"Valokuvaaminen on valon kuvaamista"

"Valokuvaaminen on valon kuvaamista" - valokuvaaja Sini Pennanen

Rakastan valokuvaamista. Etenkin kun on valoa millä kuvata ja sitähän maassa kuten Portugali on yllin kyllin. Siihen vielä kauniit ja persoonalliset hevoset tai koirat, niin huonoja kuvia om melkein mahdotonta napsia.

Tässä mun omat lempparikuvat reissulta. Pidän etenkin koirista, jotka vain sattuivat asettumaan kauniisti  vierekkäin. Ja paras valo on ehdottomasti kuvassa, jossa hevosilla on satulat päällä. Hevoset palasivat viiden maissa kotiin pitkältä reissulta ja olivat hikisiä ja väsyneitä ja aurinko saapui juuri oikeasta kuvakulmasta.

Kaikki hevoset eivät ole yhtä onnekkaita ja tämä hevonen sai minut suoraan sanottuna voimaan pahoin. Teljettynä tuolla tavalla telkien taakse.

 

Soitin eilen Viikin eläinsairaalaan koska tallitoverini kävivät tarkistamassa hevosen hampaat siellä. Robert Menzies on kuulemma erikoistunut eläinten hammassairauksiin ja haluaisin vielä kuulla toisen mielipiteen Thorin hampaista koska jatkuva raspaaminen ei vain voi olla hyväksi enkä haluaisi lyhentää Thorin elinikää huomattavasti vain hampaiden takia (hampaat kun eivät ihan hirvestä elämän aikana kasva ja hevosilla eivät nuo irtohampaat taida oikein toimia)..... Toivoisin niin, että voisin vain olla tyytyväinen vain nykyiseen tilanteeseen ja hoitoon, mutta joku sanoo tuolla sisimmässä, että tämä kortti pitää kyllä nyt katsoa. Eli jatkoa seuraa jossain vaiheessa.....

Kivat jutut tapahtuu elämässä

Ella oli mukana töissä ja auttoi Mikkoa TV:n asentamisen kanssa takaisin paikoilleen. 

Yhtenä päivänä Ella totesi: "Mamma, Kivat jutut tapahtuu elämässä". Se on mielestäni hieno motto 7-vuotiaalta lapselta, joten olen kerännyt hieman kivoja hetkiä blogikirjoitukseen. Suurin osa kuvista on otettu kännykällä, joten laadulla eivät ole poispilattuja, mutta tunnelmalla sitäkin enemmän. 

Olen myös laittamassa kuvia viime kesän Islannin reissusta ja kesätunnelmia saaristosta, mutta en vain kerta kaikkiaan ole ehtinyt. Tänä vuonna jäi ensimmäistä kertaa joulukalenteritkin tekemättä. 

Heräsimme uskomattoman kauniiseen aamuun maalla. 

Äiti toi upean uuden ratsastusvaatekokonaisuuden Kiinasta. Minä sain parit uudet sukat:) 

Vietimme myös Nallen synttäreitä

Koulussa on myös tullut vietettyä aikaa ja joulupuurosta nautittiin kovasti. 

Ella on aloittanut koriksen Hongassa ja viihtyy hyvin

Ystävien koiriakin on ulkoilutettu. Tässä upea Washingtonilainen löytökoira Nanook.

Piparkakkuja on myös leivottu

Ensimmäinen kunnon korispeli.

Mitali tuli oikein kotiin. 

Ellan ensimmäinen talangjakt koulussa. Boom Kah ja Robin biisivalintana. 

Note to self: Hevonen ei huvikseen mukeltele

Kuva Vermo / marraskuu 2013

Seuraavan kerran kun Thor mukeltelee ja on hieman kiinni vasemmalle soitan heti (ei kahden viikon jälkeen) Hannan tai Tiinan katsomaan Thorin hampaat. Seuraavan kerran kun Rannvi sanoo, että Thor oli todella hyvän tuntuinen kraniosakraalihoidossa, mutta ratsastaessa Thor mukeltelee, soitan jonkun katsomaan Thorin hampaat. Onhan marraskuun Juti-reissusta kuitenkin jo tooooosi pitkä aika ja on varmaan ihaaaaan normaalia, että hevosella on jälleen piikkejä kahden kuukauden jälkeen.

Olo on kyllä nyt hieman kuin kuvan ilmeet. Thor on mukellellut suulla jo pidempään ratsastaessa, mutta parin viikon ajan Thor on ollut myös hieman juntturassa vasemmalle. Ja arvatkaa mistä Hanna löysi piikkejä tänään? Ylhäältä vasemmalta. Mielenkiintoistahan on, että Vermossa pahempia piikkejä ja haavaumaa löytyi oikeasta yläkulmasta.

Olen hieman äimänkäkenä Thorin suusta koska se todellakin oireilee koko ajan. Toivoisin niin, että tilanne rauhoittuu, mutta nyt ei voi muuta kuin ottaa eläinlääkäri katsomaan suu aina kun oireita ilmenee. Puolen vuoden välein käymme Vermossa ja harmittaa todella paljon, että ei ole kuulunut mitään Helsingin Yliopistollisen eläinsairaalan kuolaintutkimuksesta. Sieltä olisi varmaan saanut paljon apua ja ajatuksia koska en enää oikein itse tiedä mitä ajatella. Kai sen voi nyt tässä vaiheessa ainakin todeta, että 1. Kohta voisin itse ryhtyä hevoshammaslääkäriksi ja 2. Olen jo oppinut tunnistamaan oireet melko hyvin 3. Terveys lähtee vatsasta

Ja käykäähän ihmeessä lukemassa Hippolan uusi juttusarja: Hevoset työllistävät monin tavoin

Asiasta kukkaruukkuun

Copyright Reins For Renewal

Luin eilen Katri Syvärisen Missä mielesi rajat kulkevat -kirjoituksen ja mietin miten paljon oma mieli todella vaikuttaa siihen mitä omassa elämässään saavuttaa. Olin itse todella pahasti koulukiusattu, joten oma itsetuntemus ja -luottamus murskattiin melko nuoressa iässä. Koulukiusaaminen on jättänyt arvet ja vaikuttanut omaan ajatusmaailmaan ja tekemiseen joskus jopa liiaksikin.

Rakkaan tyttäreni syntymän jälkeen, perheen ja ystävien kannustuksesta, joogaharjoitusten avulla ja hevosten kautta olen kuitenkin oppinut tuntemaan itseäni paremmin. Olen oppinut, että minussa(kin) on paljon hyvää ja kaikki on ihan okei.

Kuten Katri kirjoittaa, niin kannustetaan toisiamme ja annetaan toisillemme tilaa kasvaa ja kehittyä. Elämä on kuitenkin tässä ja nyt ja voisimme ottaa esimerkkiä tallikoira Benistä, joka on antanut tilaa kodin uudelle asukkaalle (joka tuntuu kasvavan hieman liikaakin Benin sängynkokoon nähden:)). Annetaan tilaa kasvaa kuten Beni, mutta opetellaan myös ottamaan kuten kissa.

Lisää ratsastajien henkisestä valmennuksesta à la Katri Syvärinen löydät Riding Flow -sivustolta.

Olen myös lisännyt blogini oikeaan palkkiin Ratsastajan hyvinvointi -osion, johon ajattelin koota ratsastajan hyvinvointia käsittelevien artikkeleiden lisäksi hyviä vinkkejä ystävieni suosittelemille fysioterapeuteille, osteopaateille jne. Eli kaikki hyvät vinkit ovat tervetulleita.

Ja lopuksi vielä Helsingin Sanomien artikkeli: Tutkija: Sinnikäs ihminen selättää vaikeatkin traumat

Ylempi kuva: Katri Syvärisen FB-sivustolta napattu Reins for Renewalin kuva.

Itsensä ylittämistä

Voi kuulkaas rakkaat lukijat. Nyt mä kuulostan varmaan teidän mielestä todella nysvältä koska suurimmalle osalle hyppääminen ja etenkin korkeiden esteiden ylittäminen on ihan arkipäivää. Mutta koska olen jo 36-vuotias nainen ja äiti ja olen lentänyt satoja kertoja hevosten selästä, minusta on tullut varovainen. Joskus jopa liian varovainen.

Tänään ylitin ja yllätin kuitenkin itseni täysin. Ok, täytyy myöntää, että Gunssan sai tehdä hieman töitä asian eteen, mutta ensinnäkin hyppäsimme parin "todella pelottavan" muovineliön yli ja lopuksi ylitimme melkein metrin korkuisen okserin.

Ja kuulkaas, tuntui siltä että lensimme. Mikä fiilis, mikä adrenaliini ja mitkä hypyt. Mun pikkuruisesta kouluratsusta kehkeytyy vielä vuosisatojen estetykki. Thor hyppää niin upeasti ja rakastan sitä tunnetta, kun hevonen oikein ponnistaa ratsastajan alla.

Kujan ratsastaminen on niin hyvää harjoitusta sekä ratsastajalle että hevoselle ja oli kiva huomata, että Thor oli tyytyväinen ja hyvä ratsastaa vaikka olen ollut huonosti itse tallilla viimeisten viikkojen ajan. Ah mikä nautinto. On mulla vaan niin maailman makein poni.

Ellan kanssa olen ehtinyt viettää paljon aikaa tällä viikolla ja viikonloppuna olen ajanut Ellan ja Emelien syntymäpäiväjuhlille ja tänään oli vielä vuorossa toiset syntymäpäiväjuhlat. Ollaan luisteltu, syöty epäterveellisesti, pukeuduttu hassuihin vaatteisiin ja lopulta tytöt nukahtivat pienelle patjalle vierekkäin.

Torstaina kävin Bodycombatissa ja lauantaina salilla. Otan tosissani oman kunnon kasvattamisen koska sillä on niin merkittävä vaikutus ratsastukseen. Juttelin pitkään Hollantilaisen ratsuttajan kanssa Portugalissa ja vaikka hän ratsastaa 8-9 hevosta päivässä hän käy 5-5 kertaa viikossa punttisalilla. Siinä onkin jo hieman tavoittelemista. Ja sanoi, että huomaa suuren eron omassa ratsastuksessa sen jälkeen, kun hän aloitti säännöllisen lihaskunnon voimistamisen.

Kuukauden blogi

Nyt myös sinulla on mahdollisuus päästä bloggaamaan Hippolaan. Vuonna 2014 Hippola valitsee kilpailuun osallistuneiden joukosta joka kuukausi blogin, joka pääsee mukaan Hippolaan kuukauden ajaksi. Tänä vuonna Hippolassa bloggaa siis kymmenen vierailevaa bloggaajaa! Ensimmäinen kuukauden blogi ilmestyy Hippolassa maaliskuun alusta alkaen. 

Lisätietoa osallistumisesta löydät täältä!

Finding Lusitanos Part I

Kun ystäväni ensimmäisen kerran mainitsi minulle haaveilevansa omasta hevosesta viime keväänä en osannut kuvitella, että istuisin tammikuussa lentokoneessa matkalla Lissaboniin.

Koska toivehevonen oli iso ja harmaa Lusitano sain kallisarvioista apua Passion for Riding -blogia ylläpitävältä Elinalta. Lusitano on rotuna minulle hyvin tuntematon, joten halusin tietää hieman lisää ennen kuin uskaltaisin ehdottaa yhtään mitään reissusta maailmalle. Kun syksy saapui suunnitelmat konkretisoituivat pikku hiljaa ja yhtäkkiä istuin nämä ohjeet Mari Faria di Carvalhota sähköpostissani:

"Laita gpsään Santo Estevao, Santarem tielle vasemmalle Santo Estevao Benabente............kun kylä alkaa valkoinen muuri jossa sininen rautaportti."

Niin me lähdimme matkaan Finnairilla Tukholman kautta ja siitä Tapilla Lissaboniin. Saavuimme torstai-iltana Quinta da Praia Das Fontesiin Alcocheten kylään ja koleasta säästä ja melko hiljaisesta quintasta huolimatta olo oli heti kotoisa. Jätimme kamiinan lämmittämään quintan kylmiä kivilattioita ja söimme ihanan illallisen Alcocheten Parti d' Amore -ravintolassa.

Perjantaina ratsastimme ensin Marin hevosilla ja sen jälkeen lähdimme katsomaan mahdollisia hevosehdokkaita. Samaan malliin jatkoimme lauantaina ja illaksi majoituimme Hotel internacional Design Lisbon -hotelliin keskellä Lissabonin vilkasta kaupunkia.

Kirjoitan lisää tapaamistamme hevosista ja paikoista joissa kävimme, mutta tässä kuvia ja videoita ratsastamistani hevosista. Ensimmäisenä päivänä oli tarkoitus kokeilla Marin Rico-ruunaa, mutta Rico ei kerta kaikkiaan kestänyt sadetta, ukkosta ja salamoita (koska siellä ei ratsasteta huonolla säällä..... siis täh, onko sellaista vaihtoehtoa? Mehän ei ratsastettais ollenkaan täällä:). Jossain vaiheessa sain kyllä tuntea sen omassa takamuksessani ja pääsin kuin pääsin pois ennen kuin Rico pelästyi oikein toden teolla sähköistä säätä.

Lauantaina pääsin sitten nauttimaan 10-vuotiaan Zorro-hevosen selkään ja jossain vaiheessa Marin piti muistuttaa, että minä en tullut hakemaan hevosta itselleni kun nautin niin paljon enkä olisi millään malttanut lopettaa tuota tasaista tuiverrusta. Kuten Mari sen sanoi. Upeilla ja turvallisen tuntuisilla Lusitanoilla ratsastaminen on oikein "aikuisen naisen laaturatsastusta".

Lauantaina Mari piti tunnin minulle hänen ihanan ystävän Ginin tammalla ja keskityimme vain perusasioihin. Istuntaan, rentouteen ja tunnin aikana Mari joutui varmasti kymmenern kertaa muistuttamaan rennosta oikeasta kädestä ja siitä että en vetäisi oikealla ohjalla vaan käyttäisin istuntaa ongelmien korjaamiseen.

Tässä taas Marin parhaimmistoa. Kaikkea en todellakaan kirjoittanut ylös koska olin niin innoissani koko reissusta, mutta jotkut asiat jäivät vahvasti mieleeni:

• Hevosen pitää olla yksi. Ei saa olla taka,- keski,- ja etuosaa. Tunteen pitäisi tulla takaa eteen. Takaosa ei tule alle, jos hevosen koko ylälinja ei toimi. Jos pidät hevosta edestä käsillä se ei voi myöskään tulla takaa eteen.
• Istu ryhdikkäästi. Kehota hevosta takaa eteen istunnalla.
• Hevonen kuuntelee istuinluita. Jos jalka/ kantapää nousee paino menee toiselle puolelle. Jos nostat esimerkiksi sisäjalkaa ylös oikeassa kierroksessa ja haluat ratsastaa oikealle paino siirtyy kuitenkin vasemmalle puolelle eli paine menee väärään paikkaan. 
• Jos hevonen tekee rennosti tasapainossa töitä lihakset kehittyy oikein. Istumalla oikein saat hevosen tasapainoon.
• Nosta laukka lantiosta ylämäkeen. Reidet ja vatsa ylläpitävät hevosen laukan. 

Lue myös: 
Upea matka takana
Juuri se oikea Eca
Valokuvaaminen on valon kuvaamista
Finding Lusitanos, Part II, Day I
Finding Lusitanos, Part III, Day II

Ecalta terveisiä (ennen kuin Eca muutti Suomeen Marin ja Ginin tilalta)

Terve pikkuinen (iso) Eca

Copyright: Roza Janssen

Jee, eläinlääkärin mukaan hevonen on terve kuin papuvarsi ja saadaan pikkuinen Eca Suomeen keväällä. Eca jää nyt kirjattavaksi, ruunattavaksi ja Marin ratsutukseen Portugaliin ainakin huhtikuuhun asti. 

Kuvassa Ecaa ulkoiluttaa ratsuttaja Roza Janssen ja luonteenpiirre johon kaikki ihastuimme hevosessa oli tuo kuvassa näkyvä hyväntuulisuus. Kuten Minna Tallberg kirjoittaa, hevosen ilmeet kertovat todella paljon:

"Kaikki, jotka ovat katselleet hevosia, tietävät miltä rento ja luottavainen hevonen näyttää. Hevosen pitää työskentelyn aikanakin olla rento ja luottavainen. Sen lisäksi se voi toki olla aktiivinen ja tehdä vaikka kuinka lennokkaita asioita."

Tellington TTouch Method -kurssi

Annika Schulman on aina tuonut mielenkiintoisia kansainvälisiä kouluttajia Suomeen. Muistan kun osallistuin Annikan järjestämälle Leslie Desmondin kurssille ystäväni kehoituksesta jo vuosia sitten ja sain viikonlopusta todella paljon irti. Sittemmin olen käynyt Sue Lefflerin ja Klaus Schöneichin kursseilla ja viime kesänä oli vuorossa Tellington TTouch -kurssi hollantilaisen Nelleke Deen vetämänä. Linda Tellington Jones kehitti TTouch -menetelmän vuosia sitten ja TTEAM nimikkeen alla menetelmää harjoittavat koulutetut ammattilaiset ympäri maailmaa.

Koska Annikan oma talli sijaitsee noin tunnin meiltä päätin ratsastaa paikan päälle Thorin kanssa. Ihana tallinomistaja Nina lupasi mukaan maastotueksi Estelle-tamman kanssa, joten matka sujui leppoisin tunnelmin ja sain Thorin hyvin liikutettua ennen kurssia. Viimeisen asfalttitiepätkän talutin maastakäsin koska siinä ajaa välillä pienemmät ja suuremmat ajovälineet todella kovaa.

Kun saavuimme perille Thor sai jäädä talon viereiseen tarhaan, mutta kuten arvasin ei Thor tehnyt muuta kuin juossut siinä koska muita hevosia ei ollut näkyvillä. Onneksi Annika ymmärsi heti yskän

ja siirsimme toisen ponin Thorin tilalle ja Thorin tallin viereiseen hiekkatarhaan.

Kurssi oli vain yksipäiväinen, joten pääsimme vain hipaisemaan Tellington TTouch -menetelmää. Aloitimme teoriatunnilla ja sen jälkeen kävimme läpi erilaisia otteita ulkona toisillemme ja siitä siirryimme kentälle harjoittelemaan hevosten kanssa. Minulla oli vahvasti juuri suorittamani monen viikonlopun Kraniosakraalikurssi mielessä, mutta TTouch tuntui menetelmänä hyvin erilaiselta. TTouchiin kuuluu erilaiset otteet hauskoine nimineen: Clouded Leopard, Snail's TTouch, Lying Leopard ja Mouth and Tail TTouch.

Koska kurssi oli päivän pituinen ja meitä oli monta osallistujaa voin vain kertoa joitain havaintoja TTouchista menetelmänä. Olisi ollut mielenkiintoista opetella lisää koska päivä tuntui jäävän niin lyhyeksi ja yhden päivän aikana ei ehdi kaikkea. 

Nelleke tutustui itse TTouch menetelmään, kun hänen suuri ori oli loukkaantunut ja hän huomasi kontrollin kadonneen jossain vaiheessa. TTouch menetelmän kautta hän löysi apua omaan kommunikaatioon ja selkeyttä hevosten kanssa toimimiseen. 

Puhuimme paljon siitä miten tärkeätä on, että hevosta kuunnellaan ja hevosen tulisi olla tasapainossa sekä fyysisesti että emotionaalisella tasolla. Hevosta voi oppia ymmärtämään seuraamalla kasvonpiirteitä ja esimerkiksi hevosen suu kertoo paljon. Siitä voi nähdä millä tuulella hevonen on. Nelleke Deen kävi myös läpi mielenkiintoisia piirteitä hevosissa. Hän totesi että hän ei itse hankkisi pitkä- ja kapeakorvaista hevosta ja totesi, että olen tehnyt hyvää työtä Thorin kanssa, kun Thor käyttäytyi niin hyvin.

Tässä esimerkkejä englanniksi :

• Upside down heart in the muzzle;  very kind to people.
• Short ears; stubborn.
• Broad ears;  gentle
• Straight ears, pointing toward each other; tense and a lot of energy.
• Strong nosebone; stubborn.
• Wrinkles around the eyes. Wondering.
• Looking for symmetry in the horse's face. The more bone you see they say the more training time they need.
• Some horses have two swirls (icelandic horses have many swirls). 

Horses swirl

Nappasin myös joitain muita mielenkiintoisia asioita päivän aikana:

• Hevosen korvissa on paljon akupisteitä. Korvia kannattaa hoitaa joka päivä. 
• Hevosen häntä on osa hevosen selkärankaa. TTouchissa käytetään paljon häntää hoitavia menetelmiä, jos hevosella on ongelmia selän kanssa. 
• With Ttouch and Feldenkreis you can help the horse feel where it is tense. When the animal feels the tension the animals body will pick it up because he wants to feel good.
  When the horse is tense all adrenaline goes to the flight muscles. The horse is a primitive animal: fight, flight or freeze. Mostly the flight or freeze. The horse is a very kind animal. Don't see him as a fighter but rather as a flight and freeze animal.

Nelleke Deen kertoi myös lyhyesti Feldenkrais-menetelmästä ja teimme pari harjoitusta, joita Feldenkreist on kehittänyt. Feldenkrais-menetelmä jäi kovasti kiinnostamaan ja olisi hienoa, jos joskus vielä olisi mahdollisuus osallistua Feldenkrais-koulutukseen. 

• Feldenkrais unhabitual movement exercises. habitual /unhabitual. Shows to the horse that it has more possibilities in movement. You can't explain but the horse can feel. Receptors in our body. Receptors pick up signs and give to brain. We know where we are. A lot under seatbones, hands, mouth. Receptors that react to pressure inside us. Proprioceptive receptors in hands and legs. Horses have lot in toes. he feels and does not stumble on everything he sees. Some horses stumble always. Irritates the owner. People say it is not alert but it has nothing to do with that. His proprioceptive receptors are not working properly. Feldenkrais brings awareness, awakens more cells in the brain. We use 4-5% of our brain. Horse has a small brain. Can help to use more cells in the small brains. 

Annikan upea kenttä. Ympärillä hevosten isot laidunmaat. 

Deen käytti myös koulutuksessa pinteliä. Pinteli sidottiin (katso kuva) hevosen ympärille ja se auttoi hevosta hahmottamaan omaa suoruutta ja virheasentoja. Sekä TTouch ja Feldenkrais -menetelmät auttavat hevosta parantamaan omaa koordinatiota ja tunnistamaan omat virheasennot ja jännittyneisyyden. Kun hevonen hahmottaa ongelmat itse niitä on helpompi korjata koska hevonen haluaa tuntea olla hyvinvoiva ja pirteä.

Tässä harjoitellaan rentoutumista Thorin kanssa. 

Rentoutumista suun akupisteitä hieromalla. 

Hieromalla Thoria ikenistä ylähuulen alta Thor rentoutui. Suun sisällä on myös paljon akupisteitä. Tuota kannattaa kuitenkin kokeilla varoen, jotta käsi ei vahingossa jää hampaiden väliin:)

Feldenkrais hahmottelua

Päivä oli mielenkiintoinen ja hauska. Otin kotiin paljon hauskoja hetkiä, mutta en saanut vielä yhtenä päivänä oikein kiinni Tellington TTouch -menetelmästä. Uskon, että kaikkiin koulutuksiin joihin liittyy hevosen käsitteleminen erilaisilla otteilla fysioterapeutin/hierojan tai osteopaatin koulutus auttaisivat todella paljon. 

Kotiin lähdimme jälleen maastoteitse ja suurimman osan ajasta kävelin Thorin vieressä koska Thor oli niin vireänä päivän koulutuksen jäljiltä. Hetket jotka ratsastin olivat myös hyvin haastavia, mutta kaiken kaikkiaan ihanaa viettää kokonainen päivä yhdessä.