Mietin eilen todella väsyttävän päivän jälkeen mikä merkitys hevosillani on aina ollut elämäni varrella. Satoi tai paistoi, itkin tai nauroin, niin aina on jaksanut mennä tallille. Joko ilosta hyppien tai raahautuen, mutta sinne sydän aina vie. Pikku hiljaa muut asiat unohtuvat ja siinä hetkessä on hyvä olla. Kaksin yhdessä: hevonen ja minä.
Hyvin kirjoitettu ja totta joka sana! Tosin itse joskus valitsen sohvan tallin sijaan, mutta usein ilta menee pilalle omantunnontuskissa.. :)
ReplyDeletetaaviterapiaa.blogspot.fi
Ihana videonpätkä! :)
ReplyDelete