U2:n konsertin sijasta olen viettänyt aikaa hevosten parissa ja hyvien ystävien seurassa. En ole koskaan pitänyt isoista tapahtumista ja vaikka Pariisissa asuessani saatoin joskus eksyä Love Parade -kulkueen jatkeeksi, niin en koskaan ole oppinut nauttimaan ihmismassoista. Perjantaina sain jälleen ilon tutustua uuteen hevoseen, nimittäin tallinomistajan tyttären "Klöntti"-hevoseen. Hevosen omistaja lähti mökille viikonlopuksi, joten ratsastin "Klöntillä" perjantaina ja kohta olen taas menossa tallille ratsastamaan Klöntillä ja hoivaamaan Teselloa.
Tästä jatkuu nyt sitten matka ihanassa säässä ensin Tampajalle ja sen jälkeen Masin luokse Inkooseen. Oripoikien lastaaminen kuuluu vielä iltaohjelmaan, joten hauska ilta tiedossa. Ps (joitain tunteja myöhemmin). Molemmat oriit menivät hienosti traileriin. Topi seisoi muitta mutkitta siellä ja ihmetteli maailman menoa. Olin niin ylpeä Topista ja onnellinen siitä, miten helposti asiat sujuvat silloin kun hevonen luottaa ihmiseen. Ensi viikonloppuna Topi viedään ruunattavaksi, jonka jälkeen se muuttaa toiselle tallille. Minulle tulee sitä kova ikävä. Sen jälkeen kävimme vielä Masin kanssa kävelyllä, jonka jälkeen Masi sai toimia tukena ja turvana, kun kyyneleet muistuttivat minua jälleen Tesellon tilanteesta. Kohta olen valmis eläinlääkärikäynnille ja olen työstänyt asian jo omassa mielessäni pitkälle. Haluan olla vahvana, jos joudun hyvästelemään Tesellon elokuun lopussa. Masin hieman pölyinen ja hyväntuoksuinen selkä ei koskaan ole tuntunut yhtä turvalliselta. Kiitos Masi!
Lauantaina pidin tunnin Espoon kartanon kupeessa sijaitsevalla Espoon tallilla kahdelle tytölle, Renjalle ja Annikalle. Annikalla ja Annikan siskolla Idalla on oma poni nimeltä Lisi ja Renja on siskonsa Rean kanssa juuri saanut ensimmäisen oman Leevi-nimisen hevosen.
Tytöt ratsastivat uuden opettajan aiheuttamasta alkujännityksestä huolimatta todella hyvin. Teimme paljon siirtymisiä ja keskityimme ulkoapujen tärkeyteen. Leevi ja Lisi ovat molemmat mukavia ratsuja. Lisi vaatii hieman enemmän vertymistä, mutta lopputunnista molemmat liikkuivat hyvin ja sain Renjalta synäntälämmittävän kommentin tunnin loputtua: "olet paras kouluvalmentaja mitä minulla on koskaan ollut. Istunta on kaikki kaikessa ja silloin hevonen liikkuu paremmin." Kiitos Renja.
Tästä jatkuu nyt sitten matka ihanassa säässä ensin Tampajalle ja sen jälkeen Masin luokse Inkooseen. Oripoikien lastaaminen kuuluu vielä iltaohjelmaan, joten hauska ilta tiedossa. Ps (joitain tunteja myöhemmin). Molemmat oriit menivät hienosti traileriin. Topi seisoi muitta mutkitta siellä ja ihmetteli maailman menoa. Olin niin ylpeä Topista ja onnellinen siitä, miten helposti asiat sujuvat silloin kun hevonen luottaa ihmiseen. Ensi viikonloppuna Topi viedään ruunattavaksi, jonka jälkeen se muuttaa toiselle tallille. Minulle tulee sitä kova ikävä. Sen jälkeen kävimme vielä Masin kanssa kävelyllä, jonka jälkeen Masi sai toimia tukena ja turvana, kun kyyneleet muistuttivat minua jälleen Tesellon tilanteesta. Kohta olen valmis eläinlääkärikäynnille ja olen työstänyt asian jo omassa mielessäni pitkälle. Haluan olla vahvana, jos joudun hyvästelemään Tesellon elokuun lopussa. Masin hieman pölyinen ja hyväntuoksuinen selkä ei koskaan ole tuntunut yhtä turvalliselta. Kiitos Masi!Kuvat: Nuppu ja minä Tampajan kentällä, Annika ja Lisi, Espoon tallin hevosenkengät, Renja ja Leevi. Videomateriaaliakin löytyy, mutta en vielä ole keksinyt miten saan videot muunnettua pienempään muotoon uudesta kamerastani.
No comments:
Post a Comment