Perfektionistit kouluratsastajat

Rekrytointikonsultit ja headhunterit lokeroivat ihmisiä lokeroon A ja B.

A. Tämä henkilö on perfektionisti, joka tekee todella tarkkaa työtä, mutta ei aina näe metsää puilta tai puita metsästä. 

B. Tämä henkilö on sosiaalisesti lahjakas, mutta todella huono ihmisjohtaja koska hän on niin lahjakas, että hän vain hengailee kahvikoneen äärellä päivät pitkät. 

Hassuna ajatusleikkinä voisi Mikä tekee hyvästä johtajasta hyvän johtajan sijasta esittää kysymyksen Mikä tekee hyvästä kouluratsastajasta hyvän kouluratsastajan? Yhtä vaikeita taiteenlajeja tuntuvat nimittäin molemmat olevan: ihmisten johtaminen sekä hevosen vieminen kouluradoille. 

Jos jatketaan ajatusleikkiä ja arvioidaan maailmalla menestyneet kouluratsastajat luulen, että noin 90 % menestyneistä kouluratsastajista saisivat loputulemaksi: perfektionisti (ja rikas (ei siis henkisesti vaan ihan taloudellisesti). 

Kouluratsastajat ovat yleensä kamalan vakavia. Hymy ei ole herkässä ja ratsastus näyttää ennemminkin suorittamiselta kuin tanssimiselta. Ulkopuolinen apu otetaan vastaan vasta viime tingassa ja henkiset gurut ja pilatesopettajat soitetaan paikalle, kun viimeinenkin oljenkorsi on katsottu. 

Onko hyvä kouluratsastaja perfektionisti? 

Onko hyvä kouluratsastaja perfektionisti (uskaltaisin sanoa, että myös hymyilevä Charlotte Dujardin on sitä), mutta höystettynä sillä mitä Jim Collins kutsuu huippujohtajuuden X-faktoriksi: Nöyryys: "The X-factor of truly great leadership is humility."

Onko perfektionismi ylipäänsä ihailtava piirre kouluratsastajassa ja onko yksi syy kunnianhimoiseen lähestymiseen juuri tuo perfektionismi jota ilman ei pärjäisi? 

Tai voiko se olla niin, että huipulle löytänyt perfektionisti kouluratsastaja on vain seurannut Arnold Schwarzeneggerin Nordic Business Forumissa jakamia viisauksia:

 "If i would have listened to all the ney-sayers I would still be joddling in the Austrian alps". Hän totesi myös, että "If you can't sleep less, sleep faster", joka voisi sopia hyvin perfektionistille kouluratsastajalle. 

Oli miten oli, niin uskaltaisin melkein luvata, että suurin osa esteratsastajista eivät ole perfektionisteja (ok, mainitsinko jo Zettermanin veljekset?) ja omien ei niin perfektionististen luonteenpiirteideni takia en tänä päivänä ole kuin ajoittan koulua menevä maastossa hullutteleva estetätiratsastaja.  

Edit: lukekaa tämä huumorilla. Eivät 90% suomen kaikista yritysjohtajistakaan ole alaisiaan riepottelevia perfektionisteja vaikka niin usein luullaan. 

Edit II: jos olisin menestynyt perfektionisti kouluratsastaja en varmaan istuisi kirjoittamassa tätä.