Luin mielenkiintoisen koosteen Adelinde Cornelissen ruotsissa pidetystä klinikasta Hippsonin verkkosivuilta. Kirjoituksessa on paljon mielenkiintoisia ajatuksia, mutta yksi joka eritoten jäi mieleeni oli seuraava asia:
Adelinde puhuu taukojen tärkeydestä. Hän treenaa itse ja on sen kautta ymmärtänyt, että tauot tekevät treenaamisesta entistä suotuisampaa. - Näen ratsastajia, jotka ratsastavat täysillä puoli tuntia, kävelevät hetken ja jatkavat jälleen toisen puoli tuntia, sanoo Adelinde.
- Koska treenaan itse tiedän, että on tehokkaampaa tehdä monta lyhyttä, mutta intensiivistä treeniä ja levätä välillä. Pidä monta käyntitaukoa, anna hevosen hengähtää ja aloita jälleen alusta. Mieti myös käyntiä kouluohjelman näkökulmasta, ei pelkästään hevosen lepohetkenä. Kouluohjelmissa hyvästä käynnistä saa pisteitä, joten harjoittele myös sitä.
Olen käynyt valmennuksissa, jossa pidetään tuo Adelinden mainittu yksi lyhyt tauko, valmennuksissa jossa ei pidetä ollenkaan taukoja ja jotkut valmentajat taas ovat sitä mieltä, että taukoja voi olla enemmänkin. Olen aina pitänyt melko vähän taukoja hevosten kanssa ja kun Masin sai alkuaikoina tunnin jälkeen vertymään tuntui melkein pelottavalta antaa ohjat pois, sillä yleensä kaikki lössähti siihen samaan syssyyn. Thorin kanssa taas tauot sopivat hyvin ja luettuani tuon artikkelin olen melkein sitä mieltä, että taukoja voisi olla paljon enemmän ratsastuksessa.
Pidätkö sinä paljon hengähdystaukoja ratsastaessa? Ja mitä mieltä ylipäänsä olet hevosen intervallitreenistä?
Lue myös:
Pikku veijarit
Huonosti peruskoulutettu
Kuin Klimke ja Franziskus konsanaan
Kari Vepsä ja Son of Thor (4 Your Horse -seminaari 10 2015)
Ella ja Thor leikkivät (joulukuu 2015)
Intervalli-treenin teen itse ihan laukaten tai ravi-laukka yhdistelmällä hangessa, mutta noita lyhyitä taukoja käytän paljon varsinkin jos harjoittelen useampaa ns."vaikeaa" kokonaisuutta. Hyvä suoritus palkitaan kierroksella pitkin ohjin, sitten jatketaan seuraavalla harjoituksella ja taas onnistuminen palkitaan lyhyellä pitkin ohjin käynnillä jne.
ReplyDeleteToisaalta jos työstän hevosella esim. jumppaa, saatan tehdä pitkäkestoisesti ns. ohjat kädessä töitä, mutta kokoamisaste on tällöin alhaisempi. Mitä korkeampi kokoamisaste, sitä tärkeämpää päästää hevonen venyttämään välillä.
Itse pidän tammani kanssa paljon pikkutaukoja, ja kiitän sitä työskentelystä. Huomaan selkeän eron siinä, jos se ei saa näitä pikkutaukojaa, koska minunkaan kaikki valmentajat eivät usko pieniin taukoihin. Pidän niitä sitten itse aina kun ehdin, valmennuksissa huomaan (myös kotitreenissä, jos tauot unohtuu ja treenaillaan intensiivisemmin) että Ritu alkaa ennakoida tehtävää, hermostua ja jännittyä. Pikkutauko puolen kierroksen ajaksi ja taas jatkuu tyytyväisenä :) Eli itse liputan pikkutaukojen nimeen!
ReplyDeleteKiitos Laura ja Anu! Mielenkiintoista kuulla miten te treenaatte omien hevosten kanssa. Tuo korkeampi kokoamiaste on myös hyvä pointti Laura. Sitä en suoranaisesti tullut ajatelleeksi, kun olemme vain keskittyneet peruasioihn Thorin kanssa, mutta on ihan selvä, että mitä rankempaa sen enemmän taukoja varmaan tarvitaan. Hyvä huomioida kun lähdemme tekemään enemmän kokoavia harjoituksia.
ReplyDeleteTaidan minäkin tästä lähtien liputtaa pikkutaukojen nimeen!