Opeta hevosesi seisomaan paikoillaan

Tämä postaus ei nyt suoranaisesti liity uintikuviin. Koska olemme kuitenkin enimmäkseen uineet tänä kesänä (paljoa muuta ei olla harrastettu) ei oikein muita kuvituskuvia löydy. Koittakaa kestää!:)

Johanna sanoi vuosia sitten miten tärkeätä olisi opettaa Thor seisomaan paikoillaan. Kun ostin Thorin heinäkuussa 2011 sellaista akronyymiä ei meidän yhteiselosta löytynyt ja edes ajatus siitä, että Thor olisi seisonut nätisti paikoillaan oli aika kaukaa haettu.

Siitä asti kun Thor on tullut meille olen yrittänyt saada Thoria rauhoittumaan ja rentoutumaan mieleltään. En ollut ikinä ajatellut miten paljon hevosen opettaminen voisi vaikuttaa omaan elämään ja uskaltaisin melkein sanoa, että Thorin saapuminen meille on ollut yksi suurimmista opettajista elämän varrella.

Olen jo aikaisemmin kirjoittanut siitä miten saat sellaisen hevosen, jonka tarvitset. Elämässäni on ollut monta aivan mahtavaa hevosta ja Masi on opettanut minulle enemmän hevosen fysiikasta kuin kukaan muu olisi ikinä pystynyt. Olen myös oppinut sen, että hevosen tempperamenttiin vaikuttaa paljon hevosen luonne ja genetiikka. Olen kuitenkin täysin sitä mieltä, että oikeat olosuhteet ja arjen rutiinit helpottavat ylienergisen hevosen elämää eikä yhdenkään hevosen tarvitse elää hermostuneena ja ahdistuneena.

En usko, että Thor ikinä rauhoittuu täysin ja esimerkiksi maastoreissuilla joudun aina pitämään ajatukset mukana koska Thor on niin reaktiivinen ja nopea. On kuitenkin mahtavaa nähdä miten paljon rauhallisempi Thor nykyään on ja miten tyytyväisen oloinen. Kun kävimme viime viikolla samalla kokoonpanolla kuin viimeksi uimassa sain vain nauttia ja istua Thorin kyydissä ohjat pitkinä. Thor seisoi rauhallisesti meressä ja katseli ympärilleen. Kotiinmatka ilman satulaa ravaten sujui sitten aika vauhdikkaasti, mutta siihen nähden, että Thorilla oli uusia kavereita mukana, kävimme uimassa ja ratsastimme ilman satulaa kotiin reissu sujui odottamattoman hyvin.  

Olen kuitenkin itse kehittynyt eniten matkan varrella. Kun jäsenkorjaaja pyysi minua hyppäämään alas Thorin selästä pari vuotta sitten ja hän huomautti, että Thor ei hengitä ymmärsin, että jotain on tehtävä. Olen keskittynyt kehittämään itseäni enemmän kuin hevostani ja olen oppinut huomaamaan milloin hengitän, milloin Thor pidättää hengitystä ja milloin on kerta kaikkiaan vain sellainen päivä, että on parempi antaa olla.

Vanhat tekijät Thor ja Grando, ja tietenkin Ella, hyökkäsivät heti veteen.

Joogaharjoitukset ovat opettaneet minua hallitsemaan fysiikkaani paremmin ja olen kehittynyt ratsastajana joogan kautta. Jooga on myös opettanut omasta mielestä ja sen hallinnasta ja meidän yhteistyön kannalta on oman mielen hallinta ollut ehdoton edellytys. Thorin kanssa kun ei hermostuminen auta ja kun Thor on rauhaton täytyy pystyä hallitsemaan oma tempperamentti ja pysyä rauhallisena. Thor on myös opettanut minulle miten paljon kaikki on kiinni positiivisista energioista ja omasta hyvinvoinnista. Miten tärkeätä on voida itse hyvin, jotta muilla ympärilläsi on hyvä olla. 

  

Emilia ja Grando päättivät käydä oikein syvällä.



  

Eilen kävimme Ellan kanssa hakemassa hevoset kotiin laitumelta ja jäimme tutun kanssa juttelemaan matkan varrella. Seisoin Thorin ja Mareldan välissä ja ymmärsin yhtäkkiä, että Thor seisoi ihan hiljaa paikoillaan ja odotti, että olin jutellut loppuun. Thorin silmissä on rauhallinen katse ja alahuuli lerppuu rentona. Olen melko varma, että tuo alahuuli liittyy jotenkin rentoutumiseen. Täytyy tutkia asiaa.

Käytiin hakemassa junnut mukaan.

Tällä kertaa Kiti suostui jo melko pitkälle.

Olen itse nauttinnut erityisen paljon tänä kesänä siitä, että olemme saaneet vain olla. Ensimmäisenä työpäivänä huomasin, että olin todellakin rentoutunut ja puhdistanut pääni kaikista turhista ajatuksista. Olen ehtinyt viettää Ellan kanssa laatuaikaa ja olen ratsastanut Thorilla juuri silloin kun on tuntunut siltä ja olen ehtinyt. Ollaan kuitenkin ehditty viettämään aikaa Thorin kanssa päivittäin ja olen oppinut tuntemaan Thorin paremmin kuin aikaisemmin.

Törmäsin aamulla tähän sanontaan Equestrian Stockholmin Instagramissa:

"Dad, will we ever see Mom again?" "No son. Your mother now owns a horse."

Nauroin sille kuten varmaan monet muutkin, mutta kun elää sitä arkea, että ei koskaan oikein riitä mihinkään suuntaan tekee välillä erityisen hyvää viettää sellaista aikaa jolloin ei oikeasti ole pakko juosta mihinkään.

Thor saa asua vielä elokuun maalla jonka jälkeen muutamme takaisin Kattholmaan Kirkkonummelle. Kaipaan jo kunnon viikottaisia treenejä ja etenkin Johannan oppeja. Odotan innolla syksyä, mutta samalla mietin miten saisin tämän rauhallisen tunteen säilytettyä. Haluaisin antaa Ellalle ja Thorille tarpeeksi aikaa enkä haluaisi kiirehtiä elämän läpi. Olen jo vuosia miettinyt miten tärkeätä olisi saada tarkemmat viikottaiset rutiinit ja selkeät päivät treeneille, mutta välillä se tuntuu aivan mahdottomalta. Yritän kuitenkin tänä syksynä saada rakennettua meille kaikille mahdollisimman rutiininomaisen arjen koska olen huomannut, että ei vain hevosen vaan myös oman hyvinvoinnin kannalta on se ehdottoman tärkeätä.

Miten te muut sen teette?

Ja heti piehtaroimaan. Piti oikein Mamman hypätä pois selästä.

Mäkin haluan sanoo Grando.  

Ja kaikki mukaan leikkiin.

Thor oli oikein seurustelutuulella.

Hauskaa ohjelmaa lapsille.

Ja eikun kotiinpäin täyttä ravia ilman satulaa. Nå, kehittää ainakin istuntaa ja tasapainoa.

Lisää hevosen uittamisesta löydät täältä.
Hevosen hyvinvointiin ja käyttäytymiseen liittyvät kirjoitukset löydät täältä.