Sunday, January 24, 2016

Hankiurheilua ja lantion keinuttelua


Thor katseli jo saapuessamme tallille eilen, että ei kai taas tänään. Perjantaina olimme molemmat ihan puhki parin tunnin ulkoilun jälkeen pakkasessa ja lauantaina huomasin jo Thorin käynnistä, että raskas peltojumppa oli kipeyttänyt lihakset. 


Ajatushan oli mennä Melindan tunnille perjantaina, mutta mittari näytti sen verran kylmää, että tunnille ei kyllä ollut asiaa ja tunteilu vaihtui jäätävän hauskaksi parituntiseksi raittiissa ulkoilmassa. Lauantaina oli tarkoitus mennä vain kävelemään, mutta valokuvaajan saa niin harvoin houkuteltua mukaan, joten ei kuin selkään ja pellolle. 


Ratsastimme pitkään ja laukkasimme paljon. Olin tyytyväinen koska pellolla oli pari muuta ratsukkoa jotka ravasivat ja laukkasivat meidän läheltä ohi eikä Thor välittänyt yhtään. Mietin, että Thor olisi varmaan tänään tunnilla melko jäykkä alussa, mutta hevonen oli parempi kuin ikinä ennen. Todella ryhdikäs, rento lihaksistostaan ja aivan mahtavan tahdikas. Monika tuli pitkästä aikaa katsomaan meitä ja oli niin hauskaa nähdä jälleen. Monika oli tyytyväinen Thorin kehitykseen ja oli sitä mieltä, että Thor on pyöristynyt mukavasti. 


Monipuolinen liikunta on parasta maailmassa hevoselle ja harvat asiat voittavat kunno hankijumppaa. Talvella kannattaa hyödyntää mahdollisuutta vahvistaa hevosen lihaksistoa ja laukkaaminen pellolla tekee myös hyvää hevosen kuin hevosen mielelle (huomioiden kuitenkin, että pohja on todella raskas joten kannattaa edetä pikkuhiljaa). 


Monikan tunnilla ei tehty mitään erityistä, mutta tunti oli erinomainen. Pysyttelimme enimmäkseen ympyrällä ja pienensimme ja suurensimme ympyrää. Haimme vain hyvää tahtia ja pidensimme ja lyhensimme ravia. Teimme paljon siirtymisiä ravista laukkaan ja laukassa Thor pysyi todella ryhdikkäänä myös ympyrää pienentäessä ja suurentaessa. 


Menin taas karvasatulalla tunnille koska Thor tuntuu vain niin hyvältä sen kanssa. Pääsen myös itse istumaan paremmin ja saan lantiota avattua oikeinpäin. Kun nojasin taaksepäin (eli istuin suorassa) tuntui selkälihaksissa, että tein töitä kunnolla. Tuntuu välillä, että oma koulusatula pakottaa ylävartalon hieman etukenoon ja on paljon vaikeampaa istua siinä. Aivan mahtava fiilis.

 

Tunnin jälkeen oli kyllä itku lähellä. Nämä harvat hetket elämässä kun hevonen tuntuu niin hyvältä, että tanssitte yhdessä. Rytmitätte toistenne askelia ja siirtymiset sujuvat ajatuksen voimalla. Tiedän, että niitä on harvassa, joten nämä hetket ovat niin kallisarvoisia ja olen niin kiitollinen niistä. Thor on aivan uskomaton hevonen enkä välillä ihan oikeasti voi uskoa, että pääsen nauttimaan näin upeasta ystävästä.


Tunnin jälkeen lähdimme vielä pellolle kävelemään lumimyräkkään ja kuuntelimme Antti Tuiskun keinutaan laulua.












Kuvissa näkyy Equestrian Stockholmin upea satulahuopa. Heidin nelivedot -blogista voi lukea lisää Equestrian Stockholmin tuotteista ja kannattaa myös käydä tykkäämässä Facebook-sivusta. Sieltä löytyy ajankohtaista tietoa uusimmista vaatteista. 



Lue myös:
Margit Ticklén oli jälleen kirjoittanut todella hyvän artikkelin Kun kouluratsastaja osaa nauraa. Paljon ajankohtaista tietoa hevosen lajityypillisestä käyttäytymisestä.
Hevonen ja maastoilu
Hevonen ja liikkuminen, liikunta

4 comments:

  1. Kiva kuulla että sinäkin tykkäät karvasatulasta. Odottelen että tilaamani riding pad saapuisi ja pääsisin kokeilemaan. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo mä oon ihan fani. Olen sinänsä kyllä aina mennyt paljon hevosilla ilman satulaa, mutta Thor on niin kapea joten karvasatula antaa hyvän tuen. Thor tuntuu niin hyvältä karvasatulalla, että en oikeastaan enää mene koulutunnille kuin harvakseltaan koulusatulalla. Saan ihan eri tuntuman ja Thor liikkuu todella lennokkaasti ja irtonaisena. Olen jopa pohtinut osallistumista estetunneille karvasatulassa, mutta se vie vielä oman aikansa.:)Pidän vain siitä tunteesta minkä saan kun hevosella on eri tavalla vapaus liikkua ja selän liike tulee ihan eri tavalla läpi omaan istuntaan. Uskon myös kovasti siihen, että kaikki välikappaleet tukkivat hevosen ja ihmisen välillä kiertävän energian ja karvasatulalla se pääsee kulkemaan vapaammin. Kuulostaa ehkä hieman hassulta, mutta se on vain sellainen tunne mikä mulla on kun menen karvasatulalla.

      Delete
    2. Hei Kia. Minusta kommenttisi tuosta energian liikkumisesta ihmisen ja hevosen välillä oli todella mielenkiintoinen. On niin paljon sellaista mitä emme tiedä ja/tai ymmärrä vielä, niin hevosista kuin itsestämme sekä keskinäisestä suhteestamme.

      En ole sitten junnuvuosien (ja niistähän on ikuisuus...) ratsastanut ilman satulaa, mutta varsinkin kovimpien pakkasten aikana mietin miten paljon lämpimämpänä pysyisi kun ei olisi satulaa oman kehon ja hevosen selän välissä.. ;-) Jospa tässä vielä uskaltaisi kokeilla...

      Karvasatulaa kokeilisin mielelläni mutta taitaa olla ratsastuskoulukäytössä hieman haastava kun ei välttämättä ole kaikkien mieleen.

      Maarit L. :-)

      Delete
  2. Suurkiitos lukuvinkistä/-linkistä Margitin artikkeliin! Ihanaa, että yhä useampi huipputasolla kilpaileva ratsastaja kohtelee hevosiaan niiden lajityypillistä käyttäytymistä kunnioittaen. Tuli hurjan hyvä mieli.
    Maarit L. :-)

    ReplyDelete