Kuva: Google |
Pari mahtavaa tuntia takana. Keskiviikkona pääsin jälleen mukaan Ullan tunnille ja olimme taas hiestä märkiä. Ulla keskittyi siihen, että saisin Thorin liikkumaan aktiivisemmin eteen ja oma ylävartaloni pysyisi paremmin paikoillaan. Teimme hyvää siksakväistöharjoitusta käynnissä ja ravissa. Pysyttelimme hieman uran sisäpuolella pitkällä sivulla, väistimme ensin pari askelta sisäänpäin ja pari askelta uraa kohti. Ratsastimme kunnon kulmat ja veimme takaosaa ulos etuosakäännösmäisesti ja jatkoimme samaa väistöharjoitusta seuraavalla pitkälläsivulla.
Oikeassa kierroksessa Thor väisti hyvin oikealle, mutta suoristuksen jälkeen Thor heitti takaosan vasemmalle eikä lähtenyt etuosa edellä väistöön. Sain tehdä voltin pari kertaa, jotta sain takaosan pysymään oikealla ennen kuin lähdimme väistämään vasemmalle. Sain myös mielikuvaharjoituksena väistön alussa miettiä kokorataleikkaa, niin että sain paremmin etuosan edelle ennen kuin pyysin Thoria astumaan sivulle. Ajatus siitä, että aloitin väistöt ikäänkuin kokorataleikkaa harjoituksella auttoi hahmottamaan väistöt paremmin enkä lukinnut Thorin liikettä vaan Thorilla oli enemmän tilaa liikkua ja oli avoimempi edestä ja lavoista. Ulla pyysi myös minua pitämään jalat edessä väistön ajan ja vaikka kuinka yritin, niin toinen jalka lähti aina seikkailemaan (old habits die hard).
Eilen olimme taas koulutunnilla. Masi asui pari vuotta Mian tallilla ja edistyimme sinä aikana valtavasti. Nyt saimme vihdoinkin aikataulut sopimaan yhteen, kun Mia on taas takaisin Suomessa ja sain todella hyviä vinkkejä Thorin ratsastukseen. Pari viikkoa sitten Mia kävi ensimmäistä kertaa katsomassa meitä ja hän pyysi minua ratsastamaan Thoria korkeammassa muodossa. Kun Thor pysyi ylhäällä oli minun helpompi istua eri askellajeissa ja Mia kuvaili hyvin miten hän näkee asian. Kuvittele, että hevonen on keinulauta ja sen etuosa menee alaspäin koko ajan. Kun hevosen painopiste on etupainoinen, myös ratsastaja kallistuu eteenpäin. Kun taas keinulaudan painopiste siirtyy taaksepäin takajaloille, ratstastaja istuu paremmin keskipisteessä.
Mia ratsasti Thorilla hetken tänään ja sen jälkeen hyppäsin selkään. Thorin hampaat vaivaavat selvästi, mutta muuten Thor oli hyvä. Harjoittelimme siirtymisiä ja puolipidätteitä. Minun piti yrittää tunnustella koko hevosta myös käsieni kautta. Kun Thor pysähtyi piti keskittyä siihen, että Thor ikäänkuin istuisi alas takajaloilleen ja taipuu kintereistä. Pidätteen piti tuntua läpi koko rungon, takajaloissa asti. Mikäli Thor pysähtyi enemmän etupainoisesti, piti peruuttaa pari askelta, tuntea "niiaus" takaa ja vasta sen jälkeen kävellä taas eteenpäin. Mia teki myös pari kertaa harjoituksen maastakäsin, niin että hän tunsi Thorin takajalkojen liikeen ohjien ja suun kautta. Eli kun hän antaa ohjasotteella peruutuskomennon, liike tuntuu koko matkan takaa käteen asti ja Thor reagoi taipumalla kintereistä hieman takaa. Mia käveli myös vieressä kun ratsastin ja auttoi meitä molempia maastakäsin hahmottamaan mitä harjoituksia hän halusi meidän suorittavan. Kun Thor tuntui edestä epämukavalta, Mia sanoi, että se mitä tunnen on oikeastaan selän liike käsien kautta. Kun Thor on epätasainen kädelle, selkä ei liiku toivotulla tavalla. Kun Thor tasoittuu ja on rennompi kädelle tarkoittaa se, että selkä rentoutuu. Siirtymisissä seurasimme myös, että rintaranka avautui ja edessä oli enemmän tilaa.
Laukkapätkät sujuivat hyvin. Oikeassa laukassa Thor heittää vasemman lavan ulos, joten Mia pyysi minua tuomaan molemmilla käsillä lapaa enemmän oikealle. Koko tunnin ajan Mia pyysi minua miettimään tahtia ja vaikka tein puolipidätteitä, tahdin piti kuitenkin pysyä tarmokkaana ja saman tahtisena.
Tunneilta tuli paljon uutta sulateltavaa ja mietittävää. Olen vuosia ratsastanut hevosia paljon eteen alas, mutta Jean Luc Cornillen kurssi ja Mian tunnit ovat herättäneet aika paljon ajatuksia. En usko, että olisin ollut valmis ratsastamaan tällä tyylillä Thorin kanssa vuosi sitten, mutta tuntuu, että Science of Motion -kurssi ja valmentajat ovat tulleet elämäämme juuri oikealla hetkellä. Jotenkin tuntuu, että ratsastuksessa tulee kausia, jolloin ajatukset myllertävät päässä ja sen jälkeen tulee rauhallisempi kausi. Tuntuu, että olen juuri nyt isossa myllerryksessä sekä oppimisen ja oman istunnan kanssa. Pari vuotta sitten en edes ollut tietoinen siitä kuinka paljon oma lantio vaikuttaa hevosen suoruuteen. Hyvä jos tiesin yhtään mitään ihmisen ja hevosen fysiikasta. Ja sehän tekee hevostelusta niin fantastista. Aina voi oppia lisää.
Tässä vielä todella mielenkiintoinen linkki kuolaimen vaikutuksesta hevosen suuhun.
No comments:
Post a Comment