Kuolaimen yllä, kuolaimen alla

Evention TV:n Dom ja Jimmie Schramm havainnollistavat mielestäni hienosti miten hevonen voi tukeutua kuolaimeen eri tavoin. Jotkut hakeutuvat kuolaimen alle (kuten Thor), toiset kuolaimen yläpuolelle ja jotkut hakeutuvat hyvään kuolaintuntumaan ("on the bit").

Vaikka pidin videosta eikä kaikkea saa mahtumaan lyhyeen filmiin, jäin kuitenkin kaipaamaan edes mainintaa siitä, että kannattaa tarkistaa onko hevonen kipeä, jos se kulkee täysin väärässä muodossa. Aina kun ei ratsastuksellisesti ratkota kaikkia ongelmia. Muuten oikein kiva ja pirteä video.

Törmäsin videoon Lagus Horsepro Ky:n sivuilla. 

Muutoksen voima

Muutokset, myllerrys ja potkut viime keväällä ovat tuoneet elämääni paljon kauniita asioita. Kun on keskellä myrskyä ei aina tiedä miksi ihmistä koetellaan tai mihin suuntaan polkua on tarkoitus kulkea.

Sen olen kuitenkin oppinut, että vaikka kuinka tuulisi on tärkeätä pitää juuret maassa, liikkua tuulen mukana ja huomata, että muutokset ovat yleensä suuntaus johonkin parempaan.

Omassa elämässäni olen enemmän läsnä, arvostan pieniä asioita, muistan hengittää ja olen jokaisesta hetkestä kiitollinen. Yli vuosi sitten sain kuulla, että ihminen voi kadottaa sielunsa ja esimerkiksi Australian aboriginaalit lähetetään kuukausiksi tai jopa vuosiksi metsään sielunhakureissulle.

En aikaisemmin ollut ymmärtänyt sanojen 'lost soul' oikeaa merkitystä, mutta pikkuhiljaa ymmärrän kuinka paljon henkinen hyvinvointimme vaikuttaa kaikkeen tekemiseemme ja havahduin Judith Harrisin ajatukselle, että fyysiset 'oireemme' ovat vain sielumme peili.

"Probably the most common injury/issue I deal with as a yoga teacher is low back pain. While there are plenty of good physiological reasons for this state of affairs (i.e. sitting all day at computers) I'm coming to believe that psychological factors play the bigger role. In fact, after reading Judith Harris's book Jung and Yoga: The Psyche-Body Connection, I'm coming to think that our current epidemic of 'bad bakcs' boils down to a spiritual disorder."- Danielle Prohom Olsson, The Sacred Spine: Our Axis Between Heaven and Earth

Lue myös:
Psyykkinen valmennus, Anna Andérsen, Hyväksy tunnetilat
Controversial Issue: Fritz Stahlecker and the Rottenness of the dressage scene

Siirtymisistä suuri apu omaan ratsastukseen

Tästä tulee nyt aikamoinen sekamelskapostaus, mutta kun on niin paljon ajatuksia päässä ja kaikenlaista asiaa.

Ensinnäkin olen viikonloppuna hikoillut niin paljon, että siinä tuhoutui kenties pari aivosolua samantein. Lauantain hyppelyt ja sunnuntain hot jooga sekä Johannan tunti tekivät tehtävänsä. Eilen Ellan saapuessa kotiin isältään olin ihan valmis nukkumaan jo Ellan nukkumaanmenoaikaan. Ah sitä tunnetta, kun välillä vetää itsensä ihan piippuun. I love it.....

Oltiin ruotsissa laskettelemassa duunin kanssa viime viikolla ja saimme kokea upeat Hasselan ja Järvsön hiihtokeskukset. Ruotsalaiset kun osaavat niin tuon asiakaspalvelun ja tarinankerronnan. Upea esimerkki siitä on Järvsössä sijaitseva, nuoren pariskunnan perustama Tevsjö Destilleri, jossa vierailimme rinnepäivän päätteeksi illallisella ja viinamaistiaisilla. Perheen isoisät ovat jo vuosia tuottaneet kotikutoista viinaa ja viinaa tuottavien laitteiden nimet olivat nimetty isoisien muistoksi.

Oli todella mielenkiintoista kuulla prosessista kirkkaan viinin ympärillä ja miten esimerkiksi alku ja loppuhäntiä ei voi hyödyntää. Viinasta jää esimerkiksi jäljelle probutaania, joka on täyttä myrkkyä. Itse sydän (keskimmäinen osio viinasta) on kuitenkin puhdasta etanolia. Pariskunta oli myös miettinyt tarkkaan miten kaikki ainekset kierrätetään ja Järvsön lehmät saavat juotavakseen jotain viina-aineksia. Eli todella ympäristöystävällistä ja vain paikallisia raaka-aineita käytetään. Kaikenlaista sitä oppii työmatkoilla:)

Näitä sitten maisteltiin. Pääkallopulloon ei saanut koskea. Se sisälsi 

Perjantaina olin melko väsynyt, joten olin menossa ohjasamaan Thorin, kun Monika oli yhteydessä ja päädyimme siihen, että Monika ratsastaa Thorin kentällä (perjantaina kun kenttä oli vielä oikein kevätkunnossa). Olen tehnyt hiljaisen sopimuksen Thorin kanssa siitä, että väsyneenä ja keskittymättömänä en mene selkään koska meillä on mennyt nyt niin kivasti, kun ollaan jokaisella ratsastuskerralla pyritty tekemään asiat perusteellisesti ja hyvin (me ollaan molemmat sellaisia yliaktiivisia sähläreitä, joten välillä täytyy oikeasti jättää vain menemättä). Ohjasajaessa voidaan sitten hieman hengailla ja maastoillessa pidetään hauskaa, mutta maneesissa tai kentällä ei lipsuta eikä rikota tahtia.

Josta tullaan muuten siihen, että olen löytänyt siirtymisistä aivan ihanan avun oman ratsastukseen. Onhan näitä siirtymisiä nyt mietitty ja niistä on luettu ja niitä on tehty, mutta vasta nyt olen jotenkin sisäistänyt asian kunnolla (ha ha, odottakaa pain pari vuotta niin huomaan, että olen luultavasti tämän(kin) asian kanssa ihan alkutekijöissä). Aina kun vauhti kiihtyy tai hupenee liikaa ja tahti katoaa teen siirtymisiä. Joko siirtymisiä askellajista toiseen tai muutoksia tahdissa. Voin avoimesti myöntää, että en ole koskaan aikaisemmin tajunnut siirtymisten tai hyvän käynnin merkitystä ratsastuksessa. Ilman hyvää käyntiä on turha hakea tasaisuutta muissa askellajeissa ja vasta kun hevonen vastaa hyvin käynnissä ja siirtyy melkein ajatuksesta askellajista toiseen helpottuu kaikki muukin tekeminen. Voi kun olisin ymmärtänyt tämän jo kauan sitten..... Sinänsä en ole tarvinnut siirtymisiä yhtä paljon muiden hevosten kanssa.

Thor käyttäytyi yllättävän hyvin kentällä siihen nähden, että Rannvi hoiti Thorin keskiviikkona ja Thor oli viettänyt kaksi vapaapäivää. Juoksutin Thorin hetken ennen kuin Monika hyppäsi selkään ja jotenkin koko hevonen ja etenkin lavat olivat hieman juntturassa. Melko nopeasti runko lähti siitä sitten liikkeelle, joten arvelen jäykkyyden johtuvan siitä, että Rannvi sai paikkoja oikein kunnolla avattua.

Monika ratsasti ihan perusasioita läpi ja teki paljon avutaivutuksia ja väistöjä. Meno oli oikein rennon näköistä ja olin todella tyytyväinen Thorin tasaisuuteen tuulisesta säästä ja pimeästä kentästä huolimatta.

Lauantaina lähdimme Tiinan, Ismon ja Thorin kanssa maneesiin ja vaikka vuosien saatossa hevoset ovat vaihtuneet on meillä aina vain yhtä hauskaa. Sekä Ismo ja Thor pomppivat hyvin ja sain ratsastettua todella hyvät tiet Thorin kanssa koska laukka oli niin tasainen ja Thor suoran tuntuinen.

Pari mun favorite poikaa. Poikaystävä ja Maailman paras veli!

Lauantai-illan vietin kahden ihanan miehen seurassa hyvän ruoan ja juoman parissa ravintolassa, joten sunnuntaina oikein puhkuin energiaa. Edellisen sunnuntain tunti oli aivan super hyvä, mutta eilinen meno oli hieman epätasaisempaa. Jotenkin tuntui, että Thor oli hieman väsynyt perjantain ja lauantain treenin jälkeen, joten sain tosissani tehdä hommia istunnalla. Johanna nosti myös vaikeusastetta hieman ja asetimme ensin hevosia ulospäin ympyrällä (katsoimme, että hevonen on suora ja ulkokylki mukana), jonka jälkeen taivutimme hevosta sisäpohkeen ympäri kuitenkaan ulkokylkeä kadottamatta. Samalla suurensimme hieman ympyrää ja tarkistimme, että sisäpohje oli läpi. Siitä jatkoimme käynnissä pitkää sivua ja hyvän kulman jälkeen ratsastimme loivaa avotaivutusta, pieni voltti pitkän sivun keskelle ja sulkutaivutusta pitkän sivun loppuun. Sen jälkeen piti taas ratsastaa hyvä kulma ja sama juttu seuraavalla pitkällä sivulla. Sulkutaivutuksessa piti olla tarkkana, että takaosa ei tullut liikaa uran sisäpuolelle ja takaosa ei väistänyt liikaa. Sitä lähtee niin helposti yliratsastamaan ja tekemään liikaa asioita, joten nyt keskityimme vain siihen, että saimme helposti avut läpi ja hevoset hyvälle tuntumalle.

Jatkoimme sitten samaa harjoitusta ravissa ja laukassa siirsimme ympyrällä ensin takaosaa ympyrän sisäpuolelle ja sen jälkeen ympyrän ulkopuolelle. Voin kertoa, että ei ollut ihan helppoa laukassa, mutta Thorin laukka rullasi hyvin ja tunnin aikana sain todella hyvän "otteen" ulkokyljestä. Tunsin miltä sen oikeasti pitäisi tuntua ja etenkin vasemmassa kierroksessa piti varoa taivuttamasta kaulaa, jolloin Thor vain heitti oikean lavan ulos ja meni kylkimyyryä. Taivutuksen piti tulla rungosta ja ulkoapujen tuen piti säilyä aktiivisena. Annoimme myös hevosten pidentää laukkaa ja lyhensimme jälleen.

Noin muuten, niin ajattelin vielä mainita kuivikkeena käytetystä olkipelletistä sen verran, että kannattaa oikeasti varoa jos hevonen syö kuten esimerkiksi Susannan hevonen olkipellettiä päivittäin (hyvin yleistä paitsi mun hevosilla, jotka ovat nirsouden perikuvia). Meidän tallilla hevonen sairastui ähkyyn ja joutui leikkauspöydälle. Hevonen on onneksi hengissä ja nyt vain toivotaan parasta, mutta ainoa muutos joka tehtiin oli olkipellettien käyttö kuivikkeena. Nyt ei kukaan osaa sanoa johtuiko ummetusähky juuri pelleteistä, mutta tämä on hyvä pitää mielessä mikäli hevonen tykkää mutustella nitä omaksi ilokseen.

Lauantaina eteeni osui sattumalta Seaworldin miekkavalaita koskeva Blackfish-dokumentti enkä ymmärrä miten olen missannut kyseisen dokumentin. Delfiinien massatappamisesta kertova The Cove veti hiljaiseksi, mutta jotenkin tarina miekkavalas Tilikumista, joka edelleen kärsii vedenalaisessa bunkkerissaan eristäytyneenä iski ja kovaa. Ja minä kuin ajattelin, että olen jotenkin Animalia-vuosien ja kaikkien järkyttävien dokumenttien järkeen harjaantunut. Voi huh huh. Ja sitten luin vielä Jaana Pohjolan blogista, että kenttä-, este- ja kouluhevosten keskimääräinen ura on 3-4 vuotta (Rogers and Firth, 2005: Ducro et al., 2009; Friedrich et al., 2011). 3-4 vuotta. Se ei ole mitään.

Sinne karkasi se hiljainen Hesari-hetki eilen tallilla, kun Pilsner päätti nukkua lehden päällä. 

Tässä vielä kiteytettynä Rannvin edelliset hoitokerrat:

14.2.
Sään alue avautui hyvin.
Selkä paljon parempi ja lanne avautui hyvin.
Painetta on tullut hieman enemmän oikealle puolelle, joka näkyy myös siinä, että oikealta puolelta on enemmän karvoja poissa satulahuovan kohdalta.
Vasen lapa jumissa. Thor yritti jopa purra ennen kuin lapa avautui melko hyvin.
Oikea takajalka äännähteli hieman ja niskanikamat lievästi jumissa.
Niskan takaa oli hieman haastavaa avata, mutta Thor piti siitä kyllä kovasti, kun alkujännitys helpotti.
Fin gubbe.

12.3.
Thor nukkui tarhassa kun saavuin paikan päälle. Nautti auringosta.
Thor pureskeli oikeata lapaa ja halusi selvästi, että sille tehdään jotain. Sain lavan avattua ja Thor haukotteli monta kertaa.
Thor oli vinon oloinen, mutta tuntui että vinous tuli ennemminkin edestä kuin takaa tällä kertaa.
Selkä oli ok, mutta aristi hieman lannetta.
Niska oli todella hyvä ja mietin miten en ensimmäisellä kerralla saanut koska niskaa ollenkaan. Nyt Thor luottaa minuun ja rentoutuu heti.
Vasen lapa oli tällä kertaa ihan ok.
Miten Thorin hengitys. Tuntui siltä, että Thor lähti hengittämään eri tekniikalla, kun sain jumeja avattua. Voisiko pinnallinen hengittäminen vaikuttaa siihen, että lanne jumiutuu helposti.
Tyytyväinen ukko sai sitten mennä takaisin ulos nauttimaan auringosta. 

Chia-siemenet ja ruusunmarjajauhe

Olen syöttänyt noin kuukauden ajan Chia De Gracian Chia-siemeniä Thorille. Chia-siemenet ovat nousseet esille Superfood-boomin myötä ja ovat tunnettuja voimaa ja kestävyyttä lisäävistä ominaisuuksistaan. Chia on mintunsukuinen kasvi (salvia hispania) ja Etelä-amerikasta peräisin.
Siemenet ovat kuuluneet maya intiaanien ja atsekien ravintoon jo pitkään.

Chia-siemenet ovat kasvikunnan paras rasvahappojen lähde ja ja niissä on enemmän Omega-rasvahappoja kuin muissa kasvikunnan tuotteissa. Kaikki muut öljyt kannattaakin jättää pois Chia-kuurin ajaksi ja pellavan antamista olen itse ryhtynyt pohtimaan luettuani hieman lisää pellavansiemenistä (katso artikkelin lopussa Chia vs. Flax). Myös oma ravintoterapeutti tuomitsi pellavan totaalisesti, joten omasta ravinnosta se on jo jäänyt pois kuukausia sitten.

Chia tasapainottaa myös ruuansulatusta ja on hyvä lisäapu esimerkiksi ruokintavaihdoksissa. Chia edistää myös vatsan terveyttä ja toimii apuna suoliston hiekan poistossa.

Siementen runsas magnesium (sadassa grammassa chiaa on noin 400 mg magnesiumia) rauhoittaa stressiherkkää hevosta ja on hyvä apu muutoksissa kuten esimerkiksi tallivaihdon yhteydessä.

Chia sisältää runsaasti tärkeitä proteineeja eli valkuaisaineita sekä tarvittavia vitamiineja, hivenaineita ja mineraaleja.

Chia edesauttaa karvan kasvua ja on toiminut hyvin kesäihottuman hoitoon. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ihosolujen uusiutuminen kestää noin 120 päivää, joten Chia-kuuri kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen kesää, jos hevonen kärsii kesäihottumasta.

Chia-siementen vitamiinien, hivenaineiden sekä kivennäisten tärkeät tehtävät:

A-vitamiini: auttaa pehmytkudosten ja luiden muodostamiseen sekä ylläpitämiseen. Tuottaa tarvittavat pigmentit silmän verkkokalvon muodostumiseen. Tärkeä vitamiini näkökyvylle. 
B1-vitamiini: oleellinen sokereiden muuntamiselle, hermoimpulssien johtamiselle sekä happiaineenvaihdunnalle.
B2-vitamiini: välttämätön rasva- ja proteiiniaineenvaihdunnalle ja ruuan energiaksi muuntamiselle.
B3-vitamiini: tärkeä soluaineenvaihdunnan edistäjä. Osallistuu myös DNA:n korjaamiseen. Liittyy myös sukupuolihormonien ja stressihormonien tuotantoon.
B9-vitamiini: merkittävä vitamiini hermoston ja luuytimen toiminnalle. Estää sikiön selkärankahalkiota ja edistää solujen uusiutumista.
B12-vitamiini:tärkeä hermoston kasvuun ja kehittymiseen vaikuttava vitamiini. Vaikuttaa myös punasolusynteesiin sekä suoliston toimintaan.
C-vitamiini: voimakas antioksidantti, joka voimistaa muiden vitamiinien ja kivennäisaineiden imeytymistä. Auttaa ehkäisemään sydänsairauksia sekä edistää hampaiden, ikenien, luuston ja nivelten kehittymistä.
E-vitamiini: voimakas antioksidantti
Kalsium: vahvistaa ikeniä ja hampaita, välttämätön verenhyytymiselle, toimii useiden entsyymien aktivoijana. Liittyy myös lihasten toimintaan.
Fosfori: osallistuu luiden ja hampaiden kehittymiseen, maidon eritykseen, lihaskudoksen muodostumiseen sekä solujen aineenvaihduntaan.
Rauta:liittyy hapen kuljetukseen ja varastointiin kudoksissa, energian tuotantoon sekä aivojen biokemiallisiin mekanismeihin.
Kupari ja sinkki: Monen hevsen ruokinnasta puuttuu sinkki ja kupari tai arvot ovat liian alhaiset. Keski- ja itä Suomen maaperässä on vähän sinkkiä ja sitä myötä myös vähän siellä kasvaneessa heinässä. Kuparia tarvitaan hemoglobiinin muodostumiseen ja raudan imeytymiseen. Sinkki vaikuttaa aineenvaihduntaan ja hormonitoimintaan ja joskus kutina ja karvan lähtö voivat olla oireita sinkin puutoksesta. Sinkin liikasaanti voi kuitenkin myös aiheuttaa kuparinpuutetta.

Kuukauden aikana en ole huomannut suuria muutoksissa Thorissa, mutta karva on kiiltänyt entistä enemmän ja Thor on ollut pirteän ja tyytyväisen oloinen. Koska haluan antaa Thorille mahdollisimman luonnonmukaista ruokaa aion ehdottomasti jatkaa Chia-siementen antamista ainakin kesään asti ja lopettaa pellavan kokonaan. Kerron lisää Chia-kokeilustamme vielä ennen kesää, kun olen syöttänyt siemeniä pidempään.

Chia-siementen käyttöohjeen löydät suomeksi täältä.

Ruusunmarjajauhe

Kuten olen aikaisemmin blogissani raportoinut, Thor viihtyy kesäisin tuntikausia pää ruusunmarjapuskissa, joten otin onnessani vastaan ruusunmarjajauheen Chia de Gracialta. Olen syöttänyt ruusunmarjaa Thorille nyt parin viikon ajan ja lisäsin jauheen myös perheen kotiruokavalioon (täydellinen lisä smoothieen, jogurttiin jne.) 

Ruusunmarja sisältää runsaasti luonnollisia vitamiiniyhdisteitä, B-, C- ja P-vitamiinia sekä öljyä, jossa on tärkeitä öljyliukoisia A-, D- E- ja K-vitamiineja. Ruusunmarja sopiikin loistavasti hevosen C-vitamiinilisäksi.  Ruusunmarja sisältää myös runsaasti aminohappoja ja sen sisältämä magnesium auttaa myös lihaskramppeihin. Ruusunmarjassa on myös mineraaleja, hivenaineita ja antioksidantteja, jotka edistävät kehon hyvinvointia. Ruusunmarjaa voi hyvin käyttää yhdessä nokkosen ja MSM:n kanssa ja on hyvä lisä tai vaihtoehto lääkkeille vähentämään nivelkipuja sekä lisäämään nivelten liikkuvuutta.

Ruusunmarjaa annostellaan 1 - 3 rkl /vrk. 

Suurin osa informaatiosta on poimittu Chia de Gracian -sivuilta ja paljon hyvää lisäinfoa löytyy myös Equinechian sivuilta.

Chia de Gracia tekee yhteistyötä poniratsastaja Noora Mannisen sekä kouluratsastaja Mikaela Soratien kanssa ja Ruuhkavuosiratsastajan Chia-kokeilusta voit lukea lisää täältä. Lisäinfoa yhteistyöstä löytyy Chia de Grazian FB-sivustolta. 

Jotta ruokinta olisi mallillaan ja hevonen saa kaikki tarvittavat rehut kannattaa kuitenkin käyttää esimerkiksi Nina Jaakkolan kaltaista ammattilaista apuna tai tutustua Hevostietokeskuksen Hopti-ruokintaohjelmaan. Koska myös henkilökohtainen ruokintaohjelma on hieman hakusessa ja yritän hoitaa yhden asian kunnolla kuntoon (kaviot, satula, kipeä selkä, kuolaimet jne.) Thor saa tällä hetkellä tyytyä fiilispohjaiseen ruokintaan ilman laskureita tai ruokinta-analyysejä. Jossain vaiheessa yritän kuitenkin perehtyä ruokintapuoleen paremmin.

Yksi asia on kuitenkin varma ja se on heinän laadun tärkeys. Monet hevoset pärjäävät jo pelkällä hyvällä heinällä ja siihen kannatta panostaa enemmän kuin mihinkään muuhun.

Onko sinulla kokemuksia Chiasta, ruusunmarjajauheesta tai muista mielenkiintoisista lisärehuista?

Lue lisää: 
Pohdintaa hevosen ruokinnasta
Rehuruokailun kokkikilpailu
Mikä ihana yllätys
Luontaistuotteita talliin kuljetettuna
Nokkonen ja bentoniittisavi kokeilussa
Oiva lisäravinne lihasmassan kasvattamiseen
Sänkkärit on auki

Uusi TV-sarja Ryttareliten

Ystäväni Johanna mainitsi uudesta mielenkiintoisesta ruotsalaisesta TV-sarjasta, jossa seurataan kolmen ratsastajaperheen elämää. Olin kuitenkin kokonaan unohtanut koko sarjan kunnes luin siitä Brooken elämää -blogista tänään.

Eli tässä teille kaikille ja itselleni muistutuksena vielä Jonnan blogista lainattua tietoa Ryttareliten TVsarjasta ja teaser-video:

"Ryttareliten-sarja kertoo kolmen ratsastajaperheen elämästä. Sarjassa kuvataan esteratsastaja Lisen Bratt-Fredricsonin ja Peder Fredricsonin, veljesten Daniel ja Alex Zettermanin sekä kouluratsastaja Charlotte ja hänen valmentaja/kilparatsastaja Rasmus Haid-Bondergardin elämää hevosten ja kilpailujen ympärillä. Tuotantotiimi seurasi perheitä vuoden ajan niin ylämäissä kuin alamäissä, onnistumisissa ja epäonnistumisissa. 

Sarja tulee aina viikottain klo 03 ja seuraavana päivänä klo 15 Suomen YleFEM-kanavalta. Ja suorana Ruotsin puolelta ohjelmaa voi seurata svtplay.se - osoitteesta.

Sarjasta on tehty myös  spin-off, jossa seurataan näiden ratsastajien hevosenhoitajia. Tämän sarjan nimi on Ryttareliten: Stallet ja sitä voi seurata SVTPlayssä. Teaserin voi katsoa myös YouTubesta."

Herkkä hevonen opettaa paljon

The horse, a creature whose nature is water embodied, will almost always flow in the path of least resistance. They are the stream, and (without meaning to) we are the rocks around which they flow. I believe, have felt and seen and witnessed so many beautiful moments when horse and human are both rivers, blending their movements together to create a living picture of harmony. And isn’t that one of the many reasons we love horses: to experience moments that allow us to get out of ourselves, and see the world from their perspective? - Crissi McDonald

Luin eilen Horse as a River -kirjoituksen ja tallilla Ella halusi yhtäkkiä istumaan Thorin selkään karsinassa. Olin hieman yllättynyt ja totesin, että kokeillaan Blondilla mielummin, mutta ei, Ella halusi juuri Thorin selkään istumaan.

Ja niin haettiin kypärä autosta, Ella sai ensin roikkua Thorin selässä ja sen jälkeen istua siellä. Ella ei ollut moksiskaan ja kertoili miten hän ei ehkä olisi valinnut Thorin kaltaista hevosta. Ainoa, joka mietti asiaa olin varmasti minä koska olin niin yllättynyt siitä, että Thor ei reagoinut sen koommin tilanteeseen. Kyllä Thor selvästi ihmetteli, mutta ei tehnyt mitään. Tuo pieni hetki oli meille kolmelle suuri hetki koska ei ole montaa kertaa tai päivää jolloin olisin uskaltanut heittää Ellaa Thorin selkään. Nyt tuntui kuitenkin siltä, että nämä molemmat 7-vuotiaat tiesivät asioista enemmän kuin minä.

En tiedä onko Thor vain todella herkkä hevonen tai olenko oppinut kuuntelemaan paremmin. Tai onko se vain sitä, että hevoset ovat erilaisia. Kaikki hevoset ovat herkkiä, mutta jotkut reagoivat herkemmin kuin muut.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Missä hevonen on syntynyt, missä olosuhteissa hevonen on kasvanut, miten sitä on käsitelty, ruokinta, varusteet jne. Myös rotu ja luonne vaikuttavat ja jotkut hevoset syntyvät varmaan tulisempana kuin muut. Jotenkin haluan kuitenkin uskoa ja uskon, että harvat hevoset syntyvät todella voimakkailla reaktioilla vaan olosuhteet ja käsittely määrittelevät paljon millainen hevosesta tulee ja miten hevonen reagoi asioihin.

Joka tapauksessa Thor reagoi herkästi. Thorin pakoreaktio on hyvin voimakas ja monessa tilanteessa hevoseni on melko nopea. Pidän energisyydestä, mutta teen paljon työtä sen eteen, että Thor tottuisi erilaisiin asioihin ja kaikenlaisiin tilanteisiin (kuten pikkutytön istuminen selässä karsinassa).

Thor näyttää myös kun kaikki ei ole hyvin. Uskon, että kaikki hevoset yrittävät tavalla tai toisella osoittaa, kun jokin asia on epämukavasti ja jotkut näyttävät enemmän kuin muut. Tai sitten hevoset väsyvät ikuiseen reagoimiseen, tyytyvät kohtaloonsa ja liikkuvat kipeästä selästä tai vääränlaisesta kengityksestä huolimatta.

Edelleen näen usein tilanteita, jossa hevonen ratsastajan mielestä temppuilee tai yrittää tehdä hallaa ratsastajalle, kun kyseessä on melkein aina reaktio johonkin. Sain kuulla pari viikkoa sitten, että Thorin turparemmiä pitäisi kiristää koska se auttaa, kun hevosella on aaltopurenta. Ratsastaja puristaa vain hevosen suun paremmin kiinni, niin ongelma on korjattu. Onko henkilö ikinä miettinyt miltä tuntuu, jos ei voi syödä kunnolla tai aaltopurenta aiheuttaa kamalat haavaumat poskiin. Onko henkilö edes sekunniksi kuvitellut metallikuolainta omaan suuhun piikkien ja avohavojen sekaan..... En usko, että on. Ei purentavikaa korjata turparemmiä kiristämällä eikä satulaongelmia lampaankarvalla. Edes paremman ratsastajan istuttaminen selkään ei ongelmia korjaa. Tai nå, ehkä ongelmat vain peittyvät hieman pidempään.

Monet hevoset ovat jo niin kipeitä, että ongelmien korjaaminen vie vuosia. Olisi hyvä, jos voisimme kuuntelemalla hevosiamme ennaltaehkäistä vaivojen syntyä ja Heidi Pätsin tavoin ottaa tosissaan hevosen temppuilut (eikä saada siitä negatiivista palautetta, kun parhaimman osaamisen mukaan yritämme auttaa hevosia). Kun hevonen reagoi yllättävällä tavalla, kannattaa pysähtyä hetkeksi ja miettiä mistä voisi olla kyse. On niin paljon antoisampaa ratsastaa terveellä ja iloisella hevosella. Jos kuitenkin tuntuu siltä, että et itse tunne tai havainnollista mitä hevosesi yrittää kertoa, pyydä siihen apua ammattilaiselta. Pyritään olemaan ennemminkin tuo virtaava vesi yhdessä hevosemme kanssa kuin kivet veden keskellä. Siihen pyrin ainakin itse päivittäin.

Tässä vielä Johanna, Ella ja Blondi tallin käytävällä koska en ihan viitsinyt lähteä kuvaamaan Ellaa ja Thoria.

Lue myös:
Muita aiheeseen liittyviä kirjoituksia blogissani.
Jaana Pohjola, Hevonen viestii, kuuleeko kukaan?
Heidi Pätsi, Kaikenlaista höpinää

Älä sekoita eteenpäinpyrkimystä ja vauhtia keskenään

Oi oi oi oi oi, nyt täytyy hieman hehkuttaa. Thor oli niiiiiin hyvä tänään Johannan tunnilla ja ravi oli ehkä paras ikinä. WOW! Leijun vieläkin jossain ihan toisessa sfäärissä.

Olen houkutellut myös Päivin ja Lissun mukaan Johannan tunneille ja onnistuimme kaikki hyvin, joten illan tunnista jäi todella hyvä mieli.

Viime viikolla Thor on liikkunut monipuolisesti. Tiistaina ohjasajoin Thorin ja Heidi läpiratsasti kunnolla keskiviikkona. Torstaina Sari Pakula valmensi meitä ja saimme jälleen paljon hyviä istuntaan liittyviä vinkkejä.

Torstain tunti ei muuten sujunut kovinkaan hyvin. Ratsastin kuolaimettomilla ja ensimmäisen kerran jälkeen kuolaimettomat ovat toimineet huonommin joka kerta. Thor tulee kovasti painetta vastaan enkä saa oikein mitään kontaktia. Kun en saa hyvää tuntumaa omaan ratsastukseen myös omat virheet kärjistyvät ja sain vain pari hyvää pätkää koko tunnin aikana. Omien virheiden esiintulo on sinänsä ihan hyvä asia, koska Sarin avulla pystyn havainnollistamaan virheasennot ja huomasin tänään Johannan tunnilla, että virheasentojen hahmottaminen auttoi minua myös korjaamaan niitä.

Hassu juttu kuolaimettomissa on se, että kuolaimettomien jälkeisellä kerralla Thor on yleensä ollut todella hyvä. Eli sinänsä olen täysin vakuuttunut siitä, että kuolaimettomat ovat meille hyvä vaihtoehto, mutta minun pitäisi löytää juuri meille sopivat sellaiset. Siihen asti vaihtelen kuolaimia ja mietin uskaltaisinko kokeilla Dually-riimua ratsain. Olen hieman varuillani ylipäänsä nyt kaikkien kuolaimettomien versioiden kanssa koska pelkään sitä, että teen Thorin nenälle hallaa. Kääk, nämä ovat vaan niin monimutkaisia asioita.

Perjantaina Thor sai viettää vapaapäivän ja lauantaina suuntasimme Ismon, Thorin ja Heidin kanssa maastoon. Ismo on Masin tallilla asusteleva vanhempi herrasmies ja oikein luottotykki maastoseurana (mitä nyt välillä kompuroi omiin jalkoihinsa:)) Kävimme puolentoista tunnin lenkin ja ravasimme ja laukkasimme pitkiä pätkiä. Oli ihana seurata miten Thorin lavat lähtivät liikkeelle ja tuntui että maasto tuli todella tarpeeseen. Näin keväällä meidän pomppupojalla tuntuu olevan extra paljon energiaa, joten kunnon irrottelu ei ole yhtään pahitteeksi. Eikä haitannut yhtään katsella Thorin energistä menoa Ismon selästä. Välillä on aika rentouttavaa maastoilla niin, että ei tarvitse ihan koko ajan miettiä minne me seuraavaksi hypätään.

Ella, Reiska, Ossi, Maasa ja Empukka

En muista kovinkaan paljoa illan tunnista koska olin niin keskittynyt ratsastamaan ja nautin niin paljon kevyestä tunteesta. Tässä kuitenkin jotain tunnin annista.

Aloitimme taas siirtymisillä ympyrällä. Käynti-pysähdys-käynti, pidennettiin ja lyhennettiin käyntiä ja sitten taas käyntiä pari askelta, pysähdys, käyntiä taas pari askelta ja jälleen pysähdys. Siitä lähdimme ratsastamaan neliskulmaa ja jokaisella neliskulman pitkälläsivulla väistätimme hevosen uraa kohti, suoristus, kulma ja seuraavalla pitkälläsivulla taas väistöä uraa kohti.

Aasi-selfie

Ravissa teimme samaa väistöharjoitusta ja laukassa ratsastimme ympyrällä, pari askelta väistöä diagonaalilla, suoristus, suoraan eteenpäin, jälleen ympyrä ja väistöaskeleita diagonaalilla ja siitä taas maneesin toiseen päätyyn ympyrälle.

Siirtymisissä pidin huolen siitä, että en lähtisi liikkeelle ennen hevosta ja sain koko ajan miettiä omaa keskivartalon hallintaa. Johanna pyysi aina sisäänhengittäessä miettimään rintaa hieman auki ja uloshengittäessä miettimään vatsanjäntevyyttä ja tukea (kai sitä voisi joogakielellä kutsua udiana-bandaksi).

Väistöissä sain keskittyä toden teolla, että Thor pysyi ulko-ohjan ja sisäpohkeen välissä ja esimerkiksi oikealle väistättäessä otin tahdin vasemmasta sisätakajalasta ja pelkkä takajalan ajatteleminen auttoi kovasti väistöissä. Väistöt eivät tee vain hyvää hevosten lavoille ja muulle irtonaisuudelle vaan tekevät hyvää myös ratsastajan koordinoinnille.

Sarin tunnilla huomasin selvästi miten väännän koko vartaloa hieman liikaa oikealle ja jään helposti kiinni oikeasta ohjasta. Johanna muistutti, että joka kerta kun nostan ohjaa ylöspäin teen melko kovan pidätteen, joten tein kovasti töitä sen eteen, että käsi pysyisi hiljaa paikallaan.

Thor oli koko tunnin ajan aivan sairaan hyvä. Yksi meidän parhaimmista tähänastisista tunneista. Olen todella tyytyväinen. Myös Rannvi oli tänään tallilla hoitamassa Obelixia ja sanoi, että Thorin selkä on ollut paljon parempi ja nyt suuremmat jumit ovat ennemminkin löytyneet niskasta. Aikaisemmin niskaa ei voitu oikein edes avata kun selkä oli niin juntturassa.

Rannvi näytti minulle joitain otteita ja oli niin häkellyttävää nähdä Thorin reaktio, kun Rannvi "avasi" hetken Thorin niskaa. Unohdan aina välillä miten vahva hoitomuoto kraniosakraaliterapia on enkä ole pitkään aikaan itse hoitanut hevosia tai ollut mukana muiden hoitoja seuraamassa. Yritän ehtiä mukaan joku kerta kuvaamaan näitä reaktioita, jotta voisin näyttää teille hieman mistä on kyse. Thor kun on siitä niin hyvä, että reaktiot ovat yleensä melko näyttävät:)

Akupiikkimattoa ollaan käytetty säännöllisesti ja Thor jää seisomaan kuin naulattu eikä uskalla edes syödä. Koska Thorin ei kuulu kärsiä yksin olen ottanut myös oman piikkimaton jälleen esille ja olen vahvasti siinä uskossa, että me herkkähipiät totumme pikkuhiljaa piikkeihin.

Viikonloppuun on mahtunut kaikenlaista muutakin hauskaa. Perjantaina kävimme juoksemassa viisi kilometriä Winter Run -tapahtumassa lasten kanssa Hakunilan urheilupuistossa ja lauantaina ystäväni järjesti Bamse-tapahtuman Lauttasaaressa. Tänään olin mukana tyttöjen kanssa tallilla ja ehdin jutella pitkään Eemil the Ardennerin omistajien kanssa. Eemil muutti Aktiivitallille syksyllä ja on viihtynyt hyvin pihattopuuhissa. Tunti meni hyvin ja Ella ratsasti todella suloisella Reiska shettiksellä. 

Tässä vielä hyviä linkkejä, jotka olen viime aikoina napannut verkosta: 

Sustainable Dressagen sivustolta löytyy taas tärkeätä ja ajankohtaista asiaa Rollkurista ja Homo Equus -blogi ottaa myös kantaa kouluratsastuksen nurjiin puoliin: Controversial Issue: Fritz Stahlecker and the rottenness of the dressage scene.

Katja Ståhlin kirjoituksista ei vain voi saada tarpeekseen ja tykkäsin kovasti Omatunto pyrkii harrastamisen tielle -kirjoituksesta. 

Eurodressagen sivuilta löytyi mielenkiintoista infoa kuolaimista ja kuolaimettomista ja Horse Listeningissa oli hauska Ten Habits of Competent Riders -kirjoitus. Ja kyllä se vain niin on, että there is a Difference between Regular People and Horse People.

Löysin Hevostelua ihmettelyä ja muuta kummallista -blogista Ajatuksia eversti Carden kurssilta. Mielestäni pystyn paremmin ymmärtämään ja nappaamaan kiinni Carden ajatuksista nykyään ja esimerkiksi tämä tempoaiheinen osio osui ja upposi.

"Carde halusi hevosten liikkuvan rauhallisessa tempossa, mahdollisimman pitkillä ja hitailla askellajilla, kuitenkaan aktiivisuutta unohtamatta. Monet ratsastajat sekoittavat eteenpäinpyrkimyksen ja vauhdin keskenään, ja hakiessaan eteenpäinpyrkimystä lisäävätkin virheellisesti vauhtia. Tällöin hevonen liikkuu lyhyillä ja nopeilla askelilla ja usein etupainoisena. Tämä oli myös yksi niistä asioista, joihin eversti useimmin puuttui, ratsukosta riippumatta. Hitaasti, mutta aktiivisesti liikkuva hevonen, on tavoite jota kohti pyritään - kohti kokoamista, siis."

Ja jos olet sattunut missaamaan Kalevan artikkelin Kyrasta ja Matadorista, niin kannattaa ehdottomasti lukea ja ottaa pari nenäliinaa viekkuun.