Olen usein miettinyt miten onnellisessa asemassa olemme Ellan kanssa, kun meillä on niin lämmin ja läheinen suhde naapureihin. Teemme paljon asioita yhdessä, lapset käyvät samaa "dagista" ja etenkin kesäillat venyvät välillä aamutunteihin.Tänään naapurirakkaus oli mielestäni parhaimmillaan. Hankimme yhdessä trampoliinin lapsille ja niin se myös rakennettiin yhdessä. Mitä tekisinkään ilman ihania naapureitani? Taidan joku ilta hiipiä puiden väliin harjoittelemaan hieman itsekin.
No comments:
Post a Comment