi, mutta oikeassa kaikki vain naksahti kohdilleen. Thor kantoi itseään todella hyvin ja pystyin lyhentämään ja pidentämään laukkaa istunnan avulla. Lopuksi sanoin, että oli ihan vain pakko nauttia laukasta hetken, joten menin ympyrälle ja lyhensin laukan oikein kootuksi ja vain nautin. Ah sitä tunnetta.

Thor oli niin hyvä ja teki kunnolla töitä, joten lopetimme siihen. Totesimme, että harjoittelemme sulkutaivutusta seuraavalla kerralla kun Thor on toivottavasti alusta asti hieman letkeämpi ja kootumpi.


Nyt jatkan Equestrialin Kouluratsastuksen ABC -oppimateriaalien katsomista ja yritän opetella taas jotain uutta ja mielenkiintoista. Jos ei muuta, niin opetusvideoissa esiintyvä Grand Prix -tason kouluratsastaja Karolina Liuksiala kertoo todella selkeästi liikkeistä ja niistä saa paljon inspiraatiota omaan ratsastukseen ja itsenäiseen harjoitteluun.

Kouluratsastuksen ABC sisältää 10 opetusvideota, jotka käsittelevät pääosin helppojen kouluratsastusluokkien tärkeimpiä asioita. Videoilla esitellään teoriaa ja käytännön ohjeita aiheista: peruutus, takaosakäännös, pohkeenväistö, avotaivutus, sulkutaivutus, kokoaminen, kesikaskellajit, vastalaukka, laukanvaihto sekä ratsastustiet.

Kouluratsastuksen ABC -oppimateriaalin katseluoikeuden voi hankkia kolmeksi kuukaudeksi 18,50 euron hintaan Equestrialin verkkokaupasta.

Olisi todella mukava kuulla teidän ajatuksia avo- ja sulkutaivutuksesta rakkaat lukijat! Tuntuu, että ikinä ei voi osata ratsastaa niitä tarpeeksi hyvin ja aina syntyy jotain ahaa-elämyksiä.

Lue myös:
Avo- ja sulkutaivutus sekä vastataivutus

Postaus on tehty yhteistyössä Equestrialin kanssa. Kuvat Equestrial.

4 comments:

  1. Moikka, itse mietin sulkutaivutuksen ratsastamista tässä postauksessa vuodenvaihteessa :) En tiedä kiinnostaako sua tälläisen amatöörin mietteet, mutta lue jos kiinnostaa ;)

    http://henunelamaa.blogspot.fi/2015/12/sulkutaivutus-morko.html

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihana blogi ja kivoja kuvia. Tottakai kiinnostaa kaikki mietteet. Eihän tässä lajissa ole amatöörejä. Kaikki me opitaan koko ajan lisää.:) Kiitos linkistä ja ihanaa kevään odotusta Henu!

      Delete
  2. Sattuipa sopivasti tämä postauksesi aihe omiin ratsastuksiin viikon aikana! :-)

    Olen suureksi ilokseni saanut usein ratsastaa tunneilla ihastuttavaa nuorta herraa. Haasteena on ollut oman oikean, vakaan istunnan löytäminen kaikissa askellajeissa ja kaikissa liikkeissä. Samalla on haettu energisyyttä liikkumiseen, ruunan pitää tehdä töitä myös takajaloillaan. Oma moottori hevosella on, kyse on ollut enemmän siitä että moottori toimii oikein. Perjantaina energisyyttä vihdoin löytyi!

    Yön yli nukuttuamme jatkoimme harjoituksia. Tuulinen sää vaikeutti keskittymistä alkuverryttelyn aikana, kun kolisi, rätisi ja paukkui mutta kun tuli tarpeeksi tekemistä myös (molempien, siis ratsastajan ja hevosen) korvien väliin, syveni keskittyminenkin.

    Haimme linjan ensin käynnissä. Kaarsimme lyhyeltä sivulta hieman keskihalkaisijan jälkeen, suoristus, lyhyt ja loiva pohkeenväistö uraa kohti, suoristus ja sulkutaivutusta kohti uraa, mutta taivutus lopetettiin ennen uraa, lamppurivin alle, suoristus ja tarvittaessa lyhyt eteenratsastus.

    Sain koko harjoituksen ajan keskittyä istuntaani, huolehtia etten "romahda" kummankaan kyljen puolelta koska silloin horjutan myös hevosen tasapainoa. Romahdus kuulostaa aika dramaattiselta, mutta oikeasti muutoksen ei tarvitse olla iso kun se jo heijastuu hevoseen ja suoritukseen. Sulkutaivutuksesta pidän liikkeenä paljon, vaikka sen haastavaksi koenkin. Idean ja apujen käytön hahmottamisessa "banaanivertaus" on toiminut minulle parhaiten. (Avotaivutuksessa huomaan onnistuvani parhaiten kun ajattelen lähteväni ratsastamaan volttia mutta jatkankin ympyrän sijaan haluttua linjaa). Parasta on, jos uusia asioita opeteltaessa tukena on ratsuna kokenut opetusmestari tai osaava valmentaja, ihannetilanteessa molemmat. Oikean liikkeen tuntee kehossaan, ja riittää että askeleita tulee vaikka vaan kaksi. Kun on saanut ahaa -elämyksen, on onnistumisen kautta helpompi hakea oikeaa suoritusta uudestaan, samaa tunnetta.

    Eilinen meni yrityksen ja erehdyksen kautta, hevonen toimi taas tehokkaasti "peilinä" ja ohjasi minua omilla reaktioillaan kohti oikeaa apujen tasapainoa. Sopivasti asetusta, sopivasti taivutusta, säilytä tahti ja tuntuma, pidä istunta ja erityisesti keskikroppa ("korsetti") kasassa - älä pyydä liikaa. Tämän nuoren herran kanssa olen aiemminkin todennut että usein "vähemmän on enemmän", ts. kunhan en häiritse hevosta, saa hevonen tehdä rauhassa sen mitä pyydetään. Onnistumisista kehun heti äänellä.

    Jatkoimme harjoitusta muunneltuna/helpotettuna laukassa. Samalle linjalle myötälaukassa, suoraan, sitten lyhyt pätkä loivasti sivulle uraa kohti, suoraan, minkä jälkeen vielä lyhyt pätkä loivasti sivulle uraa kohti ja suoristus ennen kulmaa. Ja mikä vaikutus tällä oli laukkaan! Hyvä että pysyin satulassa kun olin niin innoissani. Energinen laukka, jota pystyin lyhentämään, myös sitä meille vaikeampaa suuntaa. Jee! Ymmärrän hyvin tuon "pakko vaan istua ja nauttia" -fiiliksesi!

    Tämä oli niitä viikkoja, kun tuntui että oppi taas jotakin oleellista ratsastuksesta. Hyvä mieli ja tästä on hyvä jatkaa nöyränä harjoituksia.

    Toivottavasti tästä saa edes jotakin tolkkua. Antoisia treenejä!
    Maarit L. :-)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aivan ihanaa pohdintaa Maarit L. Kiitos, että jaat näitä kanssamme.

      Antoisia treenejä myös sinne!

      Kia

      Delete