Lennokkaat askeleet

Tällaisilta metsäpeikoilta me näytettiin eilen kotimatkalla, kun kaverit tulivat takaa täyttä
vauhtia ja saattoivat meidät kotitallille asti. 

Syksy on alkanut siitä loistavissa merkeissä, että sää on ollut mitä erinomaisin meidän pitkiin maneesilenkkeihin. Olen yleensä kävellyt maneesiin maasta käsin ja sen jälkeen ratsastanut kotiin. 

Kun otin yhteyttä Jannikaan kesän alussa ajattelin, että voisin käydä silloin tällöin Thorin kanssa valmentautumassa. En kuitenkaan osannut kuvitella millainen kultakimpale sieltä valmentajana meille löytyisi ja miten olen viihtynyt Jannikan opeissa.

Ollaan nyt käyty pari kertaa viikossa tunneilla. Yleensä kerran koulu ja toisen kerran estetunnilla. Lämmitellä ei tarvitse ollenkaan koska matka maneesille on niin pitkä, joten aika usein päästään heti hommiin. 

Tällä kertaa teimme aivan ihanaa harjoitusta. Aloitimme ravaamalla pitkät sivut ja siirsimme hevoset käyntiin lyhyillä sivuilla. Toisella pitkällä sivulla oli viisi puomia joiden välejä Jannika muutti sitä mukaa kun hevoset vertyivät. Ensin pidettiin puomien välit normaalietäisyydellä (noin 110-120cm) riippuen ponin tai hevosen askeleen pituudesta. Sen jälkeen lyhennettiin puomien välejä ja tulimme puomien yli kootussa ravissa. Ravia piti miettiä ylöspäin ja niin, että hevonen ei vain lyhentänyt ravia vaan ravista tuli lyhyt mutta samalla lennokas. Lyhennetyn ravin jälkeen puomien välejä pidennettiin ja Thor ei edes pidentänyt askelta alussa. Vasta kun puomien välit olivat melko suuret teki Thor oikein töitä lavoilla ja lähti super hyvin liikkeelle. 

Harjoituksen jälkeen Thor tuntui todella letkeältä ja hyvältä ratsastaa ja nyt kun satula istuu (olen käynyt koulutunneilla myös estesatulassa) saa Thor lavat ihan eri tavalla liikkelle. Hieman tuntuu vielä vasempi puoli jäykemmältä kuin oikea, mutta ero on huomattava kevään jäykähköön liikkeeseen joka johti ontumiseen (tai luultavimmin ongelma tuli kaviosta ja johti lavan jäykkyyteen ja vinouksiin ylipäänsä). 

Kun olimme tehneet harjoitusta ravissa pidimme pienen tauon ja sen jälkeen saimme vielä harjoitella samaa ilman puomeja. Toinen pitkä sivu hitaampaa ravia, käyntiin siirtyminen ja seuraavalla pitkällä sivulla pidennettiin ravia. Hidastettu ravi lopetettiin aina niin, että ravia pidennettiin hieman ja katsottiin että hevonen ei vaan jää liian hitaaksi ikäänkuin pohkeen taakse. Jannika pyysi myös koko ajan miettimään lapoja ylös ja kaulaa ja niskaa eteenpäin. Thor kun helposti menee wc-ankkamuotoon ja vetää pään ryntäisiin, niin jokaisella tunnilla ollaan nyt haettu ennemminkin päätä ylös ja eteen. Samaa Jannika hakee mun istunnassa. Ylpeyttä ja rohkeutta ratsastaa ja tietenkin hymyä huuleen. Koska Thorin ja mun kokoero on niin huomattava on välillä ihan oikeasti haastavaa pysyä ryhdikkäänä. 

Ravin jälkeen teimme laukka-käynti-laukka siirtymisiä. Ensin lyhensimme laukkaa ja sen jälkeen pidensimme laukkaa käynnistä. Niin, että käynnistä laukka kulki kuitenkin heti eteenpäin ja hevonen ei jäänyt liian paikalleen laukkaamaan. Thorille tuo lyhentäminen on helppoa koska Thorin on niin helppo koota itseään. Pidentämisessä tulee aina se haaste, että osaa ottaa takaisin ennen kuin pakka hajoaa käsiin ja eilen se onnistui meiltä todella hyvin. Sain jopa ratsastaa aika paljon enemmän eteen ja hakea oikein dynaamista ja voimakasta laukkaa lopussa. 

Sitten olikin se haaste ratsastaa kotiin hevosella, joka liikkui niin isosti. Tuntuu että vatsalihastreenit tulevat olemaan tämän talven juttu kaikin tavoin. Välillä en edes voi käsittää miten iso liike Thorilta löytyy. Pari kertaa on maastossa tullut sellaista ravia ja laukkaa tänä kesänä, että oksat pois.  Hu hu.....

Tunnit ovat meille niin sopivia koska haluan edelleen keskittyä perusjuttuihin Thorin kanssa. En näe mitään järkeä siinä, että lähdetään tekemään vaikeampia kuvioita jos hevonen ei ole rungosta läpi ja mieleltään rento. Se johtaa vaan sekä hevosen että ratsastajan lihasjäykkyyteen ja minulle ei siitä ainakaan tule hyvä mieli. 

Noin muuten, niin työstän oikein unelmaprojektia josta olen ihan täpinöissäni ja sain juuri tietää, että pääsen marraskuussa mukaan Tukholma Horse Showhun ihanan yhteistyökumppanimme kanssa (voi kun ehtisin nähdä Alizée Fromentin esityksen). Viikonloppuna ja ensi viikolla jatkuvat jälleen ratsastuskoulutuntituuraukset ja jos vain aikataulu sallii olen myös osallistumassa vuoden mittaiseen joogaopettajakoulutukseen. Myös Grant tulee olemaan Peuramaalla ensi viikonloppuna, joten sitä odotan kyllä kovasti. Mielenkiintoista nähdä mitä Grant tuumii Thorista tällä kertaa. 

Ella sai ensimmäistä kertaa värjätä pari raitaa hiuksiinsa perjantaina ja voitti hopeamitalin kuulantyönnössä koulun kanssa. Olemme myös menossa katsomaan koiranpentua huomenna. En usko, että siinä on yhtään mitään järkeä, mutta aina voi käydä katsomassa. Eikö vain??