Lauantaiaamu

Lauantaiaamu. Viikonloppu ei olisi voinut alkaa paremmin: aurinko paistoi, oli lämmintä ja olimme menossa ystävien kanssa tuttujen järjestämään pihakirppikseen Lauttasaaressa.

Hyvien ystävien seura, lasten leikit ja tietenkin lasillinen kuplivaa kruunasivat aamupäivän. Kirppiksen jälkeen suuntasimme maalle viettämään aikaa perheen kanssa ja söimme sekä eilen ja tänään äitienpäiväillallisen ja lounaan yhdessä. Äitini ja veljeni ovat todella hyviä kokkeja ja loihtivat aina mitä parhainta ruokaa. Isäni tekee myös maailman maukkainta munakokkelia ja viikonloppuisin aamiainen on ehdottomasti yksi päivän kohokohdista etenkin kun saa lukea sunnuntain Helsingin Sanomat ja nauttia kahvikupin auringossa.

Tänä aamuna meidät kohtasi jättipino puita, joten ei voinut muuta kuin ryhtyä hommiin. Ella ajeli leikkitraktorilla, minä sain vetää puurungot sähköisen koneen läpi, kun miespuoliset henkilöt halkoivat puita. Yritin kyllä halkomistakin, mutta säilyttääkseni omat raajat ehjinä totesin, että jotkin asiat voin hyvin jättää miesten hommiksi ihan turvallisuussyistä.

Pitkän lounaan jälkeen Ella halusi jäädä maalle ja lähdin valmentamaan Outia ja Lisiä. Outi oli ehtinyt verytellä Lisin oikein kunnolla ennen kuin saavuin tallille ja Lisi liikkui tänään heti alusta asti todella hyvin. Teimme paljon temponvaihtoja ja siirtymisiä kolmekaarisilla kiemuraurilla. Kun Outista tuntui, että Lisi ei oikein ollut "pohkeiden välissä" laukassa teimme paljon harjoituksia vastalaukassa ja Outi hihkui, "että vuosi sitten tällaiset vastalaukka-harjoitukset olisivat olleet mahdottomat".

Outilla on tapana kääntää varpaat ulospäin ja etenkin vasempi jalka ei millään tunnu löytävän omaa paikkaansa. Nokkelana opettajana löysin narun maneesista, jonka avulla sidoin Outin vasemman jalustimen kiinni satulavyöhön. Se pakottaa Outin jalan parempaan asentoon ja kertoo aivoille missä jalan oikean paikan tulisi olla. Vaikka Outi taisi pari kertaa miettiä, että olenko hullu ja jossain vaiheessa jalkaa alkoi jo hieman särkeä, niin jalka oli paljon paremmassa asennossa, kun poistin narun. Ja unohtui tietenkin kertoa Outille, että portugalilainen opettajani Ranskassa asuessani sitoi molemmat jalkani kiinni satulaan ja sen jälkeen ovat omat jalkani pysyneet paikoillaan. Eli testattu juttu.....

Tunnin jälkeen ratsastin vielä Klöntin ulkokentällä ja onneksemme Johanna ja Grande tulivat juuri kun olimme lopettelemassa ja saimme vielä noin tunnin verran köpsyttelyseuraa metsässä. En voi mitenkään kuvata miten upeata oli ratsastaa kevätiltana ulkona auringon vielä hieman lämmittäessä maata.

Ensi viikonloppuna kuvaan Johannan (Granden ratsastajan) ja Marcuksen hääkuvat ja etsin ideoita ja inspiraatiota verkosta. Tykästyin kovasti Julie Harrisin kuviin ja hänen blogiin. Blogissa silmiini osui tämä lainaus:

"Making the decision to have a child is momentous. It is to decide forever to have your heart go walking around outside your body." - Elizabeth Stone

Ihanaa äitienpäivää!