Juti vol. II

Kesäkuussa kävimme ensimmäisen kerran Vermossa Jutin vastaanotolla ja saimme kovasti apua Thorin purentavikaan, ns. aaltopurentaan. Eilen suuntasimme jälleen hammaslääkärille Thorin, Ellan ja Riikan kanssa. Haimme trailerin Gunssanilta matkan varrella ja nappasimme Thorin kyytiin. Ninan koira Beni piti hyvää huolta Ellasta, kun valmistelin Thoria lähtöä varten. Matka sujui hyvin kaiken kaikkiaan ja molemmat kuusivuotiaat käyttäytyivät upeasti.

Thorin purenta oli hieman terävöitynyt ja pientä naarmua oli havaittavissa poskissa (olisin ihmetellyt jos mitään ei olisi löytynyt, sen verran epätasainen Thor on ollut viime viikojen aikana jälleen ratsastaessa.) Thor mukeltaa kuolainta ja on kova kädelle.

Speellä oli kuitenkin parempi kaareutuvuus, mutta oli vielä hieman vajaa. Eli näin maallikon kielellä,  purupinta oli melko normaali, mutta alahampaat olivat vielä jääneet hieman lyhyeksi ja purentaa muutettiin edelleen hiomalla. Ongelman korjaamiseksi Juti hioi ylhäältä matalien hampaiden kohdalta ja alhaalta korkeiden hampaiden kohdalta.

Kaiken kaikkiaan oltiin siis menty purennan osalta paljon parempaan suuntaan ja siitä olen niin onnellinen.

Kun seisoimme ulkona odottamassa vuoroamme, kaksi miestä ottivat hevosen ulos trailerista. Järkytyin hevosen kolmijalkaisuudesta ja kyselin tietenkin mistä oli kyse. Hevosella oli kehärengas eli ringbone jalassa ja oli todella kipeä. Kehärengas näkyi selvästi ruununrajassa ja koko kavio oli vääntynyt. Hevosparka oli vielä kantavana, joten oli kyllä melko ikävä näky.

Kehärengas muistutti mieleen noin vuosi sitten käymäni keskustelun kengittäjän kanssa, kun hän huomasi Thorilla kovettuman ruununrajassa. Päätin näyttää kohtaa Jutille ja Juti totesi, että molemmissa jaloissa on samanlaiset kovettumat. Hän kiinnitti huomiota kengitykseen ja oli sitä mieltä, että Thorilla on liian ahtaat kengät ja kengityksessä olisi pyrittävä molempien etujalkojen kantatuella ja rockerilla normaaliin varvasakseliin. Eli aivan kuten Tesellolla, myös Thorilla tuuppaa kanta katoamaan olemattomiin ja jälleen kerran on siis mietittävä miten teemme kengityksen suhteen. Jussi ja Juti pohtivat ja keskustelivat ja olivat sitä mieltä, että jos en saa heidän mainitsemaa kengittäjää käymään, niin olisi parempi viedä Thor klinikalle kengitettäväksi. Kengittäjä on onneksi vanha tuttu, joten hän lupasi tulla käymään joulukuussa. Eli jos kaikki menee hyvin, niin myös kengityksen osalta saadaan nyt Thorille sopiva kengittäjä. Kuten Juti totesi, niin hevosen hyvinvointi on kiinni niin monesta asiasta joiden pitää olla kunnossa. Ja niinhän se juuri on.

Kysyin vielä mielipidettä Thorin liikaluumaisesta patista alaleuassa. En osaa sanoa onko patti uusi, mutta Thorilla on ollut se siinä jo pari kuukautta. Juti meinasi, että siitä ei tarvitse olla huolissaan. Se voi olla vanha hammasjuurivamma, eruptiokysta, ulkoinen isku tai liikaluu.

Täytyy vielä erikseen mainita, että mielestäni Jutin ja Jussin ammattitaito, tapa kohdella hevosia ja ihmislähtöisyys ovat täysin omaa luokkaansa ja olen täysin vannoutunut Vermon hevosklinikka-fani.