Tule mukaan ratsastajille suunnatulle yin-jooga tunnille

Jooga on pikkuhiljaa hiipinyt omaan elämääni ja siitä on tullut oleellinen osa omaa arkea ja hyvinvointia. Olen jo vuosia käynyt joogatunneilla ja joogannut kotimatolla, mutta vasta viime vuosina olen löytänyt sellaisen ilon ja rauhan joogatuokioista, että olen halunnut jakaa ajatuksia niistä myös muiden kanssa (ja olen siis itse todella jäykkä ja helposti ylikierroksilla käyvä henkilö).

Olen kirjoittanut hevosblogissani joogasta koska koen, että en enää voi pitää näitä kahta maailmaa toisistaan erillään. En vain ole huomannut joogan positiivista vaikutusta omissa ratsastustuokioissa. Harjoitukset ovat myös vahvistaneet ja kehittäneet suhdettani hevosiin entisestään. Minusta on tullut tasapainoisempi kaikin tavoin ja olen oppinut koordinoimaan omaa vartaloani paremmin. Olen myös suoristunut ja pystynyt tunnistamaan oman vartalon epäkohtia ja jooga on auttanut ratsastuksessa niin kovin tärkeän symmetrian löytymisessä.

Jooga on opettanut minulle hetkessä elämisestä paljon ja oikean hengityksen merkityksen. Jooga on mielestäni urheilumuoto, jota kaikki ihmiset voivat harrastaa jo lapsesta saakka ja toivon todellakin, että myös sinä pääsisit nauttimaan joogan terveysvaikutuksista.

Koska joogaharjoitukset ovat niin mahtava lisä hevosteluun järjestää nyt nettijoogastudio Yoogaia ensimmäistä kertaa ratsastajille suunnatun yin-jooga tunnin heti pääsiäisen jälkeen 7.4. klo 21.00.

Joogaopettaja Erika Serko keskittyy tunnin aikana lonkan seutua avaaviin liikkeisiin, sisäreisiin, lonkan koukistajiin, pakaroihin ja etureisiin. Tunnilla avataan myös rintarankaa, joka auttaa hyvän ryhdin löytymistä. Lempeä yin-jooga sopii joogamuotona aivan kaikille ja mikäli et ehdi mukaan juuri kyseisenä ajankohtana voit myös katsoa tuntitallenteet jälkeenpäin yoogaian-sivulta.

Yoogaia mahdollistaa myös ilmoittautumisen pilates-, syvävenyttely- ja kahvakuulatunneille ja livetunnilla voi valita myös web-camin kautta ohjausta suoraan kotiin.

Jos haluat tulla mukaan tunnille tai kiinnostuit muuten vain Yoogaiasta, niin klikkaa itsesi Yoogaia-nettijoogasalille, ja käytä koodia KIAHEROLD2015. Kirjautumalla kyseisellä koodilla saat kahden viikon ilmaisen kokeilujakson. Kirjautuminen on todella helppoa ja pääset kokeilemaan tuntivalikoimia heti samana päivänä. 

Toivottavasti pääset mukaan kanssani tunnille. Voin melkein luvata, että tulet nauttimaan tunnin annista etenkin kun saat rauhassa keskittyä omassa kodissa liikkeisiin Erikan ohjeistuksessa.

Nähdään siellä! 

Käy myös lukemassa päivän Helsingin Sanomien artikkeli yoogaiasta. Upea suomalainen kasvutarina.

Lue myös: 
Joogasta

Postaus on toteutettu yhteistyössä yoogaian kanssa,

Arjen kiemuroita

Ajattelin välillä kirjoittaa hieman myös meidän arjesta tänne blogiin. Meillä on homma toiminut todella kivasti, joten ollaan vaan saatu nauttia arjen kiemuroista. Thor on saanut hyvin lihaksia lisää ja karva kimaltelee auringossa. Thor pelkää edelleen maneesista tippuvaa lunta, joten ollaan otettu todella iisisti ne päivät, kun lunta tulee katolta. Tänään käytiin vain katselemassa lunta ja sen jälkeen hömpsöteltiin metsässä. Turhalta tuntuu pakottaa pikkuista, kun syy pelkoon on niin selkeä. Jotenkin Thor ei vain ymmärrä, että lumi joka näkyy ikkunoiden läpi ei ole vaarallista vaikka ollaan jo tämä talvi totuteltu. Tänään oli kuitenkin jo rauhallisempi päivä sen suhteen, joten eiköhän tämä tästä pikkuhiljaa. 

Minnan tunneilla ollaan käyty säännöllisesti pari kertaa viikossa ja Sanna Siltakorpi on jo käynyt toistamiseen valmentamassa meitä. Hypyt sujuivat Sannan kanssa todella hyvin ja ensimmäistä kertaa ylitimme yhdessä kaikki pelottavat asiat kuten peurat, hattivatit ja kaksi vesimattoa. Huisia!

Monika on myös pitänyt meille Ecan ja Cinyan kanssa koulutunteja säännöllisen epäsäännöllisesti ja perjantaina sekä lauantaina on taas vuorossa Grant Schneidmanin valmennus. Pääsiäistä odotan siis jo ihan hiki hatussa.

Thorille kellon siirtäminen aiheuttaa yhtä paljon ihmetystä kuin omistajalle.

Minnan tunneilla ollaan menty paljon puomeja ja tehty tarkkuusharjoituksia. Pidin erityisen paljon edellisestä tunnista ulkona. Ratsastimme kolme puomia peräkkäin laukassa ja jokaisen puomin väliin piti ratsastaa neljä laukka-askelta. Ajatuksena oli mennä neljä kertaa puomit todella hyvässä ja tasaisessa tahdissa ja aina jos homma ei toiminut piti jatkaa vielä yksi kerta lisää. Sen jälkeen jatkettiin kaarevalla uralla kolme estettä ja esteiden päällä piti aina vaihtaa laukkaa. Ensimmäistä kertaa oli sellainen olo, että saimme super hyvät lähestymiset, mutta laukka ei aina vaihtunut esteen päällä. Kun oltiin menty harjoitus pari kertaa pysäytin Thorin ja kysyin Minnalta mitä teen väärin koska olen huomannut, että välillä vaihdot menevät hyvin eli selvästi vika oli mun apujen annossa.

Minna totesi samaa kuin Sanna viimeksi, että yritän kamalasti tehdä, mutta kun yritän vaihtaa laukkaa vien katseen alas maahan ja lantio keikahtaa väärälle puolelle. Ja silloin heräsi joku kello aivoissa ja seuraavan kerran saimme jokaisella esteellä vaihdot kolme kertaa peräkkäin oikein. Todella hyvä tahti ja vaihdot sujuivat kuin itsestään. Riitti vain, että nostin katseen ylös sen sijaan, että yritin tehdä niin paljon ja se aiheutti sen, että katse meni maahan ja lantio keikahti väärälle puolelle ja laukanvaihdot eivät sujuneet.

Pidän siitä, että Minna osaa lukea Thoria ja minua niin hyvin. Kuten Minna jossain vaiheessa totesi, meille sopii hirmu hyvin puomiharjoitukset, jossa pitää keskittyä kunnolla. Siinä nimittän unohtuu kaikki muu ja omat turhat hössötykset mielessäni hiljenevät edes hetkeksi.

Thor oli edellisen kiropraktikko hoidon jälkeen melko juntturassa pidemmän aikaa. Hoidettavaa ei ollut yhtä paljon, mutta kesti hieman, että Thor löysi taas oman kroppansa. Sen jälkeen Thor on ollut oikein hyvä ja saa paremmin takaosan liikkeelle. Myös kengittäj sanoi, että Thorissa on iso eri ensimmäisestä kengityksestä. Takajalat ovat kuulemma enemmän "normaali hevosen" tuntuiset eikä yhtä jäykät kuin kesällä kun hän ensimmäisen kerran tapasi Thorin.

Koska Thor on vähemmän ulkona kuin edellisessä tallipaikassa käyn Thorin kanssa paljon ulkona kävelemässä ja metsässä syömässä kaikenlaisia nameja ja nautiskelemassa hiljaisuudesta. Tänään käytiin vielä ihailemassa räntä/lumisadetta ja juotiin vettä maasta. Ihania hetkiä rakkaan polleni kanssa.

Thorin patti kintereessä on kadonnut täysin ja satulan osalta odotetaan nyt Devoucouxin edustajan käyntiä huhtikuun alussa. Kokeilin aivan ihanaa Antaresin satulaa, mutta hinta oli mielelläni liian kova käytetyksi, joten en valitettavasti saanut siitä kauppaa tehty.

Viikonloppuna olimme rakkaiden ystävien kanssa reissussa ja oli maailman ihanin matka ja kelikin suosi meitä lauantaina. Suurin osa kavereista tulivat naama punaisena auringon polttamana kotiin, mutta suuri hymy naamalla. Olen kiitollinen ystävistäni! 

Tänään vein Ellan tanssitunnille ja sen jälkeen kävimme ostamassa jalkapallokortteja, ystävien lapsille vauvajuttuja ja Hard Rock Caféssa hampurilaisella. Ihana ilta rakkaan tyttäreni seurassa. Maailman parasta seuraa.  

Miten helpotat istumista alas harjoitusraviin? - Emile Faurien vinkit

Oli mukava katsella Emile Faurien mahtavia vinkkejä siitä miten istua alas harjoitusraviin. Monet ratsastajat yrittävät istua alas vaikka hevonen liikkuisi missä muodossa tahansa, mutta kannattaa kevennellä, jos hevonen on jäykkä tai joustamaton. Kun hevonen vertyy ja selkä pehmenee voi kokeilla istumista alas aina pari askelta kerralla koska "it is very difficult and almost near impossible to sit effectively to the trot when the horse's back isn't soft and swinging". 

"I say it is better to do smaller badges of good quality sitting trot so that the rider can relate to the feel. It is more important that you are brave enough to sit, have the feel and when they feel relaxed and it goes well then back into rising trot and then continuous repetition of this will hopefully bring you into a position where you can sit for longer periods of time. One of the biggest things that I do when I have a rider that has difficulty with this is to try and make sure that they breathe."

"My top tip is be brave enough and keep breathing!"

Makoisia katseluhetkiä!

Let your vision guide you

Heräsin aamulla Sanna Mämmin kirjoitukseen Herää Jo Suomalainen! (kyllä, yritän mennä nukkumaan ilman kännykän valoa ja herätä aamulla vilkaisematta heti puhelimen ruutua. Olenko onnistunut siinä? Nå, ehkä kerran viikossa).

Olen myös Mämmin tavoin usein miettinyt suomeen takaisin muutettuani monen ulkomaanvuoden  jälkeen miten ihmeellistä on, että kaikki täällä on niin hyvin, mutta kuitenkin pitää olla jotenkin varpaillaan koko ajan.

"Välillä oikein ahdistaa soittaa joillekin kysyäkseni mitä heille kuuluu. Ei vain kertakaikkisesti jaksa kuunnella marinaa, kitinää ja mutinaa. Ensin 10min marmatuksen loppumisen odottamista. ”No, onko jotain kivaa tapahtunut?” ”Ei, sitä samaa vaan päivästä toiseen.” Jaa. Sepä kiva kuulla.

Syyllistyn välillä samaan, tietysti. ERITTÄIN IKÄVÄ KYLLÄ. Hyi oksetus, ällötys ja kuvotuksen määrä!!! En voi inhota mitään muuta niin paljon, kuin ihmisiä jotka kääntävät kaiken aina negatiiviseksi. Se aiheuttaa sapetusta."

Ja niin se on, että elämme jotenkin sellaisessa perustavanlaatuisessa negatiivisessa ilmapiirissä. Kaikesta pitää valittaa eikä huonoissa asioissa voi nähdä mitään hyvää. 

Omassa elämässäni olen huomannut oman negatiivisen asenteeni erityisesti viime vuosina. Olen aina ollut todella positiivinen ja elämäniloinen henkilö, mutta olen jo vuosia tehnyt töitä joihin minulla ei ole sielun palo. Kun sitten jossain vaiheessa esimieheni kysyi, että oletko Kia varma, että tämä on mitä haluat tehdä tuli itku. Itku siitä, että eihän se sitä ole, mutta eihän sitä voi ja eihän se elämä kanna. Ja sitten kun yrittää antaa elämän kantaa ja uskaltaa irtautua ja miettiä omaa tulevaisuutta iskee kuitenkin epävarmuus. Ei edes sellainen epävarmuus, että en mä pärjää vaan huomaa jokaisen lauseen sisältävän sanat: ”kyllä mä teen, mutta pitää kuitenkin olla vaihtoehto B” tai ”olen haltioitunut tästä mahdollisuudesta ja koko sielu huutaa halleluujaa, mutta tiedän että se on vain väliaikaista ja kohta olen taas samassa oravanpyörässä josta juuri irtauduin koska eihän se voi olla niin, että voisin oikeasti saada elantoni sieltä missä sydämeni lepää.”

Koska jos saisimme valita ja voisimme tehdä mitä rakastamme eikä sitä mitä meidän pitäisi tehdä olisimme varmaan paljon iloisempi kansakunta. Aamulla bussia luotsaava kuski huikkaisi iloisesti hei koska hän haluaa ajaa bussia, tarjoilija tekisi extra hyvät kahvit koska hän on intohimoinen kahvin nautiskelija  ja ratsastuksenopettaja keskittyisi työhönsä sataprosenttisella ilolla. Ei koska hän osaa, vaan koska hän haluaa. Voisimme olla kuin tallikoiramme Kusti. Täynnä energiaa, iloa ja rakkautta toisiamme kohtaan. Koska vaikka sitä kuinka miettii tai yrittää kääntyä itseään vastaan, niin sen vain tietää, kun palu johonkin on elämää suurempi. Sen huomaa klikkaamalla ok jokaiseen linkistä löytyvään väittämään, 20 signs you have found your passion. Kuulostaako tutulta? Oletko sinä löytänyt oman kutsumuksesi?

Steve Jobsin sanoja jälleen kerran lainaten:

"If you are working on something exciting that you really care about, you don't have to be pushed. The vision pulls you". 

Arnold Schwarzenegger sanoi vuoden 2014 Nordic Business Forumissa, että hänellä ei ikinä ole suunnitelma Btä koska hän ei usko sellaisiin. Voisimmeko kenties ottaa oppia Arnoldilta eikä aina laatia sitä suunnitelma Btä ennen kuin olemme edes kunnolla kokeilleet kantaako suunnitelma A? Ajattelin ehkä tällä kertaa yrittää (huomatkaa sana ehkä)….. 

Onneksi olkoon Paidan voittajalle!

Kiitos kaikille arvontaan osallistujille. Kuvassa näkyvän upean Kerritsin Bit of Horse Zip Neck -paidan voitti tällä kertaa Pia Myllymäki. Onneksi Olkoon!

Lisää hauskoja Classic Equeenin tuotteita tulossa blogiin kevään aikana. Voittajaan otetaan yhteyttä sähköpostitse.

Arvonta on toteutettu yhteistyössä Classic Equeenin kanssa.

Upea rumpali

Pari vuotta sitten "eftisopettaja" Rami Bakieh totesi hakiessani Ellan eftiksestä, että sinulla on lahjakas tytär, jonka laulutaitoja kannattaa vahvistaa. 

Naureskelin hetken ja totesin, että puhutko nyt mun Ellasta tai onko tässä joku sekaannus? Ei sen takia, että en uskoisi tyttäreeni täysin, mutta en vain itse ollut huomannut erityistä musikaalisuutta. 

Juteltuamme hetken totesin Ramille, että saat mielellään opettaa Ellaa itse ja siitä se sitten lähti. Laulusta tuli rumpu, aloitettiin joka toisella viikolla josta siirrytiin viikottaisiin rumputunteihin. 

Ella rakastaa rumputunteia ja Ramilla ja Ellalla tuntuu aina olevan todella hauskaa. Ella on harjoitellut sähkörummuilla, joten kun tyttäreni esiintyi koulun talangjakt -tilaisuudessa meinasin tiputtaa kameran maahan. Kuten ehkä kuuluu, niin olin aika yllättänyt siitä miten hyvin 8-vuotias lapseni soittaa rumpuja. Olin myös aivan hirmu ylpeä. Ja tämä huomioiden, että Ella ei kuullut musiikkia vaan nappasi koko laulun omasta päästä. 

Ella saa harrastaa mitä haluaa ja uskon siihen, että asioissa voi vain kukoistaa jos siitä oikeasti pitää ja siitä nauttii. Vaikka kokeilin itse nuorena monia eri lajeja oli ainoa paikka jonne sydän veti talliympäristö. Tuntuu siltä, että rakkaan lapseni veri vetää musiikin pariin. 

 Koko perhe oli mukana kannustamassa ja pikkusisko oli myös kovin ylpeä isosiskostaan. Upea Ella!

Puolipysähdys (Half of a Halt)

Käytän nykyään paljon puolipidätteitä, siirtymisiä ja pysähdyksiä apuna omassa ratsastuksessa. Etenkin Thorin kanssa olen havainnut niiden suuren hyödyn ja aika usein palaan perusasioihin ennen kuin teemme mitään muuta. Kun taas perusasiat ovat kunnossa ei muiden asioiden työstämisessä ole mitään ongelmia.

Lindsay Wilcox-Reid kuvaa puolipidätettä todella hyvin kirjassa Pilates for Riders, kun hän puhuu Half of a haltista eli puolipysähdyksestä:

"As soon as he does quicken, repeat the half-halt - this is literally half of a halt transition!"

Koska sitähän se puolipidäte on, puolipysähdys jota voidaan lieventää sitä mukaa miten hyvin hevonen kuuntelee. Ecan kanssa riittää, että mietin puolipidätettä ja nipistän hieman vatsalihaksilla. Thorin kanssa taas joudun usein aloittamaan alusta ja puolipysähdyksestä tulee pysähdyksiä pysähdysten perään, kunnes saan ne toimimaan ja Thorin kuulolle.

Thor on luonteeltaan energinen ja eteenpäinpyrkivä hevonen, mutta Thor on myös opetettu juoksemaan joka on johtanut siihen, että Thorin oma ratkaisu kaikkeen on eteneminen kovempaa. Myös purentaviasta aiheutuneet kivut ovat varmaan vaikuttaneet siihen, että Thorin ratkaisu kaikkeen on aina eteenpäinpyrkiminen. Ikään kuin ajatus siitä, että jos mä nyt vaan juoksen täysillä, niin tämä kipu menee ohi.

Maastossa pyrimme eteenpäin ja ihan parasta on pitkät laukkapätkät ja varsinkin työskenteleminen sänkkärillä. Kotipihalla keskitymme kuitenkin paljon siihen, että saamme puolipidätteet läpi ja siirtymiset soljumaan luontevasti. Se auttaa kokonaisuutta valtavasti ja kannattaa ehdottomasti kokeilla myös oman hevosen kanssa, jos tuntuu että hevonen ei oikein tahdo ottaa kuuleviin korviinsa puolipidätteitä ja siirtymisiä. Ensin kannattaa pysäyttää hevonen kunnes se kuuntelee ja sen jälkeen pikku hiljaa lieventää puolipysähdyksestä siihen, että pelkän ajatuksen, hengityksen ja vahvan keskivartalon avulla saa avut läpi.

Ja jos tämä on mennyt sinulta ohi, niin tässä Jillan aivan mahtava kirjoitus Heppamokia. Etenkin tuo toisen videon valmentajan kommentti on niin hauska. Oikein sydämestä!

Lue myös: 
Kerro se niin että ymmärrän
Haussa täydellinen pysähdys

Pohdintaa kengättömyydestä Villivarsassa

Minua haastateltiin jokin aika sitten Villivarsa-lehteen ja jutun voi nyt lukea 3/15 numerosta. Hevosen kavioista, kengistä ja kengättömyydestä voisi kirjoittaa monta kirjaa ja luennoida päiviä, mutta tässä kuitenkin jotain ajatuksia. Ehkä yksi asia mitä toivoisin on, että näistä asioista ylipäänsä käytäisiin rakentavaa keskustelua eikä tuomita vaikka halutaan vaikka yhtäkkiä käyttää muovikenkiä (niitäkin on nykyään ja käytetään paljon matkaratsastuksessa). Vaikka kengättömyys sopii yhdelle hevoselle ei se välttämättä sovi toiselle.

Lue lisää: 
Hevosen kaviot, kengitys jne.
Hevonen ja kengättömyys

Kumman kaa?

Siis WOW miten hienoja nuoria hevosia Charlotte Dujardin ratsastaa videoissa. Ei mikään ihme, että hän haluaisi viedä molemmat mukaan kotiin.

Jos joskus tuulisi sellainen tilanne, että kahden tällaisen hevosen kohdalla pitäisi valita en kyllä tietäisi mitä tehdä, mutta kyllä tuo Finotini rentouduttuaan hieman taitaa viedä mun sydämen. Onneksi sellaisia tilaisuuksia ei tunnu tulevan ihan joka päivä:) Kumman sinä ottaisit mukaan kotiin? Torveslettens Fifty-fifty tai Finotini?

Hevosen kokonaisvaltainen tasapaino -tapahtuma

Ratsastajan kokonaisvaltainen tasapaino -tilaisuus saa nyt jatkoa syyskuun 26. päivä. Hevosen kokonaisvaltainen tasapaino -tilaisuus järjestetään myös Peuramaan kabinetissa ja tällä kertaa puhujina ovat eläinten käytösneuvoja Jaana Pohjola, kengitysseppä Riina Villanen, eläinkiropraktikko Linda Telford sekä urheilupsykologi Anna Andersén. Mukana juontamassa ja moderoimassa paneelia on jälleen kerran Kavioliitossa 30 v. -blogista tuttu Katja Ståhl.

Lounastauolla pääset myös keskustelemaan Hippola blogiyhteisön perustajajäsenen, Kun omaa ei ole -blogia ylläpitävän Erika Hanhisuannon kanssa.

Eläinkiropraktikko Linda Telfordin demossa esiintyvär PeuRa ry:n tulevaisuuden juniorilupaukset hevosineen.

Pääsymaksu: 40 euroa (hintaan sisältyy lounasbuffa ja kahvitarjoilu)

Ilmoittautumiset ja maksu: kiaherold@hotmail.com

Koska tilaa on rajoitetusti täytetään tapahtuma sitä mukaa kun ilmoittautumisia saapuu.

Tervetuloa oppimaan lisää kanssamme syksyllä!

"If you can dream it, you can do it"

Kun Ratsastajan kokonaisvaltainen hyvinvointi -tilaisuus alkoi oli paras ystäväni Tiina tuonut tuliaisiksi todella kauniit tulppaanit, suklaamunia sekä hieeeemmmaaaan myöhästyneet joululahjat. 

Suuresta lahjapaketista paljastui illalla kaunis tyyny, jonka päällä luki "If you can dream it, you can do it."

Ja siltä päivän anti todellakin tuntui. Mukana oli mahtava määrä innostuneita osallistujia ja kaikki puhujat tekivät todellakin parhaansa. Anna Andersén aloitti päivän mindfulness -harjoituksella ja Mia Kainulainen kertoi mahtavan esimerkin kautta omasta tavastaan valmentaa ratsastajia kokonaisvaltaisesti. 

Tämän jo mahtavan aamupäivän jälkeen siirryimme ulos aurinkoon syömään lounasta. 

Lounaan jälkeen oli vuorossa Sari Pakulan istuntaan keskittyvä teoria sekä demo-osuus ja ratsukkoina saimme seurata kenttäratsastaja Renja Vänskää sekä Leeviä ja Kun omaa ei ole -blogin Erikaa, joka ratsasti lusitano Ecalla. 

Demon jälkeen siirryimme vielä takaisin kabinettiin kuulemaan Minna Leppälän ajatuksia Nuoren ratsastajan valmentamisesta, jonka jälkeen Katja Ståhl nappasi ohjat paneelista ja saimme nauraa ja jutella kaikesta maan ja taivaan väliltä yli tunnin ajan.

Kerroin heti aamusta, että halusin järjestää sellaisen hevostilaisuuden Suomessa, jonne haluaisin itse osallistua ja uskon onnistuneeni siinä. Ihmisillä tuntui olevan todella hauskaa ja pääsimme kaikki mukaan keskustelemaan ja pohtimaan hevosiin liittyviä asioita.



Tilaisuus sai mukavasti positiivista palautetta vaikka paljon on vielä parannettavaa syksyn kurssia varten. Paras palaute oli kuitenkin, kun tapasin yhden osallistujista eilen maastossa ja hän kertoi miten hän päätti kurssista inspiroituneena vain sinä päivänä nauttia hevosen seurasta ja keskittyä rauhoittumiseen ja hengittämiseen.

Olen niin innoissani kurssin annista ja lisää voi lukea seuraavista Hippos sekä Hevoset & Ratsastus -lehdistä. Syksyn Hevosen kokonaisvaltainen hyvinvointi -kurssista laitan myös pian lisää tietoa tulemaan.

Kesken klinikan tämä iloinen kaveri pääsi yllättämään meidät kevättunnelmissa omistajan kanssa ulkokentällä. 

Kauneimmat kukat ikinä.

Thoria kävi hoitamassa kiropraktikko ja polle on ollut sen verran jäykkä hoidon jälkeen, että päätin tänään mennä Ecalla tunnille ja vain maastoilla Thorin kanssa. Ai että Eca oli mahtava ratsastaa ja sain kyllä nautiskella täysin siemauksin hienosta lusitano herrasta mahtavan suurella ja hyväpohjaisella kentällä. Eca toimii kuin ajatus ja pelkästään ajattelemalla ja käyttämällä vatsalihaksia pystyin kontrolloimaan askeleen pituutta ja tahtia. Minna antoi myös paljon hyviä neuvoja ja huomasimme miten vahvasti olen itse menossa vasemmalle oikeassa kierroksessa. Minna neuvoi myös käyttämään paljon ulkoapuja ympyrällä ja vaihtelemaan nopeasti sisäkäden ja ulkojalan apuja. Ja käden piti olla hiljaa ja miettiä eteenpäin. Laukassa pidensimme ensin hieman laukkaa jonka jälkeen piti vain hieman nipistää vatsalihaksilla ja Eca kokosi ja löysi todella hyvän laukan ja muodon. Ah tuota onnistumisen iloa. 

Ehkä Thor on sitä mieltä, että Eca saa liikaa huomiota tammoilta ja yrittää vaihtaa väriä?

Rukatunturi

Viime viikolla pääsin mukaan ajelemaan autoilla, kävelemään lumikengillä, syömään upeata ruokaa ja nautiskelemaan ihanasta talvisäästä ja super raikkaasta ilmasta Rukatunturille. Aivan mahtava reissu upeassa naisseurassa. Kiitollinen ja onnellinen olo!

Puissa kasvavaa naavaa. Naava saa ravintonsa ilmasta, joten voitte vain kuvitella
miten puhdasta ilmaa kyseisessä paikassa on.