Ha ha, mikä ilme Thorilla on tässä kuvassa. Kyllä se on ihanaa kun osaa jo hieman lukea Thorin ilmeitä ja Thor osaa vähän etsiä minusta apua ja turvaa. Pientä luottamusta ilmassa?
Tällä kertaa Thor oli eläinkiropraktikko Lindan hoidon aikana paljon rauhallisempi ja antoi koskea niskaan kaikessa rauhassa. Vasemman lavan kohdalla on selvästi kipuilua, mutta kaiken kaikkiaan Thor oli todella paljon parempi kuin viime kerralla Lindan mielestä. Avaan tätä vielä tarkemmin toisessa kirjoituksessa.
Myös kintereen patti on pienentynyt eikä tunnu vaivaavan Thoria ollenkaan.
Eilisen saimme sitten viettää mahtavassa Portugalilaisessa seurassa. Ensin kaverini Jose ratsasti Thoria hetken ja piti meille tunnin ja sen jälkeen pidimme vielä hauskaa Ecan kanssa maneesissa. Thor oli melko hörhöllä tuulella, mutta Jose löysi todella nopeasti hyvän tahdin ja luottamuksen Thorin kanssa.
Ja on se vaan ihanaa kun joku osaa sen homman niin hyvin. Josen ratsutuksen jälkeen oli samanlainen olo kun silloin kun Mari on käynyt Thorin selässä. Thor oli niin kevyt ja rauhallinen ja kuunteli todella hyvin istunta-apuja. Olin juuri lukenut Charles de Kunffyn artikkelin, Charles de Knuffy explains the meaning of forward viikolla ja mietin miten Jose teki juuri näitä Knuffyn mainitsemia asioitaa Thorin kanssa. Hän halusi myös, että ratsastan suoraan koko ajan enkä tee mitään ihme teitä ja olen tarkempi.
Olisi vaikka kuinka paljon kerrottavaa ja pohdittavaa tunnin jälkimainingeista, mutta eilinen ilta sujui tyttöystävien seurassa kotosalla ja tänään olimme pitkällä kävelyllä Thorin kanssa. Nyt aion vielä ehtiä joogaan josta suuntaan hakemaan Ellaa ja muuta perhettä ja siitä sitten lentokentälle. Mikä sen parempi kuin suora yölento Thaimaahan. Ollaan kuulolla taas parin viikon päästä! Ensi viikolla ei ainakaan tarvitse sanoa näitä sanoja kovinkaan usein Ellalle: The day i stopped saying hurry up!
Ihanaa lomaa Kia!
ReplyDeleteKiitos ihana. On ollut fantastista!
DeleteIhan juuri nuo sanat oli tarkoitus kirjoittaa kuin edellinen Ullakin! Enjoy :)
ReplyDeleteKiitos Kristiina. On ollut niin hauskaa;)
DeleteOliko tuo tilannekuva vai rullaako hevosesi aina itsensä luotiviivan taakse? Ja miksi rullaa vaikka tilannekuva oliskin..?
ReplyDeleteHei anonyymi, on ollut meillä iso ongelma alusta asti. Helpottanut kovasti, kun löysimme syyn sille miksi Thor rullaa ja yrittää kaikin tavoin välttää kuolaintuntumaa. On myös ratsastettu ihan väärin nuorena. "Tehty" aivan liian nopeasti eikä ole rauhassa saanut kehittyä.
DeleteHevonen, hampaat ja hammasongelmat kohdasta oikeassa navigaatiossa löytyy paljon asiaa Thorin purentaviasta ja blogista löytyy muutenkin monenlaista kirjoitusta siitä miten ollaan vihdoinkin päästy käsiksi kiropraktikon avulla niska- ja kaulongelmiin. Thor on jo paljon parempi, mutta jännittyessään (kuten teki tuossa kuvassa, kun pelkää katolta tippuvaa lunta) ongelma korostuu helposti.
Eli tosiaan, Thor on kulkenut ihan wc-ankka -muodossa ja tekee edelleenkin sitä, mutta ollaan koko ajan menossa parempaan suuntaan;)
No höh. Kipeä suu on ikävä ja varmasti sattuu eikä ihme jos ei tee mieli ottaa tuntumaa vastaan :( Toivottavasti tosiaan ajan kanssa helpottaa mutta toki tavan saaminen pois on oma luku sinänsä.. Ei helppoa! Mikä kuolain hevosellasi on ja onko se valittu tietystä syystä? Entä turparemmi?
DeletePalaan tähän kun olen takaisin Suomessa. Vaatii hieman perusteellisemman vastauksen.;)
DeleteHei taas! En tosiaan tiedä kuinka paljon olet lukenut blogiani, mutta tästä linkistä löytyy tarkemmin infoa Thorin purentaviasta. Sieltä löytyy myös Viikin kliinisen kuolaintutkimuksen tuloksia:
Deletehttp://kiaherold.blogspot.fi/2012/06/tarkista-hampaat.html#links
Kuten jutuista tulee ilmi olen vaihdellut kuolaimia nyt kohta vuoden ajan säännöllisesti. Juttelin pitkään jo ennen kuolaintutkimusta eläinlääkäri Robert Menzien kanssa ja kuolainten vaihteleminen tekee hyvää hevoselle kuin hevoselle. Olen myös lukenut tutkimuksia, joiden mukaan ohuempi kuolain olisi hevoselle mukavampi ja olen päätellyt, että pienisuinen Thor olisi ohuen kuolaimen kanssa tyytyväisempi. Sain myös tarkan mitan Thorin kuolainpituudesta tutkimuksen yhteydessä, joten olen hankkinut kaikki uudet kuolaimet sopivaan 13 cm kokoon.
Sprengerin kolmipalakuolaimia meillä on käytössä pari erilaista ja sitten on ihan tavallinen nivelkuolain. Pidin kovasti oliivikuolaimesta joka meillä oli viime kesänä lainassa ja sellaisen ajattelin hankkia Aiverilta. Olen myös kokeillut välillä hieman paksumpia kuolaimia ja ne toimivat myös ihan hyvin.
Kun Thorin suu oli kipeä noin vuosi sitten ja Vermon aika oli vasta parin viikon päästä kokeilin kuolaimettomia. Toimivat mielestäni ihan hyvin ekalla kerralla, mutta tokalla kerralla tuntui, että kuolaimettomat tekivät Thorista melko kovan ja jäykän. Ajattelin vielä jossain vaiheessa kokeilla Monty Robertsin Dually-halteria koska se toimii niin super hyvin juoksuttaessa. Täytyy vain ensin selvittää voiko sitä käyttää ratsastuksessa.
Turparemminä käytän ihan mitä tahansa eteen sattuu. Haluaisin poistaa alaturparemmin kokonaan, mutta kuolaimet liikkuvat melko paljon Thorin suussa, joten olen ajatellut sen niin että se on ehkä pienempi paha jos hevosellani on alaturpis kuin se, että kuolain liikkuu. Jotenkin tuntuu vaan niin tyhmältä puristaa suu kiinni, mutta Thor on niin levoton suusta että tekee välillä oikein pahaa. Nyt on onneksi ollut taas paljon parempi kausi, kun Thor raspattiin ja kesän yli päräjäsimme melkein seitsemän kuukautta ilman raspausta. Se oli jo melkoinen ennätys, kun raspausväli on muuten ollut 3-4 kuukautta.
Tuo rullaus ja luotiviivan takana kulkeminen kärjistyy Thorilla myös aina jos selkä on kipeä ja satula ei istu. Eli nuo suun vaivat eivät ole ainoa ongelma.
Nyt en toki yritä sanoa, että ratsastuksella ei olisi suunnaton merkitys, mutta näiden asioiden olen ainakin meillä huomannut selkeästi vaikuttavan siihen miten Thor kulkee. Puhumattakaan hyvästä kengityksestä:) Mutta kuten kirjoitat, niin tuollaisten huonojen tapojen uudelleen opettaminen on ihan oma luku sinänsä. Pikku hiljaa!
Antoisia ratsastushetkiä!