Kia Herold: November 2012

Friday, November 30, 2012

Thursday, November 29, 2012

Anna hyvän kiertää

Boxit on putsattu ja hevoset otettu sisälle Gunssanin tallilla. Silmiä kirvelee, kun kävelimme Thorin kanssa maneesiin tyrskyssä tänään ja ratsastimme tovin.

Mietin tässä, että kyllä se hyvä oikeasti kiertää. Tällä viikolla olen tehnyt paljon hyvää ihmiselle, joka on aina ollut hyvä minulle. Ja tänään sain kokea kiitoksen hetken ihmiseltä jota olen auttanut monen asian suhteen. Eli pistetään hyvä kiertämään.

Wednesday, November 28, 2012

Intouchables

Harvoin olen elokuvan aikana nauranut niin lujaa ja kyynelehtinyt niin sydämestä. Koskemattomat elokuva on vertaansa vailla. Sitä ei oikeastaan voi kuvailla. Se pitää vain nähdä.

Noin muuten, niin työpäivän ohella olen sumplinut "sudokua" Gunssanin tallivuoroista loppuviikolle eli paljon talleilua, boxien siivoamista, hevosten ruokkimista ja ratsastusta siis tiedossa.

Tuesday, November 27, 2012

Juti vol. II

Kesäkuussa kävimme ensimmäisen kerran Vermossa Jutin vastaanotolla ja saimme kovasti apua Thorin purentavikaan, ns. aaltopurentaan. Eilen suuntasimme jälleen hammaslääkärille Thorin, Ellan ja Riikan kanssa. Haimme trailerin Gunssanilta matkan varrella ja nappasimme Thorin kyytiin. Ninan koira Beni piti hyvää huolta Ellasta, kun valmistelin Thoria lähtöä varten. Matka sujui hyvin kaiken kaikkiaan ja molemmat kuusivuotiaat käyttäytyivät upeasti.

Thorin purenta oli hieman terävöitynyt ja pientä naarmua oli havaittavissa poskissa (olisin ihmetellyt jos mitään ei olisi löytynyt, sen verran epätasainen Thor on ollut viime viikojen aikana jälleen ratsastaessa.) Thor mukeltaa kuolainta ja on kova kädelle.

Speellä oli kuitenkin parempi kaareutuvuus, mutta oli vielä hieman vajaa. Eli näin maallikon kielellä, purupinta oli melko normaali, mutta alahampaat olivat vielä jääneet hieman lyhyeksi ja purentaa muutettiin edelleen hiomalla. Ongelman korjaamiseksi Juti hioi ylhäältä matalien hampaiden kohdalta ja alhaalta korkeiden hampaiden kohdalta.

Kaiken kaikkiaan oltiin siis menty purennan osalta paljon parempaan suuntaan ja siitä olen niin onnellinen.

Kun seisoimme ulkona odottamassa vuoroamme, kaksi miestä ottivat hevosen ulos trailerista. Järkytyin hevosen kolmijalkaisuudesta ja kyselin tietenkin mistä oli kyse. Hevosella oli kehärengas eli ringbone jalassa ja oli todella kipeä. Kehärengas näkyi selvästi ruununrajassa ja koko kavio oli vääntynyt. Hevosparka oli vielä kantavana, joten oli kyllä melko ikävä näky.

Kehärengas muistutti mieleen noin vuosi sitten käymäni keskustelun kengittäjän kanssa, kun hän huomasi Thorilla kovettuman ruununrajassa. Päätin näyttää kohtaa Jutille ja Juti totesi, että molemmissa jaloissa on samanlaiset kovettumat. Hän kiinnitti huomiota kengitykseen ja oli sitä mieltä, että Thorilla on liian ahtaat kengät ja kengityksessä olisi pyrittävä molempien etujalkojen kantatuella ja rockerilla normaaliin varvasakseliin. Eli aivan kuten Tesellolla, myös Thorilla tuuppaa kanta katoamaan olemattomiin ja jälleen kerran on siis mietittävä miten teemme kengityksen suhteen. Jussi ja Juti pohtivat ja keskustelivat ja olivat sitä mieltä, että jos en saa heidän mainitsemaa kengittäjää käymään, niin olisi parempi viedä Thor klinikalle kengitettäväksi. Kengittäjä on onneksi vanha tuttu, joten hän lupasi tulla käymään joulukuussa. Eli jos kaikki menee hyvin, niin myös kengityksen osalta saadaan nyt Thorille sopiva kengittäjä. Kuten Juti totesi, niin hevosen hyvinvointi on kiinni niin monesta asiasta joiden pitää olla kunnossa. Ja niinhän se juuri on.

Kysyin vielä mielipidettä Thorin liikaluumaisesta patista alaleuassa. En osaa sanoa onko patti uusi, mutta Thorilla on ollut se siinä jo pari kuukautta. Juti meinasi, että siitä ei tarvitse olla huolissaan. Se voi olla vanha hammasjuurivamma, eruptiokysta, ulkoinen isku tai liikaluu.

Täytyy vielä erikseen mainita, että mielestäni Jutin ja Jussin ammattitaito, tapa kohdella hevosia ja ihmislähtöisyys ovat täysin omaa luokkaansa ja olen täysin vannoutunut Vermon hevosklinikka-fani.

Sunday, November 25, 2012

Istuntatunti

Gunssan kilpailu-uransa aikana.

Gunssan huolestui hieman edellisellä estetunnilla istunnastani ja piti meille tänään oikein perinteisen istuntatunnin (positiivista on tietenkin, että Gunssanin mielestä minulla on joskus ollut paljon parempi istunta). Rohkaisin itseni ja menin Thorin kanssa tunnille, vaikka olin jo valmistautunut siihen, että menemme suurimman osan tunnista ilman jalustimia. Ongelma ei mitenkään ole ilman jalustimia ratsastaminen. Olen suurimman osan nuoresta iästäni ratsastanut hevosilla ilman satulaa. Mielestäni on vain jotenkin armotonta pomppia pikkuisen Thorin selässä ravissa ilman jalustimia. Mutta kuinka väärässä sitä voi ollakaan. Kun istunta parani harjoitusten ja Gunssanin ohjeiden kautta, ravi tuntui todella helpolta ja laukka sujui hyvin. Vain siirtymiset laukasta raviin olivat hieman haastavia etenkin raippa kyynärtaipeissa.

Ratsastin ilman jalustimia koko tunnin. Gunssan pyysi minua ratsastamaan hidasta käyntiä ja ravia ja miettimään pidätteitä vatsan ja hauisten kautta käsi pelkkänä ohjan jatkeena. Gunssan muistutti monta kertaa siitä, että en kääntäisi etenkin oikean käden rannetta. Keskellä tuntia sain raipan kyynärtaipeisiin, niin että ratsastin raippa selän takana. Kun raippa piti kädet paikoillaan ja istuin paremmin satulaan Thor keveni edestä, otti paremmin takaosaa mukaan ja reagoi pidättäviin apuihin nopeammin. Kädet pysyivät paremmin hiljaa, ranteet tasaisina ja pidätteet tulivat vartalosta eivätkä vain käsiä vääntämällä.

Gunssan pyysi myös pidentämään jalkoja alaspäin ja ylävartaloa ylöspäin ja auttoi kun mietin, että istun lantion päällä, ei liian takana eikä edessä. Nostin automaattisesti jalkaa ylöspäin siirtymisissä, mutta Gunssanin jatkuvilla huomautuksilla myös siirtymiset sujuivat paremmin ilman liikaa pungertamista ratsastajalta.

Thorin lyhentäessä käyntiä se säilyi kuitenkin tarmokkaana ja tunsin miten selkä teki töitä. Ravi oli todella hyvä ja tasainen ja laukka sujui rennosti, mutta tarmokkaana. Lopputunnista laukkasimme kahden puomin yli. Oikea laukka on meille molemmille haasteellisempi ja jossain vaiheessa Thor kantoi itseään niin hyvässä muodossa ja ratsastimme puomien yli tasaisessa ja hyvässä tempossa. Ah mikä fiilis!

Loppukeventelyissä sain ottaa jalustimet takaisin jalkaan ja Thor sai venyttää kunnolla eteen alas. Sain kuitenkin aloittaa keventelyn vasta kun Thor tuntui hyvältä käynnissä ja harjoitusravissa. Eli huolellisuutta kaiken kaikkiaan.

Kiitos ihana rakas Gunssan. Kyllä se on ihanaa kun kokemus puhuu puolestaan.

Saturday, November 24, 2012

Iso loikka

"Älä valita", oli Petran ilotuulinen kommentti eilisellä estetunnilla, kun totesin: "Ei, älä enää nosta okseria." Ja Ninan kommentti perään: "Stäng bara ögonen". Mutta hör och häpna. Ei edes jännittänyt ei, koska Thor tuntuu niin turvalliselta. Ja niin me mentiin jumppasarjaa ja Thor hyppäsi hienosti isommankin okserin. Ja olo oli mitä mahtavin. Wow!

Tänään ollaan riehuttu lasten kanssa Salmisaaren liikuntakeskuksessa ja kohta suunnataan illalliselle ystävien luokse.

Wednesday, November 21, 2012

Istu satulaan

Masi lähdössä mielellään maastoon.

Yksi monista vanhoista tavoistani on nousta seisomaan jalustimille mikäli ratsastus tuntuu hivenen epämukavalta. Sen sijaan, että istuisin kunnolla alas satulaan, kevennän istuntaa ja ohjasotetta.

Lauantai-iltana ajoimme yhdessä Tiinan kanssa tallille Monikan tunnille Masin ja Thorin kanssa. Heti alusta asti Monika pyysi minua keskittymään omaan istuntaan ja etenkin siihen, että istun alas vaikka Thor olisi hieman epätasainen tai siirtymiset olisivat töksähteleviä. Hän pyysi minua rentoutumaan satulaan ja pitämään jalkoja mahdollisimman irtonaisina. Hän sanoi, että minun kannattaa välillä kokeilla laukkaamista ilman pohjeapua, jotta Thor liikkuu kunnolla itse eteen.

Keskityin tunnin aikana vakauttamaan istuntaani ja ratsastamaan mahdollisimman pienillä avuilla ja wow mitkä hevoset meillä on. Sekä Masi ja Thor liikkuivat niin hienosti ja kantoivat itseään lopputunnista todella hyvin läpi rungon.

Tunnilla teimme hyviä harjoituksia, joiden avulla saimme hevosia kokoamaan ja kevenemään edestä. Ratsastimme keskihalkaisijalle, avoa, suoristus ja voltti vastakkaiseen suuntaan ja jälleen suoristus. Sen jälkeen ratsastimme ympyrällä ja pienensimme ja suurensimme ympyrää. Keskityin siihen, että sain Thorin ulkolavan hyvin mukan ja etenkin vasemmalle Thor keveni yhtäkkiä ja tunsin miten paino siirtyi takajaloille. On kyllä upea tunne, sillä Thorin kanssa se oli ensimmäinen kerta, kun tunsin painonsiirron niin selvästi. Myös Thorin muoto oli koko tunnin ajan tasaisempi ja etuosa oli pidempi. Thor lyhenee helposti niskastaan ja laittaa pään alas ryntäisiin eikä tuolloin liiku kunnolla takaa eteen.

Sunnuntaina pidin tunnin Lisille ja Idalle ja sen jälkeen olimme pitkällä maastolenkillä Riikan, Masin ja Thorin kanssa. Menin pitkästä aikaa Masilla ja oli ihanaa viettää päivä yhdessä. Thor oli todella energinen, mutta käyttäytyi hyvin ja laukkasimme pitkiä pätkiä. Viime viikolla olimme maastossa Ninan, Päivin, Estellen ja Lissun kanssa ja luultavimmin tammoista johtuen Thor käyttäytyi kuin mikäkin rodeohevonen. Käännyimme melko nopeasti takaisin kotiin, singautimme laukkaan ja siellä pitelin sitten kiinni. Ei voinut muuta kuin nauraa ja nauttia.

Tänään aloitimme aamun aikaisella tunnilla Nina ja Estellen kanssa. Vaikka rakastan hetkiä vain hevosten parissa, niin pidän myös kovasti hevosten tuomasta sosiaalisesta aspektista. Olo on kuin pikkutytöllä, kun menemme yhdessä myöhään illalla tai varhain aamulla tunnille ja sen jälkeen rupattelemme satulahuoneessa kahvin äärellä (paitsi, että pikkutyttönä en juonut kahvia).

Thor oli alusta asti oikein hyvä ja letkeä tänään, mutta tuntui että en saanut yhtä hyvin Thorin selkää vertymään tällä kertaa. Ratsastimme ympyrällä ravissa ja ympyrän avoimella sivulla aina voltti vastakkaiseen suuntaan. Meidän piti tuntea, että hevonen ei painunut sisäpohjetta vasten voltin jälkeen, vaan hevonen piti ensin suoristaa ja sen jälkeen asettaa toiseen suuntaan. Harjoitus oli aika haastava, sillä Thor punki kovasti sisäpohjetta vasten voltin jälkeen, joten sain tehdä kunnolla töitä.

Sen jälkeen teimme voltin pitkälle sivulle, pohkeenväistöä (takaosa uran sisäpuolella) ja pitkän sivun lopussa jälleen voltti. Vasemmassa kierroksessa asetin Thoria hieman ulospäin voltilla ja sain keskittyä erityisesti siihen, että Thor ei vain taipunut kaulasta vaan otti myös lavan mukaan. Jälleen melko haastava harjoitus omalle vartalolle ja piti jälleen oikein keskittyä kunnolla. Siitä jatkoimme laukkaharjoituksiin ja laukkasimme uraa pitkin vasemmassa kierroksessa, keskiympyrä, takaisin uralle ja ennen lyhyttä sivua siirtyminen raviin. Lyhyen sivun keskellä voltti ja pitkän sivun alussa jälleen laukkaa, keskiympyrä laukkaa jne.

Lopussa ratsastimme vielä kolmikaarista kiemurauraa niin, että keskimmäinen kiemura ratsastettiin ravissa ja muut laukassa. Saimme jälleen keskittyä tarkkojen teiden ratsastamiseen ja siihen, että omat avut menivät läpi juuri oikealla hetkellä.

Tunnilla oli paljon erilaisia harjoituksia, jotka kehittivät omaa koordinaatiota ja nopeutta. Kiemurauran jälkeen saimme vielä Thorin kanssa tehdä käynti-ravi-käynti -siirtymisiä, sillä Thor kuumenee laukkaharjoituksista ja Monikan mielestä on tärkeätä säilyttää kontrolli ja lopettaa tunti siihen, että Thor on kevyt myös pidättäville avuille. Onneksi on valmentajia, sillä muuten me tehtäisiin varmaan suurimman osan ajasta Thorin kanssa melko hulvattomia asioita.

Parasta tämän päivän tunnissa oli sellainen tunne, että pystyin päästämään Thorin liikkeen kunnolla eteen ja sain paremmin päästettyä liikkeen ikäänkuin oman vartalon ja käsien läpi. Thorilla on melko isot liikkeet, joten jään varmaan helposti itse tietämättäni hieman jarruttamaan etenkin harjoitusravissa. Oli jotenkin aivan mahtava tunne ja havainto enkä oikein itse vielä pysty hahmottamaan sitä kokonaisuudessaan. Mutta hyvältä se tuntui.

Perjantaina pääsen Petran estetunnille ja maanantaina ajamme Tiinan, Maxin ja Ellan kanssa Jutia tapaamaan. Mielenkiintoista kuulla mihin suuntaan Thorin purentavika on kehittynyt.

Riikka, Thor ja Masin korvat

Tuosta ylläolevasta kuvasta näkyy hyvin miten ihmisen vartalo keinuu käyntiä ratsastaessa puolelta toiselle.

Saturday, November 17, 2012

Liikunta on parasta lihashuoltoa

Meidän upea Masi ja Tiina viime viikonlopun maastolenkillä.

Törmäsin lähiaikoina pariin mielenkiintoiseen artikkeliin, joiden sanoma on mielestäni hevosten kannalta ehdottoman tärkeä. Ensimmäinen oli Hippos-lehden artikkeli (nro 3/2012 sivu 34-35) Yliopistollisen eläinsairaalan fysioterapeutti Heli Lyytiäisen luennosta Helsingin Hevosmessuilla

"Heli Hyytiäinen korosti, että hevonen on luotu juoksemaan, mutta ihminen liikuttaa sitä omien tarpeidensa mukaan. Hevonen on laiduntava kasvissyöjä, joka kävelee luonnossa 17 tuntia vuorokaudessa. Hevosen kannalta pahin mahdollinen tilanne on, että ihminen käy töissä, hänellä on perhe ja muu elämä. Hevonen odottaa ihmistä koko päivän ja saa vuorokaudessa ehkä kävellä kaksi tuntia maastossa.

Mikä on psyyken vaikutus lihaksistoon, kysyi Heli kuulijoilta. Stressi ei ole hyväksi lihaksistolle Hevoselle suurinta stressiä tuottavat elämänmuutokset. Kun talli vaihtuu, kaikki muuttuu ja sopeutuminen kestää ainakin viikon. Aroilla hevosilla on tyypillisesti selkä jumissa. Ihan kuten ihmisillä, jotka jännittävät.

Liikunta on parasta lihashuoltoa. Hevosten täytyy päästä liikkumaan. Monet ratsastajat aristelevat maastossa laukkaamista, mutta hevosen lihaksille se on parasta venyttelyä. Parempaa kuin mikään hieronta. Liikkeessä terve hevonen venyttää lihaksiaan paljon tehokkaammin kuin hieroja, joka yrittää venyttää seisovaa hevosta."

Toinen löytyi Hippson-lehdestä:

Fråga: Jag undrar hur man tränar upp en häst som helt tvärt vägrar att hoppa. Finns det några knep eller övningar?

Helena Persson svarar:

Om du har en häst som inte vill hoppa är alltid nummer ett att en veterinär kollat att den är fysiskt frisk. Det behöver inte röra sig om en hälta, det kan vara vilka skavanker som helst som orsakar obehag vid hoppning - till exempel problem i nacke eller rygg.

Lyytiäinen on samoilla linjoilla Heuschmannin kanssa, että parasta liikuntaa hevoselle on maastoilu ja etenkin laukkaaminen, pienten esteiden hyppiminen ja kiipeily.

Helena Perssonin vastaus kiteyttää hyvin yleisen ongelman. Ihminen liittää helposti inhimillisiä ominaisuuksia muihin eläimiin ja ajettelee, että eläin ei halua suorittaa jotain erityistä tehtävää tai esimerkiksi hypätä. Hevonen elää kuitenkin vain hetkessä ja reagoi siihen mitä juuri sillä hetkellä tapahtuu. Se ei ajattele, että nyt en halua hypätä ja yritä olla tieten tahtoen kuriton vaan syy löytyy usein kipureaktiosta.

Ja vielä mielenkiintoinen linkki Nina Jaakkolan blogiin Hevosen tasapainoinen ruokinta.

Wednesday, November 14, 2012

Iltahyppelyä kentällä

Tarkoitus oli mennä Petran estetunnille kentälle Estellen ja Ninan jälkeen, mutta parin hektisen työpäivän jälkeen Petran rento asenne ja upea ratsastustyyli tuntuivat tähän päivään paremmaöta vaihtoehdoilta.

Thor oli todella tyytyväisen oloinen ja rauhallinen vaikka emme ole käyneet kentällä pariin viikkoon. Petra kehui, että Thor on kehittynyt, liikkuu paremmin koko rungosta eteen ja on vakaampi kädelle ratsastaessa. Thor tuli esteille tasaisesti ja hyvin, mutta heti kun Petra ratsasti kolme kavalettia peräkkäin vauhti kiihtyi hieman. Petra pysäytti Thorin kavalettien jälkeen ja jossain vaiheessa Thor tuli kaikki kolme kavalettia peräkkäin s-muotoisella uralla ryntäilemättä.

Kavalettien jälkeen Thor sai hypätä jumppasarjaa. Petra aloitti kolmella pystyllä ja laitoimme lopuksi viimeisen esteen okseriksi. En ollut uskoa silmiäni, kun Thor hyppäsi mahtavalla tekniikalla ja todella tasaisesti noin metrin okserin yli. Olin niiiiin ylpeä ja teki mieli hypätä selkään ja liitää esteiden yli. Ah mikä hevonen.

Petra ratsastaa niin kauniisti. Petra on rauhallinen, todella tasainen ja mielestäni myös yksi suorimmista ratsastajista joita olen ikinä nähnyt. On fantastista seurata nuoren, mutta niin hevosmiestaitoisen henkilön ratsastamista eikä voi muuta kuin ihailla.

Petra sanoi että Thor ponnistaa paremmin esteille, kun tulee hitaammassa tahdissa. Kun Thor ryntää etuosa ei pääse nousemaan ja hypyistä ei tule niin ponnekkaita. Jumppasarjan etäisyys pidettiin melko lyhyenä, jotta Thor joutui odottamaan ja hypyt olivat todella hienoja.

Illan huikea okseri

Tuesday, November 13, 2012

Happy Halloween

Ehdimme viettää Halloweenia perheen kanssa viime viikolla ja tytöt pukeutuivat juhliin. Ella sai myös ensimmäisen läksyn mukaan kotiin ja olimme molemmat niin ylpeitä. Ella ja Naemi tekivät läksyn yhdessä eivätkä nähtävästi leiki ollenkaan pihalla.

Ella 6 v., ensimmäinen läksy

Työpaikalla bongattu ihana poni

Kuvia Thorista

Jessica otti tänään ihania kuvia meidän pikku prinssistä. Katsoimme pahimmat piikit hampaista Tiinan kanssa lauantaina joten Thor vietti eilen vapaapäivää ja oli tänään tuntunut paremmalta ratsastaa kädelle. Parin viikon päästä on vihdoinkin aika Jutille. Mahtavaa!

Sunday, November 11, 2012

Enlightened Equitation

Katollinen kenttä, Centennial Park

Hain hevosalan töitä asuessani Sydneyssä, Australiassa ja ensimmäinen työpaikka oli Eastside Riding Academy Centennial Parkissa (kuva paikan "maneesista". Voitte kuvitella miten ihanaa oli ratsastaa ulkona aurinkoisessa säässä päivittäin tuollaisessa paikassa.....) Tutustuin melko nopeasti australialaiseen Tammyyn ja kroatialaiseen Sebastianiin. Kun Tammy piti tunteja Sebastian hoiti tallityöt ja minä vein paikallisia ja muita kansalaisuuksia ratsain ympäri puistoa. Jotkut päivät istuin hevosen selässä 5-8 tuntia, hörppäsin juotavaa tuntien lomassa, tai vaihdoin hevosta ennen kuin seuraava ryhmä oli jo lähdössä.

Ystävystyimme melko nopeasti Sebin kanssa ja olemme pitäneet yhteyttä siitä päivästä lähtien. Kuukaudet yhteisessä työpaikassa herättää paljon ihania muistoja enkä ikinä unohda kun ihmiset puistossa supisivat, että nuo ovat varmaan Olympialaisiin osallistuvia ratsastajia. Silloin oma vartalo piteni kyllä kaksi metriä ja hymy oli melkein korvissa asti.

Heather Moffett, Englightened Equitation

Kaikki nämä vuodet olemme kertoneet hyviä vinkkejä hevosteluun liittyen ja eilen Seb lähetti linkin Heather Moffettin kirjoittamaan kirjaan Enlightened Equitation: Riding in True Harmony With Your Horse. Aion ostaa kirjan heti kun saan pari muuta hevoskirjaa pois sänkyni vierestä. Kirjakasani kasvaa jo vaarallisen suureksi, joten tässä on nyt pakko harjoittaa pientä kärsivällisyyttä.

Löysin myös toisen mielenkiintoisen hevoskirjan, Janet Foy; Dressage for the Not-So-Perfect Horse, kun luin Horse Journalin artikkelia siitä miten kuolain vaikuttaa hevosen suuhun.

Thursday, November 8, 2012

Tunne hevosen runko käsien kautta

Kuva: Google

Pari mahtavaa tuntia takana. Keskiviikkona pääsin jälleen mukaan Ullan tunnille ja olimme taas hiestä märkiä. Ulla keskittyi siihen, että saisin Thorin liikkumaan aktiivisemmin eteen ja oma ylävartaloni pysyisi paremmin paikoillaan. Teimme hyvää siksakväistöharjoitusta käynnissä ja ravissa. Pysyttelimme hieman uran sisäpuolella pitkällä sivulla, väistimme ensin pari askelta sisäänpäin ja pari askelta uraa kohti. Ratsastimme kunnon kulmat ja veimme takaosaa ulos etuosakäännösmäisesti ja jatkoimme samaa väistöharjoitusta seuraavalla pitkälläsivulla.

Oikeassa kierroksessa Thor väisti hyvin oikealle, mutta suoristuksen jälkeen Thor heitti takaosan vasemmalle eikä lähtenyt etuosa edellä väistöön. Sain tehdä voltin pari kertaa, jotta sain takaosan pysymään oikealla ennen kuin lähdimme väistämään vasemmalle. Sain myös mielikuvaharjoituksena väistön alussa miettiä kokorataleikkaa, niin että sain paremmin etuosan edelle ennen kuin pyysin Thoria astumaan sivulle. Ajatus siitä, että aloitin väistöt ikäänkuin kokorataleikkaa harjoituksella auttoi hahmottamaan väistöt paremmin enkä lukinnut Thorin liikettä vaan Thorilla oli enemmän tilaa liikkua ja oli avoimempi edestä ja lavoista. Ulla pyysi myös minua pitämään jalat edessä väistön ajan ja vaikka kuinka yritin, niin toinen jalka lähti aina seikkailemaan (old habits die hard).

Eilen olimme taas koulutunnilla. Masi asui pari vuotta Mian tallilla ja edistyimme sinä aikana valtavasti. Nyt saimme vihdoinkin aikataulut sopimaan yhteen, kun Mia on taas takaisin Suomessa ja sain todella hyviä vinkkejä Thorin ratsastukseen. Pari viikkoa sitten Mia kävi ensimmäistä kertaa katsomassa meitä ja hän pyysi minua ratsastamaan Thoria korkeammassa muodossa. Kun Thor pysyi ylhäällä oli minun helpompi istua eri askellajeissa ja Mia kuvaili hyvin miten hän näkee asian. Kuvittele, että hevonen on keinulauta ja sen etuosa menee alaspäin koko ajan. Kun hevosen painopiste on etupainoinen, myös ratsastaja kallistuu eteenpäin. Kun taas keinulaudan painopiste siirtyy taaksepäin takajaloille, ratstastaja istuu paremmin keskipisteessä.

Mia ratsasti Thorilla hetken tänään ja sen jälkeen hyppäsin selkään. Thorin hampaat vaivaavat selvästi, mutta muuten Thor oli hyvä. Harjoittelimme siirtymisiä ja puolipidätteitä. Minun piti yrittää tunnustella koko hevosta myös käsieni kautta. Kun Thor pysähtyi piti keskittyä siihen, että Thor ikäänkuin istuisi alas takajaloilleen ja taipuu kintereistä. Pidätteen piti tuntua läpi koko rungon, takajaloissa asti. Mikäli Thor pysähtyi enemmän etupainoisesti, piti peruuttaa pari askelta, tuntea "niiaus" takaa ja vasta sen jälkeen kävellä taas eteenpäin. Mia teki myös pari kertaa harjoituksen maastakäsin, niin että hän tunsi Thorin takajalkojen liikeen ohjien ja suun kautta. Eli kun hän antaa ohjasotteella peruutuskomennon, liike tuntuu koko matkan takaa käteen asti ja Thor reagoi taipumalla kintereistä hieman takaa. Mia käveli myös vieressä kun ratsastin ja auttoi meitä molempia maastakäsin hahmottamaan mitä harjoituksia hän halusi meidän suorittavan. Kun Thor tuntui edestä epämukavalta, Mia sanoi, että se mitä tunnen on oikeastaan selän liike käsien kautta. Kun Thor on epätasainen kädelle, selkä ei liiku toivotulla tavalla. Kun Thor tasoittuu ja on rennompi kädelle tarkoittaa se, että selkä rentoutuu. Siirtymisissä seurasimme myös, että rintaranka avautui ja edessä oli enemmän tilaa.

Laukkapätkät sujuivat hyvin. Oikeassa laukassa Thor heittää vasemman lavan ulos, joten Mia pyysi minua tuomaan molemmilla käsillä lapaa enemmän oikealle. Koko tunnin ajan Mia pyysi minua miettimään tahtia ja vaikka tein puolipidätteitä, tahdin piti kuitenkin pysyä tarmokkaana ja saman tahtisena.

Tunneilta tuli paljon uutta sulateltavaa ja mietittävää. Olen vuosia ratsastanut hevosia paljon eteen alas, mutta Jean Luc Cornillen kurssi ja Mian tunnit ovat herättäneet aika paljon ajatuksia. En usko, että olisin ollut valmis ratsastamaan tällä tyylillä Thorin kanssa vuosi sitten, mutta tuntuu, että Science of Motion -kurssi ja valmentajat ovat tulleet elämäämme juuri oikealla hetkellä. Jotenkin tuntuu, että ratsastuksessa tulee kausia, jolloin ajatukset myllertävät päässä ja sen jälkeen tulee rauhallisempi kausi. Tuntuu, että olen juuri nyt isossa myllerryksessä sekä oppimisen ja oman istunnan kanssa. Pari vuotta sitten en edes ollut tietoinen siitä kuinka paljon oma lantio vaikuttaa hevosen suoruuteen. Hyvä jos tiesin yhtään mitään ihmisen ja hevosen fysiikasta. Ja sehän tekee hevostelusta niin fantastista. Aina voi oppia lisää.