Uusi yhteistyökumppani: Equestrian Stockholm

Sweden International Horse Show oli ainutlaatuinen kokemus. En aikaisemmin ole käynyt kyseissä tapahtumassa, joten en miettinyt hetkeäkään kun Chia de Gracian perustaja Mirva Kettunen pyysi mukaan edustamaan tuotteita tapahtuman ajaksi.

Ruotsin Horse Show oli jättimäinen show, joka oli mietitty alusta loppuun asti pienintäkään yksityiskohtaa unohtamatta. Tapasimme ihania ihmisiä ja saimme hyvin jalkautettua suomalaista Chia de Gracia -brändiä Ruotsiin.

Kerron vielä yksityiskohtaisemmin tapahtumasta blogissani lähiaikoina, mutta halusin nostaa pari tuotetta joihin ihastuin täysin esille. Mukaan matkalta tarttui PS of Swedenin hopeariimu ja riimunaru ja Equestrian Stockholmin upeat satulahuovat ja otsanauha.

Equestrian Stockholmin tuotteita tulette näkemään enemmänkin täällä blogin puolella koska olen aloittanut yhteistyön heidän kanssaan. Equestrian Stockholmin on perustanut pari vuotta sitten kolme tarmokasta upeaa nuorta naista, jotka suunnittelevat ja kehittävät upeita ja laadukkaita tuotteita niin este,- koulu kuin islanninhevosharrastajille.

Equestrian Stockholmin tuotteet löytyvät täältä. Voit myös seurata Equestrian Stockholmia Instagramissa ja Facebookissa.

Liikennevalo hevosille

Tukholma on kaunis ja upea kaupunki. Ei ole montaa kaupunkia maailmassa, jossa voit syödä aamiaista ja samalla katsoa kun hevoset kulkevat ikkunan ohi.

Ja mistä muualta löytyy oma liikennevalo hevosille??

Imppari

Miksi imppari tuntuu niin paljon pahemmalta, kun se sattuu oman hevosen kohdalle. Miten aikaisemmin on vain ollut sellainen fiilis, että "nå imppari tolla vaan on, lääkkeillä se lähtee".

Viikko takaperin iloitsin maanantaina siitä, että Thor vaikutti jo täysin normaalilta ja olimme selvinneet säikähdyksellä vasemman etujalan naulojen painaumista. Tiistai aamuna ihana tallimestari Ninde laittoi viestiä, että toinen etujalka on kuin tukki ja Thor on selvästi kehittänyt impparin. Koska eläinlääkäri Tiina Eklund oli jo nähnyt haavan ja olimme jo olleet siitä hieman huolestuneita aiemmin laitoimme Thorin viikon sulfakuurille.

Thorin vasemmassa etujalassa vuohisen kohdalla on aina ollut kohta, josta kaikki karva on poissa. Vanha vamma kuvattiin ostotarkastuksen yhteydessä ja Olli Mäkelä totesi, että hän uskoo, että vamma ei ikinä tule vaivaamaan Thoria. Nyt tuo samainen kohta oli kuitenkin hieman turvonnut ja siinä oli pieni haava juuri ennen muuttoa Kirkkonummelle. Haavaa on hoidettu ja putsattu päivittäin, mutta en halunnut aloittaa sulfakuuria koska Thorilla on niin herkkä vatsa. Valitettavasti jalkaan syntyi kuitenkin tulehdus ja kunnon turvotus ja nyt näyttää siltä, että liikalihaa on jäänyt aika paljon haavan ympärille.

Perjantaina lähdin Tukholmaan joten kävimme vielä myöhään torstaina Ellan kanssa tallilla. Thor ontui selvästi oikeata etujalkaa ja olin jo ihan ahdistunut. Rakas Tiina hoiti kuitenkin Thoria Ninden kanssa koko viikonlopun ja eilen jalka oli jo miltei palautunut normaaliin tilaan. Kävellytin Thoria hetken eilen ja annoin lääkkeet ja tänään Tiina kävi tallilla ja kävellytti jo pidemmän pätkän ja antoi Thorin juosta hetken. Thor ei enää ontunut ja vaikka oli muuten hieman jäykkä oli vaikuttanut paljon paremmalta.

Harmittaa kovasti, että olen niin huonosti ehtinyt hoitamaan jalkaa. Haluaisin käydä kaksi kertaa päivässä kylmäämässä, kävellyttämässä ja hieromassa haavakohtaa. Olen ihan varma, että saisimme myös apua liikalihaan jos sitä ehtisi hoitaa paremmin. En vain mitenkään saa ajettua aamuin ja illoin nyt tallille, joten yritän hoitaa haavaa parhaani mukaan. Tiina toi myös pihkavoidetta tallille ja se on selvästi auttanut haavan parantamisprosessissa. Pari yötä laitoimme myös kunnon Betadine-hauteen. Pumpulissa laimennettua Betadinea (oikein märkä), pumpuli isompaan kääreeseen ja ennen kuin laittaa pintelin päälle vielä muovipussi väliin, jotta Betadine ei heti kuivu ja pysyy kosteana pidempään (laitan kääreestä kuvan tänne jossain vaiheessa).

Eli tällaista tällä kertaa. Nyt on sitten imppari tullut koettua oman hevosen kohdalla ja toivotaan, että selvittiin myös tällä kertaa säikähdyksellä. Nyt saisivat kuitenkin tallilta tulleet huonot aamu-uutiset riittää joksikin aikaa. Eikös vain??

Virikkeetön ympäristö aiheuttaa ongelmia

"You can take the horse out of the wild but you can't take the wild out of the horse."

Syyskuussa kokoonnuimme Peuramaan kabinettiin keskustelemaan aiheesta Hevosen kokonaisvaltainen tasapaino. Päivä alkoi aurinkoisissa merkeissä ja tunnelma oli alusta asti rento ja positiivinen. Mukana puhumassa  oli ensimmäisenä naisena hevoskengityksen avoimen Suomen mestaruuden voittanut kengityssepppä Riina Villanen, eläinten käytösneuvoja Jaana Pohjola, sekä eläinkiropraktikko Linda Telford.

Päivän viimeisenä puhujana esiintyi urheilupsykologi Anna Andersén ja päivä päätettiin Katja Ståhlin moderoiman paneelikeskustelun merkeissä.

Myös Camilla Segercrantzin Corufee hevonen esiintyi Telfordin demossa. Kiitos kovasti Camilla lainasta.

Eläinten käytösneuvoja Jaana Pohjola puhui päivän aikana hevosen lajityypillisestä käyttäytymisestä. Jaanan mukaan hevosen elämää katsastellessa voidaan puhua aikabudjetista. Monen hevosen elämän aikabudjetti näyttää helposti jokseenkin tältä: 

Kuva: Jaana Pohjola



Lepo 80%

Laiduntaminen 10% (2,4h)
Muu 10%

Toivottavaa ja tavoiteltavaa olisi saada aikabudjetti hevoselle mahdollisimman luonnonmukaiseksi.

Laiduntaminen 75%
Lepo 15%
Muu 10%

Kuva: Jaana Pohjola

"Domestikaatiosta huolimatta hevosen lajityypillinen käyttäytyminen on muuttunut huomattavan vähän."

Hevosen lajityypillinen käyttäytyminen sisältää muun muassa:

• Ruokailun
• Sosiaalisen kanssakäymisen
• Lisääntymis- ja ylläpitokäytökset (rapsuttelu jne.)
• Lepo
• Leikki

Vaikka hevosta on jalostettu ei hevoselta ole poistettu lajityyppillistä käyttäytymistä.

Luonnonoloissa hevonen on liikeessä koko ajan kun taas talliolosuhteissa hevonen liikkuu aivan liian vähän. "Villihevonen" liikkuu jopa 80 km alueella päivittäin eikä pienessä tarhassa tarhaaminen, kävelykone tai ratsastus korvaa luontaista tapaa liikkua. Hevonen tarvitsee syyn liikkua eikä esimerkiksi iso tarha ole tae sille, että hevonen liikkuu enemmän. Tutkimusten mukaan hevonen liikkuu kuitenkin enemmän pitkulaisessa tilassa kuin neliössä.

Pohjola pisti meidät myös miettimään kuinka usein hevonen saa päättää lajityypillisestä käyttäytymisestään kuten ruokailusta, lisääntymisestä, liikkumisen määrästä, alustasta jolla liikkuu, seurustelusta, piehtaroimisesta, milloin se pakenee ja mitä se pakenee, milloin se lepää tai nukkuu ja millä alustalla.

Hevonen ja läheisriippuvuus

Hevonen on läheisriippuvainen eikä koskaan yksin jos se saa itse valita. Näköyhteys lajitoveriin ei korvaa suoraa fyysistä kontaktia. Sosiaalinen eristäminen on hevoselle äärimmäisen stressaavaa ja esimerkiksi keskieuroopassa hevosta pidetään usein yksin vieroituksen jälkeen eikä hevonen pääse harjoittelemaan tärkeitä sosiaalisia taitojaan. Tutkimusten mukaan oppimistulokset ovat parempia porukassa pidetyillä varsoilla, joten tarha- tai laidunkaverin löytämiseen kannattaa panostaa. Kannattaa myös pyrkiä pysyvyyteen koska vaihtuva porukka ei ole hevoselle hyväksi. Hevonen elää luonnossa pysyvissä perheryhmissä, joissa tappelut ovat äärimmäisen harvinaisia. Talliolosuhteissa hevoset taas elävät sosiaalisesti eristettynä yksittäiskarsinoissa ja vaihtuvassa porukassa. Toiset hevoset toimivat usein joko rauhoittavina tai kiihdyttävinä tilanteesta riippuen koska tunnetila tarttuu hevosesta toiseen. Kun yksi panikoi, muut reagoivat. Rauhallinen kumppani rauhoittaa rauhatonta hevosta ja pysyvä kaveri ehkäisee onnettomuuksia.

Yksi hevosen elämän suurimmista käännekohdista on vieroitus. Hevonen on yhtäkkiä yksin ja ruokavalio muuttuu radikaalisti. Yksinolo altistaa stressille ja vatsahaavalle

Karkearehun vähyys suurimpia hyvinvointiongelmia

Laiduntavaa hevosta seurannut henkilö ei voi olla huomaamatta kuinka paljon ja usein hevonen syö. "Villihevonen" laiduntaa 16-18 tuntia vuorokaudessa ja syö noin 50 erilaista kasvia kun taas talliolosuhteissa pidetty hevonen käyttää syömiseen aikaa 2-4 tuntia vuorokaudessa, syö timoteitä ja nurminataa sekä väkirehuja.

Myös Chia de Gracia oli mukana tapahtumassa.

Nykyajan hevosenpidossa hevoset syövät kuitenkin aivan liian harvoin ja hevosmaailman suurimpia hyvinvointiongelmia on liian vähäinen karhearehu. Hevosen pitäisi voidakseen hyvin ja ehkäistäkseen ruuansulatusongelmia pureskella 60 000 kertaa päivässä eikä hevosta ole suunniteltu syömään ämpäritolkulla väkirehua. Vaikka ruoka voi näyttää fyysisesti tarpeelliselta, liian vähäiselle syömiselle kehittyy kuitenkin helposti korvaavia käytöksiä ja mahahaavareseptiä ei enää tarvitse hakea:

• Pitkät ruokintavälit (rehut kannattaa jakaa useammin annettaviin pienempiin annoksiin)
• Vähäinen karkearehu (syömiseen käytettävää aikaa tulisi pidentää)
• Tallissa seisottaminen
• Kova fyysinen rasitus (lisäisin tähän myös itse kovan henkisen rasituksen jota nämä kaikki mainitut asiat aiheuttavat.)

Virikkeetön ympäristö aiheuttaa ongelmia

Hevosen ympäristö on ensisijaisen tärkeä hevosen hyvinvoinnille. Pohjola painottaa kuitenkin, että hevoset ovat yksilöitä eikä hyvinvointi automaattisesti tarkoita esimerkiksi pihattoa vapaalla heinällä. Hevosen hyvinvointi koostuu pienistä, päivittäisistä toimenpiteistä.

Virikkeetön ympäristö aiheuttaa

• turhautumista
• aggressiivista käyttäytymistä
• käsittelyongelmia
• masennusta
• pakko-oireita
• reaktiivisuutta

Hevoselle voi keksiä erilaisia virikkeitä (eläintarhoissa tehdään esimerkiksi eläinkohtaiset virikesuunnitelmat)

• Sosiaaliset virikkeet (tarhakaveri, aidanyli-kaveri)
• Kognitiiviset & toiminnalliset virikkeet (omaehtoinen, palkkioon perustuva kouluttaminen, ongelmanratkaisutehtävät)
• Fyysiset virikkeet (tarhan vaihtaminen, eri alustat, maastoilu, uiminen, vesimatto)
• Aistivirikkeet (klassinen musiikki rauhoittaa ja rentouttaa, toisten hevosten hajut; tarhojen vaihtaminen, peili voi auttaa yksin kuljettamisessa)
• Ruokintavirikkeet (kerpu, oksat, havut, heinien jakaminen eri paikkoihin)

Laita kanille satula selkään



Saaliseläin palikkaa ei kannata harjoitella.

Pelko- ja pakoreaktiota ei saada kokonaan poistettua hevosilta eikä pelkoreaktioita Pohjolan mukaan kannata harjoitella: mitä nopeammin hevonen pakenee ja mitä kauemmas se juoksee, sitä varmemmin hevonen pelkää myös jatkossa. Hevosella on kesyeläimistä suurin mantelitumake (amygdala), joka on talamuksen kanssa tärkeitä pelkoreaktion synnyssä.

Urheiluhevosia on myös jalostettu vuosikymmenien ajan olemaan reaktiivisempia.

Helposti ajatellaan, että hevonen väsytetään juoksuttamalla esimerkiksi irti isossa tilassa, mutta usein väsytetään vain hevosen jalat, mutta ei päätä. Jos hevosta halutaan juoksuttaa vapaana voi sitä tehdä esimerkiksi laitumella jos laitumeen ei liity pelkoreaktiota. Pohjolan mukaan hevosten kävellyttäminen ja maastoilu onkin täysin ali-arvostettua.

Selkäännousu on iso asia hevoselle. Kun leijona hyökkää zebran kimppuun se hyökkää selkään. Satula ja ratsastaja muistuttavat siis kissaeläimen hyökkäystä ja hevonen yrittää päästä eroon selässä roikkuvista aioista tai puristavasta tunteesta. Kokeile tarttua kania jalasta kiinni tai laita sille satula tai loimi päälle. Tai miten olisi nukke kanin selkään? Kannattaa pitää tämä mielessä seuraavan kerran kun totutetaan nuori hevonen uusiin asioihin.

Pelkoreaktioissa hevonen reagoi usein seuraavalla tavalla:

• Korvat kääntyvät
• Pää kääntyy
• Koko hevonen kääntyy kohti uhkaa (pää ylhäällä, pää ja korvat kohdistettuina, sieraimet laajentuineina)
• Pako (usein ravaten, joskus laukaten). Tai puolustautuminen, jos pakoon ei pääse (ensin lukuisia uhkauksia - von Borstel ym.2010

Asioita pidetään itsestäänselvyytenä

Pidämme monia vaikeita, epälajityypillisiä asioita itsestäänselvyytenä. Esimerkiksi maastoilu tai maneesissa/kentällä ratsastaminen ei ole itsestäänselvyys vaan hevonen täytyy näihin erikseen kouluttaa. Aika usein hevosia ei myöskään opeteta seisomaan paikoillaan eikä pakoeläin halua olla päästä sidottu.

Hevoselle on epälajityypillistä:
Hevonen ei mene yksin luoliin
Hevonen on aroeläin, jonka täytyy nähdä ympäristö ja oma porukka (tämän takia jotkut hevoset ahdistuvat maneesin seinien sisällä)
Ahtaat paikat
Eristys
Kiinni sitominen
Hyökkäystä muistuttavat tilanteet

Myös kengitystilanteissa auttaa jos hevonen osaa seistä paikoillaan. Myös kengitystilanne vaatii hevoselta lihaksia ja tasapainoa.

Hevonen vaihtaa luonnollisesti laukkaa jo vuoden ikäisenä. Vastalaukka on hevoselle luonnollista eikä vastalaukka ole hevoselle vaikeata. Nuorta hevosta soimataan kuitenkin helposti väärästä laukasta ja vastalaukka opetetaan vasta myöhemmässä vaiheessa.

Oma positiivinen valo ja energia

Päivän aikana puhuimme myös siitä miten tärkeätä on esiintyä positiivisessa valossa hevosen edessä. Mitä positiivisemmassa valossa esiinnyt, sitä positiivisempi mielikuva hevosella on sinusta että muista ihmisistä. Tuomme helposti omat ongelmamme ja stressin mukaan tallille vaikka suurin osa vuorovaikutuksesta pitäisi olla positiivista.

Ihminen ja hevonen ovat parhaimmillaan yhtä ja muistuttavat Kentauria. Energiat kiertävät kehää ilman jännityksiä ihmisestä hevoseen ja hevosesta ihmiseen. Sydämen sykkeet pyrkivät samaan tilaan, synkronisoituvat ja lyövät samassa tahdissa. Kosketus laukaisee oksitosiinia, hyvän olon hormoonia ja meillä on hyvä olla. 

Kiitos kaikille esiintyjille ja suuri kiitos kaikille osallistujille. Päivä oli yksi antoisimmista ikinä. Tunnelma oli katossa, kaikki juttelivat paljon ja kysymyksiin ei meinannut tulla loppua. Ihanaa huomata miten paljon tiedonnälkäisiä hevosihmisiä Suomi on täynnä. Kaikki me haluamme ja yritämme jollain tavalla tehdä arjestamme hevostemme kanssa päivä päivältä positiivisemman ja iloisemman. Olen otettu, että sain istua kokonaisen päivän tällaisessa huikeassa porukassa. Kiitos!

Lyhyt tietoisku loppuun:

Tiesitkö, että piehtarointi on hevoselle hyväksi ja toimii kivun lievittäjänä. Tiesitkö myös, että tutkimusten mukaan hevoset valitsevat mieluiten piehtarointipaikaksi kovan maan, jossa ruoho on kulunut pois. 

Lue myös:
Muut tapahtumaan liittyvät kirjoitukset
Kaviot kuntoon vol. II (Riina Villasen luento-osuus)
Katja Ståhl, Kavioliitossa 30 v: Mitä hevonen haluaa?

Jaana Pohjola, Eläinkoulutusblogi: Kiitollisuus voi auttaa pärjäämään

Spot the Pain

Photocredit: Ella Luusuaniemi

When spending time with a flight animal it is not always easy to spot when a horse is in pain. As a horse owner one of the hardest things is trying to read the horse and know when problems that arise are just bad schooling and when they are inflicted by pain.

"Hiding pain is one of the top survival skills of the horse. An important part of horse ownership is learning to recognize the signs a horse may be in discomfort rather than dismissing certain subtle cues as just bad behavior." - Equine Guelph

It is very common that horses suffer from various kinds and degrees of pain such as stomach ulcers, hoof soreness, back pain, neck pain and dental pain.

According to one survey (see source Eläinkoulutusblogi, Jaana Pohjola, Sairas harrastus)

90 % of all horses suffer from stomach ulcers (67 horses studied)
100% of studied Western horses suffer from back pain (24 horses studied)
92% of all neutered race horses suffered from back pain
80% of all riding horses suffer from neck and soft tissue damages  (443 horses studied)

This French study also shows that a bad temper clearly correlates to pain:
Partners with Bad Temper: Reject or Cure? A Study of Chronic Pain and Aggression in Horses

To really know what a horse feels and how much pain it feels is very hard to tell. There are however some recent studies that have been depicting what pain looks like in the horses face and the Facial Grimaces Score used originally to identify pain in rodents and rabbits has been incorporated into a "grimace scale" for equines as well. It uses ear position and tightening of the muscles around the eyes and mouth to come up with a score.  (see article here)

Since horses do everything to hide the pain we really need to listen to our horses. By spending time with them, touching them daily and getting to know what relaxed muscles and minds feel like we are already a long way there.

"Everyone wants to be greeted by a bright-eyed, soft and relaxed face. The horse is telling you something hurts when they avoid looking at you, appear despondent, clench their jaw, flatten ears back and /or squint their eyes." - Equine Guelph

Recommended reading: 
Stable Management, Equine Guelph: Progress in Pain Recognition 
Research article: Development of the Horse Grimace Scale (HGS) as a Pain Assessment Tool in Horse Undergoing Routine Castration
Eläinkoulutusblogi, Jaana Pohjola, Sairas harrastus
Muut hevosen kipuun liittyvät blogin kirjoitukset

Also take a look at Dr Karina Bech Gleerups video about the Equine "Pain Face" Explained.

Also go to Horses and People and download your own Equine Pain Face poster.

Totuttelua, totuttelua

Kävimme eilen tallilla ja Thor vaikuttaa jo ihan normaalilta ja kavion lämpötila on laskenut. On se uskomatonta miten vahva reaktio tulee naulasta joka on lyöty väärin kavioon. Olin jo ihan varma, että nyt on jotain pahempaa kun Thor oli niin kipeä, mutta onneksi näyttää siltä että kyseessä oli tosiaan vain pari naulan painaumaa.

Soitin heti aamusta Talliklinikalle, mutta kukaan eläinlääkäreistä ei ollut paikan päällä. Talliklinikalta todettiin kuitenkin, että kyseessä on melko varmasti paise tai joku muu kaviossa jos reaktio on äkillisesti noin suuri.

Talliklinikan jälkeen yritin tavoitella Tiina Eklundia, mutta en tavoittanut häntä heti. Sain sitten kiertävän eläinlääkärin käymään ja hän totesi jalan kuumottaneen ja jätti viiden päivän Metacam-kuurin. Kun juttelin eläinlääkärin kanssa hän totesi, että Thor pitää viedä klinikalle jos kuuri ei auta.

Koska Tiina Eklundilla on ultralaite ja jalassa oli selvästi ollut lämpöä ja turvotusta pyysin hänet vielä illalla käymään. Tiina oli sitä mieltä, että vasempaan jalkaan tullut liikaluu kuumotti hieman ja totesi, että se voi aktivoitua ja painaa jalkaa. Hetken päästä hän kuitenkin pyysi minua kokeilemaan kavioita ja lämpöero oli todella selkeä. Vasen kavio oli todella kuuma eli pahin ongelma tuli selvästi sieltä.

Soitin sitten suoraan Kennylle enkä voinut uskoa korviani kun Kenny sanoi, että hän ehtii katsomaan kavion parin tunnin sisällä. Onneksi tallilla oli vielä tallityöntekijä paikan päällä ja kenkä saatiin irrotettua. Kenny oli sitä mieltä, että pari naulaa painoi selvästi jalkaa ja totesi, että Thorilla on niin huono kavionlaatu joten naulaamisen kanssa pitää olla erityisen tarkka.

Tiina menee tänään käymään tallilla, joten toivon todellakin, että selvittiin säikähdyksellä ja että Thorin kavionlaatu olisi jo ensi kesällä parempi myös alhaalla asti. Nyt kavion pahimmat kohdat ovat juuri siinä mihin kenkä lyödään kiinni, joten saa vain toivoa, että kengät pysyvät jalassa.

 

Uudessa kodissa ollaan käyty tutustumassa eri paikkoihin ja olen ihan hurmioitunut kentästä. Kenttä ei päällisin puolin näytä erikoiselta, mutta pohja on todella hyvä. Thor liikkuu siinä super hyvin ja juoksuttaessa olen hyödyntänyt vesiestettä, jonka yli Thor on saanut hypätä.

Mikä sen parempi kuin totutteleminen uusiin asioihin maasta käsin. Vaikka harvemmin Thor mitään esteitä katselee. Taitaa suurimmat möröt olla omien korvien välissä.

Mukana tsemppaamassa olivat Ella ja Benjamin ja kun Thor ei heti antanut kiinni kun päästin Thorin irti kentällä Benjamin totesi, että miten se Kari Vepsä nyt tekikään??

Kannattaa myös tutustua Brett Kiddingin lanseeraamaan TRT -valmennusmenetelmään. Hänellä on mielestäni aika samantyylinen filosofia Will Rogersin kanssa. Molemmat ovat sitä paitsi asuneet Australiassa ja muuttaneet Hollantiin, joten aika sama taustakin herroilla on.

Tässä näkee mielestäni hyvin, että maastakäsintyöskentely ei enää ole vain "hevoskuiskaajien" tai muiden puuhaa vaan lisääntyy koko ajan tärkeänä tekijänä hevosen kuin hevosen oppimisprosessissa. Olen itse aina tehnyt paljon asioita hevosten kanssa maasta käsin ja mielestäni hevoseen saa ihan eri yhteyden sillä tavalla. Olen myös alkanut nauttia maastakäsintyöskentelystä enemmän ja enemmän ja tämä kesä on myös meidän osalta osoittanut sen miten tärkeä osa-alue rauhallinen ja systemaattinen opetus on.

Mulla ei kyllä kärsivällisyys riitä siihen, että tekisin koko ajan juttuja kentällä tai pyöröaitauksessa hevosen kanssa. En sinänsä itse usko, että se on tärkeintä, vaan ennemminkin kivojen asioiden tekeminen yhdessä: juoksutusta esteiden yli, pitkiä kävely- ja juoksulenkkejä teitä pitkin, uimista, ohjasajoa metsässä jne.

Tässä myös mielenkiintoinen linkki siihen miten hevosen liian kireä turparemmi vaikuttaa suoraan takaosan ratsastettavuuteen.

Lue myös muut samanhenkiset postaukset täältä.

Tuntien pitoa

Tänään pidin lauantaipäivän tunnit ratsastuskoululla ja Ella oli mukana apurina. Aloitimme aamun kaverini ja hänen viisivuotiaiden lasten kanssa ja oli niin mukavaa. Se tunne kun lapsi hymyilee korviin asti kun saa tuoksutella hevosen harjaa. 

I love my horse, I love my horse, I love my horse...

Saavuin töihin aamulla, laitoin tietokoneen päälle ja tallilta tuli viesti:  "Thor ontuu oej!!;( Ihan kunnolla."

Soitto heti Talliklinikalle ja sen jälkeen Vermoon. Vermolla on nykyään kiertäviä eläinlääkäreitä, joten sain heti eläinlääkärin paikan päälle. Epäilin pientä haavaa oikeassa etujalassa joka kenties olisi tulehtunut, mutta ihmettelin kun mielestäni ongelma oli ennemminkin tuntunut ratsastaessa vasemmalla puolella.

Eläinlääkäri soitti heti takaisin ja totesi, että Thor ei enää onnu käynnissä, mutta ravissa ontuu selvästi vasenta etujalkaa. Liikaluun kohdalla on kuulemma pientä turvotusta ja hän määräsi viiden päivän Metacam kipulääkekuurin (voi kun nämä mun tuntemukset olisivat joskus väärässä).

Ajan nyt kuitenkin tallille koska sain eläinlääkäri Tiina Eklundin vielä kiinni ja hän lupasi tulla käymään. Tiinalla on ultralaite ja haluan ehdottomasti katsoa jos saisimme jotain tarkempaa kuvausta vammasta. Epäilen taas suurimmaksi syyksi kengitystä ja näyttää siltä, että joudun vain viemään Thorin klinikalle kengitettäväksi. Harmittaa ihan vietävästi ja olo on kuin kuvassa tällä hetkellä. Tuntuu niin turhauttavalta kun laittaa kaiken ylimääräisen ajan ja rahat omaan hevoseen ja on ollut niin paljon vastoinkäymisiä. Tuntuu, että Thor on vain aivan liian nuorena hajotettu ja nyt korjaan ulkoapäin sisältä rikkinäistä timanttia.

Voi kun saisimme nyt pidemmän hyvän putken tästä lähtien ja pääsisimme vihdoinkin pureutumaan ongelman ytimeen. Jos olen ihan rehellinen tunsin tuon vasemman lavan tukkoisuuden jo Inkoossa, mutta ajattelin että olen taas liian herkkä tai ehkä se menee ohi. Nå, ehkä sitä jossain vaiheessa oppii kuuntelemaan vielä tarkemmin hevosen signaaleja.

 

Lue miten kävi täältä.

Paketti kasassa

Elämäni jalokivet.

Thor on viihtynyt erinomaisesti uudessa kodissa ja on ollut aivan super ihanaa kävellä suoraan maneesiin tallin pihalta. Vaikka kesä ja alkusyksy sujui mainiosti Inkoossa, niin pimeinä iltoina tuntuu nyt erityisen hyvältä asustella talven yli maneesitallilla.

Thor on niin rauhallinen kun on taas päässyt boksin ja maneesin turvaan ja on todella kiva käsitellä. Rakastamme meidän Inkoon kotia, mutta Thor on niin herkkä kaikelle ja ehtii kehittää omia mörköjä joka kulmaan pimeässä pihatossa. Vaikka Thor tottui moneen uuteen asiaan kesällä ja kaveeraa jo melkein valkohäntäpeurojen kanssa vaikuttaa siltä, että Thorilla on turvallisempi tunne isommassa tallissa. En tiedä linkittyykö se suoraan isompaan laumaan tai onko Thor vain niin tottunut asumaan tallissa nuoresta asti.

Viime viikon peltoilujen jälkeen pääsimme Thorin kanssa heti treeniin. Sunnuntaina Jannika kävi valmentamassa meitä ja eilen pääsin ensimmäistä kertaa Antti Jurvaisen estetunnille. Olen lukenut Jurvaisen tunneista Heidin nelivedot -blogista, mutta muuten Antti ei valmentajana ole meille entuudestaan tuttu. Antti käy kuitenkin viikottain Kirkkonummella, joten sovimme nyt tiistaille säännöllisen estetunnin.

Jannikan tunnilla harjoittelimme vain perusasioita ja Thor oli oikein pirteä ja hyvän tuntuinen. Antin tunnilla Thor oli aika jäykkä alussa, mutta meni kuitenkin Thormaisen ihanasti. Hyvä tahti, rento, hyppäsi ihan mitä vain eikä katsonut mitään.

Thorin karsina. Talli on todella ilmava ja kaunis ja karsinat tilavat ja valoisat.

Antti oli sitä mieltä, että meillä on aika lailla paketti kasassa eikä ole mitään suurempaa mihin hän puuttuisi. Hän teetti hauskoja teknisiä tehtäviä ja saimme toden teolla miettiä tiet ja minne ratsastimme. Maneesi on kapea, mutta pitkä joten siellä käännökset tulevat vastaan nopeasti.

Oma istunta on kyllä kuitenkin omasta mielestä täysin hukassa ja tuntui siltä, että menin kuin vieteri puolelta toiselle. Olen myös hieman huolestunut Thorin terveydestä, kun vasen lapa jumittaa taas aina alussa ja koko vasen puoli on sellainen "kovan tuntuinen". Molemmat ontumiskerrat ovat alkaneet juuri tuosta vasemmasta lavasta, joten toivon todellakin että tilanne ei menisi huonommaksi. Hieroja Sanna oli myös sitä mieltä, että Thorin lannealue oli todella jumissa ja Thor on helposti lyönyt ristilaukalle estetunneilla. Sanna hieroo Thorin taas ensi viikolla joten saa nähdä onko parannusta tapahtunut siihen mennessä.

Tänään tutustuimme kenttään ensimmäistä kertaa Thorin, Ellan ja Boomerin kanssa ja Thor sai juoksennella vapaana ja sen jälkeen juoksutin vielä pari kertaa vesiesteen yli. Kentällä Thor liikkui kyllä upeasti, joten ehkä eilinen oli vain parin rankemman treenipäivän jälkeistä jäykkyyttä.

Jannika tulee taas sunnuntaina käymään ja odotan sitä niin paljon. Nyt kun pääsee taas säännöllisesti treenaamaan on oikein treenivimma päällä eikä tahdo millään malttaa odottaa seuraavaa valmennusta.

Katso myös Sannan aiemmat hierontakerrat:
Marraskuu 2011
Tammikuu 2012
Maaliskuu 2012
Huhtikuu 2012

Kesätunnelmia marraskuussa

Noin kerran vuodessa pystymme syömään saaren eteläpuolella.

 

Marraskuisena pimeänä iltana on ihana uneksia takaisin kesän saarielämään. Vaikka pimeys valtaa illat on mieli kuitenkin kepeä, kun voi katsella kuvia ja eläytyä takaisin kesän tunnelmiin. Yksi elämämme parhaimmista kesistä Ellan ja Thorin kanssa. 

 

Kesään kuuluu kermasota

 

Ihanat tallinomistajat hoitivat Thoria niin hyvin koko kesän.

 

Menossa kyläilemään ystävien luokse. 

Ystäviä kylässä.

Naapurin koirat hoidossa.

Lisää koiria hoidossa. Koirat valtasivat kodin.



Kun lapset kalastaa, äiti joogaa.



Myös maalaaminen kuuluu kesään.

Ja kaverit



Ja sade

Kerritsin uusi paita joka saapui postitse.

Ainakin kerran kesässä pitää päästä Hankoon vaikka meno näyttäisikin tältä.



Perhe kuuluu kesään.



Ja veneellä ajelu perheen kanssa.



Myös tiskaamien kuuluu kesään

Sekä lasten kasvupyrähdyksien mittaaminen ja kaivertaminen ulkoseinään.



Ihanat lounaat ja illalliset ystävien luona.

Lasten leikki ja nauru.

Urheileminen yhdessä

Lisää koiria ja kuolleita illereitä.

Joogahetkiä yhdessä

Aamun verkon nostot.



 

 



Vastasyntyneet vauvat

Ystävät ja serkukset ulkomailta

Mistä sinun kesäsi koostuu ja mikä tekee sinun kesästäsi oikein unelmien kesän?