Ostaako vai eikö ostaa?

Tesellossa oli kaikki mitä hevosessa voi ikinä toivoa. Mikä hevonen. WOW!

Olin menossa koeratsastamaan hevosta yhdelle tutulle, joka asuu hieman kauempana. Hevosen omistaja perui koeratsastuksen, mutta päädyimme mutustelemaan hevosen ostamiseen liittyviä asioita laajemmin ja tässä yksi lähettämistäni sähköposteista. Tässähän on nyt ihan vain kyse omista ajatuksistani hevosen ostoon liittyen, joten ottakaa tämä "med en nypa salt". Olisi myös aivan ihanaa kuulla mitä ajatuksia ja kokemuksia (hyviä ja huonoja) teillä on hevosen ostoon liittyen.

Polku ja matka (miksi sitä haluaakaan kutsua) hevosten kanssa on hyvin henkilökohtainen. Vaikka antaisin mitä tahansa neuvoja, niin tärkeintä on kuunnella omaa tunnetta ja miettiä tarkkaan mitä omalta ratsastukselta haluaa. Sen voin kuitenkin omasta kokemuksesta sanoa, että kannattaa oikeasti antaa aikaa oman hevosen ostoprosessiin ja miettiä haluaako ensin vuokrata hevosta /ottaa hevonen ylläpitoon tai jopa jatkaa ratsastustunneilla hieman pidempään.

Mikäli tulet siihen tulokseen, että kaikki muut vaihtoehdot ovat poissuljettuja ja haluat ostaa oman hevosen miettisin paljon hevosen sopivuutta juuri sinulle ratsastajana. Aika usein kysytään voiko ostaa nuoren hevosen vaikka ei olisi niin kokenut. Olen itse sitä mieltä, että nuoremmalla tai vanhemmalla ei ole niin väliä, kunhan hevonen on selväjärkinen ja koulutus on alusta asti tehty oikein. Iällä on kuitenkin suuri merkitys siinä mitä ratsastukselta haluaa. Nuorilla hevosilla on usein hieman enemmän energiaa, ovat melko "raakoja" ja niiden kanssa saattaa tarvita enemmän apua ammattilaisilta. Hieman vanhemman hevosen kanssa voi heti päästä tekemään asioita ja kunnon opetusmestari on kullan arvoinen ratsastuksen alkutaipaleella. Oma opetusmestarini on ollut Masi, sillä Masin vammojen kautta olen oppinut todella paljon hevosen biomekaniikasta. Mikäli olisin kuitenkin valinnut toisin; hevosen jolla olisi fyysisesti ollut mahdollisuus kehittyä ja opettaa minulle paljon, olisin varmaan myös ratsastajana kehittynyt eri tavalla. En ehkä hevosen hyvinvointia yhtä paljon huomioiden, mutta kehittynyt joka tapauksessa.

Koska  hevosille sattuu ja tapahtuu joka tapauksessa, kannattaa ainakin yrittää hankkia terve hevonen. On melko mahdotonta tietää mitä tulevaisuus tuo eteen ja miten hevonen reagoi ympäristön muutokseen, uuteen tallipaikkaan jne., mutta kunnon ostotarkastus kannattaa aina tehdä. Aika useinhan on jo klinikalle mentäessä ihastunut hevoseen ja mikäli ostotarkastuksen yhteydessä löytyy jotakin on ainakin tietoinen tilanteesta ja voi miettiä onko valmis elämään kyseisen vaivan kanssa. Vaikka Thor ostotarkastettiin ja suu katsottiin, purentavikaa ei huomattu. Purentavika tulee olemaan meidän riesana lopun ikäämme, mutta pystymme hyvin elämään sen kanssa koska tiedämme mistä kiikastaa. Ja uskon, että olisin ostanut Thorin joka tapauksessa vaikka purentavika olisikin tullut esille ostotarkastusta tehdessä.

Kun Tesello lopetetiin ja tuttuni sanoi minulle vuoden ajan, että et osta nyt uutta hevosta ja et ainakaan tuota tai tuota hevosta (ratsastin montaa hevosta) pidin häntä enemmän riesana kuin mitään muuta. Jos hän ei olisi ollut paikan päällä muistuttamassa asiasta melkein päivittäin, olisin varmasti päätynyt ottamaan ylläpitoon tai ostamaan jonkun ratsastamistani hevosista. Tänä päivänä olen kuitenkin kyseiselle henkilölle maailman kiitollisin koska tällaisena herkkähipiänä olen hieman taipuvainen "pelastamaan" huonosti voivia eläimiä ja antamaan niille rakastavan kodin. Se on tietenkin ihan ok jos on paljon rahaa ja oma tila, mutta nyt ymmärrän mitä hän tarkoitti kun hän sanoi, että osta mukava ja laadukas hevonen, jonka kanssa pääset tekemään asioita. Pääset valmentautumaan ja kilpailemaan ja kehityt koko ajan. Ah sitä tunnetta.....

Kun tämä samainen tuttu toi Thorin Suomeen, hän tokaisi, että Facebookissa olisi kuva, mutta hevonen on liian pieni sinulle Kia. Ja sitten se oli menoa. Näin kuvan, näin Thorin, kävin pankissa, ostotarkastutin hevosen ja yhtäkkiä omistin tuon nuoren, upean ruotsista juuri saapuneen 5-vuotiaan ruunan. Enkä ole katunut hetkeäkään. Olen ollut niin kiitollinen, että saan ratsastaa tuollaisella upealla ilmestyksellä ja Thor on oikeasti unelmieni hevosen täyttymys. Joo, voisihan se olla isompi ja joo, voisihan sillä olla hampaat kunnossa ja mitä kaikkea muuta, mutta juuri minulle Thor on täydellinen hevonen.

Kun taas tapasin Masin, Masi oli kaikkea muuta kuin kunnossa. Masilla oli niskanikamavamma ja hermo jumissa ja oli rullauttanut kaikki Suomen kengittäjät tallinkäytäviä pitkin. Ensimmäisen vuoden juoksutin ja maastoilin Masin kanssa. Ei olisi voinut tehdä paljon muuta. Olin kuitenkin ratsastanut aina ja vuokrannut monia hevosia, joten tiesin mitä oman hevosen omistaminen tarkoittaa. En päässyt Masin kanssa muualle valmentautumaan tai kisoihin, mutta vietin elämäni parhaimpia hetkiä tuon kaverin kanssa ja Masi opetti niin paljon. Vaikka Masilla oli paljon ongelmia ei ollut monia kuukausia 11 vuoden ajan jolloin Masin kanssa ei olisi päässyt tekemään asioita. Masi oli aina innostunut ja täynnä energiaa ja perusasiat, kuten kaviot, hampaat ja selän saimme Masilla vuosien varrella kuntoon.

En kuitenkaan lähtisi tuohon reissuun uudestaan toisen hevosen kanssa enkä ikinä rohkaisisi kokematonta hankkimaan jo valmiiksi kipeää hevosta. Totuus on kuitenkin se, että kun tapasin Masin se oli myös menoa enkä edes ymmärtänyt mitä kaikki nuo vammat tarkoittavat. Eli uskon hieman siihen, että kaikki aikanaan ja se oikea hevonen saattaa tulla muodossa kuin muodossa ja yhdessä sitä opitaan. Jos emme olisi ottaneet Masia, kuka olisi? Ja olisiko Masi saanut yhtä hyvän elämän? Mene ja tiedä.

Ehkä lopputulemana tälle sepustukselle on seuraava:

Ratsastuksen tulisi olla nautinnollista ja kivaa, joten sitä kannattaa miettiä omaa hevosta hankkiessa. Olisi hyvä pohtia onko oikeasti aikaa, rahaa ja energiaa oman hevosen omistamiseen. Se on kuitenkin elinikäinen sitoumus ja vaatii paljon aikaa. Hevoseton on huoleton -sanonta pitää kyllä paikkansa, mutta sinänsä taas jokainen hetki antaa niin paljon enkä vaihtaisi itse pois hetkeäkään.

Tässä vielä neljä olennaista asiaa hevosen omistamisesta:

HANKI APUA:
Kukaan ei ole koskaan valmis hevosten kanssa. Kannattaa kuunnella muita, olla valmis ottamaa vastaan apua ammattilaisilta ja muokata niistä juuri teille paras tapa toimia.

PERUSASIAT KUNTOON:
Valmistaudu siihen, että harvat hevoset tulevat valmiina pakettina. Perusasioiden tärkeyttä ei voi sivuuttaa. Hyvä tallipaikka, oikea ruokinta, sopivat tarhailuolosuhteet, lajitovereiden seura, kengitys, raspaus ja sopivat varusteet. Joskus nämä asiat ovat jo melko hyvin, mutta melkein aina kestää oman aikansa, että perusasiat saa rullaamaan ja niissä kannattaakin olla kärsivällinen. Kun peruasiat ovat kunnossa toimivat myös monet muut asiat.

RAHA:
Älä hanki hevosta, jos taloudellinen tilanne ei sitä salli. Hevosen omistaminen on todella kallista ja se vaatii myös taloudellisesti laajaa sitoutumista.

PIDÄ HAUSKAA:
Tämä on varmaan tärkein pointti. Hauskuudella ne huoletkin hälvenevät. Juttelin eilen kaverini kanssa. Hän oli vihdoin löytänyt sopivan satulan hevoselle. Satula tuntui kuitenkin epämukavalta hänelle ja hän nauroi, että tuntui kuin puomilla istuisi, mutta on yksi sellainen asento, jossa hän pystyy istumaan ihan hyvin. Se täytyy vain löytää. Positiivisella ja iloisella asenteella sitä pötkii pitkälle. Marin edellisellä kurssilla sanoin yhdelle ratsastajalle, että olin yllättynyt siitä, kun hän hymyili koko ajan ratsastaessa ja se sai myös katsojat hyvälle tuulelle. Hän totesi, että hän on huomannut myös hevosten hymyilevän, kun hän ratsastaa mieleltään iloisena.

Lue myös: 
Hevosenostoa Hollannissa
Hevosenostoa Portugalissa
Täydellinen kavioliitto