Ellan laskettelutunti alkoi jo yhdeltätoista, joten lähdimme varhain matkaan ja laskettelu sujui mukavasti. Olemme lähdössä Italiaan parin viikon päästä, joten olen iloinen, että Ella saa hieman harjoitella ennen reissua. Laskettelun jälkeen oli vuorossa Muumi Jääsatu Baroona Areenalla ja vaikka en itse oikein innostunut, niin lapset nauttivat. Lähdin kesken sadun ratsastamaan ja Ella jäi äitini ja ystävien kanssa jatkamaan. Olin suunnitellut maaneesitouhuja, sillä Klönttiä on liikutettu niin vähän tällä viikolla ja se osaa olla aika hankala, kun sillä on liikaa energiaa. Kun Maarit ja Viksu sitten kyselivät maastoseuraa ja Johanna ja Grande vielä liittyivät seuraan, niin en vain mitenkään voinut vastustaa.
Sitten mentiin ylös, alas, ja taas toisesta päästä ylös ja alas ja jos me ei noustu pystyyn tai heitetty takapäätä kaksi metriä ilmaan, niin sitten me rynnättiin ihan täyttä vauhtia eteenpäin. Eli voin vain todeta, että vaikka mietin pari kertaa, että käännynkö takaisin kun Klöntti käveli alkumetrit takajaloillaan, niin olen todella iloinen, että menimme koko matkan. Klöntti ei ole maailman tottunein maastoilija, ei näe melkein mitään toisella silmällä ja sitten kun on vielä liikaa energiaa, niin maasto oli kaikkea muuta kuin rentouttavaa. Mutta tulipa ainakin hikoiltua, kun yritin kaikin voimin pysyä selässä. Onneksi oli Maarit ekana, joka vain tuhisi ja ajatteli, että onpa hassu tyyppi kun pelkää noin paljon. Tämä reissu meni kuitenkin tonne top 5 hulluimmista hevoskokemuksista!
No comments:
Post a Comment