Thursday, August 28, 2014

Onko tämä kouluratsastusta?


Jos tämä on kouluratsastusta ja tällaisesta ratsastuksesta ei sakoteta tai puhalleta peliä poikki, niin en voi ylpeänä sanoa olevani kouluratsastaja. Siirryn ihan mihin tahansa muuhun lajiin, mutta eihän se vain näin voi olla. Tällaisen suorituksen jälkeen yleisö vielä taputti ja hurrasi. 

Lisää luettavaa aiheesta Epona TV:n kautta. 

36 comments:

  1. Olisi asiallista linkittää ihan koko video, eikä yhtä otosta. Tuollaisia kuvia ja paljon kammottavampia saa harrastelijoiden ratsastuksesta koska tahansa. Kuvan ratsukko ei edusta minunkaan silmääni sitä, mitä kouluratsastukselta haluan, mutta kuvilla voi valehdella paljon - niin hyvässä kuin pahassa.

    ReplyDelete
  2. Video on katsottavissa yleareenassa. Tämä kuva on Cornelissen Parzival -hevosesta ja koko rata oli kyllä melkoista katseltavaa. Nyt en tosiaan halua osoittaa sormea yhdelle ratsukolle koska melko monesta ratsukosta olisi saanut samanlaisia kuvia. Ja valitettavasti ei vaan niin, että kyseessä on se yksi hetki. Valitettavasti..... Enkä todellakaan yritä väittää, että meistä kaikista ei saisi hirveitä kuvia. Kun Thorilla on hampaat pahimmillaan se ei muuta tee kuin revi päätä alas ja aukoo suutaan. Ehkä mitä ihmettelen on, että asialle ei tehdä mitään ja voidaan mennä kilpailemaan tuolla tasolla hevosella, joka on noin väärin ratsastettu eikä selvästi jaksa kantaa itseään toivotulla tavalla. Ja nyt ollaan kuitenkin kilparadalla muiden edessä. Miltä meno oikein näyttää kotona?

    ReplyDelete
  3. Näin kyllä kyseisen suorituksen Areenasta livenä.

    ReplyDelete
  4. Replies
    1. En ole pitänyt tämän ratsukon suorituksista ikinä...Hevonen on minun nähdäkseni edestä kovin sidottu ja tuo suun aukominen on varsin näkyvää lähes kaikissa suorituksissa - läpi ohjelman.

      Delete
  5. Tämän kyseisen naisen mm-kisa esitystä katsoessani, yleisön reaktiota kuunnellessani ja tuomareiden pisteet nähtyäni tuli mieleen "keisarin uudet vaatteet". Jotain sellaista hienoa yleisö ja tuomarit suorituksessa näki mikä minulle maallikkona ei auennut alkuunkaan. Onneksi. Oli nimittäin yhtä "hieno" kokemus seurata rataa kuin turkistarhaketun tai häkkikanalan elämän seuraaminen. Ahdistavaa.

    Ymmärrän että valokuvilla voi kertoa haluamansa totuuden, niin hyvässä kuin pahassa, mutta fakta on että jos tilanteesta on käsittelemätön kuva, eläin on sen hetken joutunut elämään, vaikka me ihmiset haluammekin uskotella itsellemme että "no harm done", tilannekuva ja thats it.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sama fiilis mulla Salla. Olin ihan kuin ällikällä lyöty, että tuollainen suoritus hyväksyttiin ja vielä taputettiin perään.

      Delete
  6. Joo eikä kyllä erityisesti lämmittänyt sekään, että uudessa Hippoksessa Pete Perkiö vertasi ratsastusta painimiseen...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oikeasti Enni. Täytyypä lukaista kyseinen artikkeli.....

      Delete
  7. Oon periaatteessa Lauran kanssa samaa mieltä, että yhden yksittäisen kuvan jakaminen ja sen perusteella kauhisteleminen on vähän epäreilua. Kuitenkin, kyseisen ratsastuksen katsottuani olen ainakin tämän tapauksen kohdalla eri mieltä, sillä vastaavanlaisia kuvia olisi ollut mahdollista räpsiä ihan roppakaupalla, kyse ei siis ole vain onnettomasta sattumasta, että kuva olisi räpsäisty juuri tuolla hetkellä.

    Toisekseen Sallakin on hyvä pointti, jokainen hetki, joka kameralla näkyy on kuitenkin hetki, jonka hevonen on elänyt. Se, että harrastajien keskuudesta pystyy nappaamaan samanlaisia kuvia, on mielestäni aika huono argumentti; vähän kuin argumentoisi vaikka, että aikuisen on ihan ok sikailla ruokapöydässä, koska lapsetkin joskus. MM-tasolla _pitäisi_ osata ja pystyä ihan hemmetin paljon parempaan kuin harrastelijatasolla. Ja parempi ei pitäisi tässä kohden tarkoittaa ensisijaisesti erilaisia temppuja ja liikkeitä vaan nimenomaan, ennenkaikkea ja ehdottomasti sitä hyvää ratsastusta, jossa molemmilla osapuolilla on mukavaa, rentoa ja miellyttävää.

    Ikävä kyllä koko homma on sössitty ihan pieleen siinä vaiheessa, kun on alettu arvostamaan näyttävyyttä ja oikein suoritettuja liikkeitä ohi sen kaikkein olennaisimman. FEI julkaisee sääntöjä ja ihanteita – ja sitten todellisuus on jotain ihan muuta. En voi käsittää, miten on voitu mennä näin pahasti metsään, että MM-kisoja katsellessa tulee todella, todella paha mieli hevosten puolesta.

    Jos oikeasti haluttaisiin edistää hyvää ratsastusta, niin arvostelun lähtökohta olisi rento ja tyytyväisen näköinen hevonen, ja ainoastaan sellaisen hevosen esittämät liikkeet arvosteltaisiin. Enkä oikeasti ymmärrä, kuka siinä muka häviäisi?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olen täysin samaa mieltä kaikesta Saija:) Ja tosiaan. Kuka siinä häviäisi? Ei kukaan.

      Delete
  8. Kouluratsastus tarvitsee juuri niitä, jotka eivät halua tämän kuuluvan kouluratsastukseen. jos me kaikki katoamme, ketkä jäävät jäljelle ja mitä siitä seuraa hevosille?

    Tiedän, että se oli vain retorinen keino, mutta siis muutos tapahtuu aina sisältäpäin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ymmärrän mitä tarkoitat ja joskus nuoruusvuosina halusin olla kuin Brigitte Bardot konsanaan. Auttaa eläimiä ja rakentaa parempaa maailmaa. Animalian tiedottajana todellisuus iski kuitenkin kovaa vasten kasvoja. En siis yritä sanoa, että en uskoisi muutoksen voimaan ja siihen, että meidän pitää taistella hevosten ja muiden eläinten puolesta, mutta olen kovin paljon kyynisempi nykyään. Valitettavasti.....

      Delete
  9. Jep, samaa mieltä. Olen nähnyt Cornelissen ja Parzivalin kerran livenä show -tyylisessä esiintymisessä ja siinä oli kyllä paljon vapautuneempaa meno, mutta nyt jälkeen päin miettiessäni en ole varma vaikka sekin meno nyt tämän päivän silmin näyttäisi kanssa yhtä kammottavalta - kokoajan tässä kuitenkin itsekin kehittyy ja käsittää asioiden oikeaa laitaa. Tämä MM -kisaesitys oli oikeasti aika kammottavaa, niin oli myös ruotsalaisen Patrik Kittelin suoritus, ehkä jopa asteen verran vielä hirveämpää (hevosella ei ollut koko suorituksen aikana hetkeäkään suu kiinni ja kieli vilkkui sinisenä, kun kanki oli niin kireällä). Silti hänkin sijoittui 100 ratsukon joukossa selkeästi paremmalle puolelle ja jokaisen meidän kauniisti ratsastavan suomalaisen ratsastajattarenkin ohi - miksi?

    Yksi ratsukko johon petyin myös oli Helen Langehalenberg ja Damon Hill, olen joskus aikaisemmin ihastellut ratsukon yhteistyötä, mutta nyt näin kyllä oikeasti aikaa kovaa vastustelua suusta, suuta aukomalla ja silti tämäkin ratsukko sijoittui suorituksellaan esimerkiksi paljon kauniimman ja hevosystävällisemmän Kristina Sprehen ja Desperadoksen suorituksen edelle. Harmittaa, että tällaisista suorituksista palkitaan...

    Charlottea ja Valegroa sen sijaan oli aivan ihanaa jälleen seurata, hevonen liikkuu kuin kumipallo, vahvasti ja elastisesta, sekä ennenkaikkea hevonen näyttää tyytyväiseltä ja iloiselta. Ratsastajan avut ovat oikeasti pieniä ja kevyitä, ja hevonen suorittaa mielellään.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täytyypä katsoa Kittelin suoritus. En ole vielä ehtinyt nähdä kaikkia ratsukoita. Hassua, että Kitttel ei ole muuttanut tyyliään vaikka hänestä on jopa FEI:n toimesta käynnistetty tutkimus hevosen huonon kohtelun johdosta: http://www.dressage-news.com/?p=3840

      Charlottea ja Valegroa on kyllä ilo seurata, mutta vitsi mitkä paineet pysyä tuollaisella tasolla. Hu hu..... Hesterin suorituksista en ollut ollenkaan yhtä vaikuttunut vaikka olen yleensä pitänyt kovasti hänen tyylistä. Oliko se niin, että Valegro on Hesterin hevonen tai Charlotte on vain Carlin oppilas?

      Delete
  10. Oli kyllä kamalaa katseltavaa, kun telkkarista tämän menoa katsoin. Todella harmillista, että hevonen pystytään pakottamaan hienoihin liikkeisiin noin. Ja todella uskomatonta, ettei tuomarit mitenkään tähän puuttuneet. Minusta tuommoisesta saisi hylätä koko suorituksen, vaikka liikkeet muuten menisi hyvin ja oikein. Onneksi kouluratsukoissa oli monta rennon näköistä hevosta ilman tuollaista julmuutta. Tämä on nyt vain minun mielipide, en ole itse kuin puskaratsastaja enkä tämän tasoisesta kouluratsastuksesta tiedä juuri mitään..

    Hienoa muuten, että otit asian esille. Nyt jos maailmalla nostettaisi haloo niin ehkä jokin muuttuisi koulukisoissa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minusta tuntuu, että tästä on kyllä yritetty nostaa haloo jo monta kertaa, mutta kuten monessa muussakin asiassa myös kouluratsastuksessa on kyse suurista rahasummista ja suhteista.

      Sillä ei mielestäni ole väliä oletko puskaratsastaja tai maailman huipulla. Hevosta tulisi kohdella elävänä olentona eikä esineenä, jota voi kohdella ihan miten vaan. Pelottavintahan on, että huipullakin näkee näin kamalaa kohtelua. Jos tuollaista ratsastusta opetetaan eteenpäin, niin ei kyllä helpotu hevosten elämä. Puhumattakaan missä olosuhteissa monia hevosia tänä päivänä pidetään.

      Delete
  11. Käsittääkseni Valegro on Carl Hesterin omistuksessa, ja Charlotte on hänen oppilaansa. Hesterin tämänkertainen kilparatsu on vielä nuori ja kokematon tällä tasolla, ja kaiken lisäksi kooltaan todellinen monsteri, joten sitä todennäköisesti ratsastetaan maltilla ja varovaisesti eteenpäin vieden. Siksi meno varmaan näyttää vielä hiukan vaisulta. Kyseisen hevosen kohdalla monet ovat kuulemma epäilleet, ettei siitä tulisi ikinä GP-hevosta, mutta Hester omien sanojensa mukaan on uskonut että hevosesta tulee vielä hyvä.

    ReplyDelete
  12. Toi näyttää ihan kamalalta! :( En voi uskoa miten tullaisia suorituksia hyväksytään! :(((

    ReplyDelete
  13. Katsoin itse samaa, ja ajattelinkin tästä seuraavassa (tai jossakin tulevassa) postauksessa mainita. Tiedän itsekin Nuutin suun kanssa yli 7 vuotta työskenneltyäni, että helppoa ei ole (jännittyessään aukoo herkästi, muuten jatkuvasti harvemmin) ja kamalia kuvia löytyy meistäkin, mutta sentään meidän kehitys tuntuu kulkevan sinne parempaan suuntaan. Jatkuvasti oivalletaan lisää ja oma käsi saa reaaliaikaista palautetta suoraan hevoselta itseltään. Tämän kuvassa esiintyvän ratsukon kohdalla meno on mun mielestä muuttunut vuosi vuodelta vaikeammaksi. Muistan joskus kauan sitten Parzivalin suun levottomuutta ja koko etuosan jähmeyttä katselleeni, mutta nyt se ihan vei huomion kaikesta muusta. Ja miten tämä ongelma näkyi pisteissä? Ei millään tavalla. Tai jos näkyi, niin aivan liian vähän.

    Muuten kyllä pidän nimenomaan kys. hevosesta, se liikkuu letkeästi ja aineksia voisi ehkä erilaisen ratsastajan kanssa olla huomattavasti kevyempiin, vaivattomampiin ratoihin. En luonnollisestikaan itse mikään maailman huippu ole, mutta sen tajuan, että tuollainen ei missään nimessä ole oikein ja jossakin on suuri ongelma. Niin monet kauniimmat suoritukset jäävät kärkikahinoiden ulkopuolelle, kun nimi tuntuu oikeuttavan mitaleille tällaisenkin radan jälkeen...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jep, juuri näin Susanna eikä kyse tosiaan ole siitä ettemme kaikki tekisi virheitä ja meistä ei saisi kamalia kuvia. Kyse on juuri siitä, että kehityksen tulisi edes kulkea oikeaan suuntaan ja jos ratsastus on noin kamalan inhottavaa hevoselle pitäisi itse pystyä puhaltamaan pelin poikki. Tai sitten ainakin pitäisi saada palautetta muilta tahoilta eikä kilpailuissa sijoittua hyvälle tasolle. Etenkin kun juuri nämä kauniimmat suoritukset jäävät vielä kärkikahinoiden ulkopuolelle. Ratsastaja ei varmaan itse edes ymmärrä tekevänsä virheitä.

      Delete
  14. Pakko kommentoida myös itse tänne, mielenkiintoinen keskustelu!

    Itseäni pisti myös silmään kyseisen ratsukon suoritus. "Hienosti" se liitelee, mutta ei todellakaan näyttänyt harmoniselta jne. Ihmettelin suuresti kun ylsi mitaleille...

    Kuitenkin tuomarit arvostelevat liikkeet (joita tuollainen suun aukominen tulisi tuoda numeroissa alas). Totuus kuitenkin on, että tätä tapahtuu ihan kaikkialla... Ihan täällä koto Suomessakin kansallisia kisoja kiertäessä tulee törmäämään jatkuvasti välillä jopa rumaan ratsastukseen. Kanki soi ja kannus laulaa. Hevosen suun pitää kiinni vain kireä turpahihna... Silti nämä pärjäävät. Onko tuomareiden vaikeaa rokottaa näistä perusasioista, varsinkin nimiratsastajan kohdalla?

    Joskus näkee tuloksissa, että tälläiset suunaukojat kärkisijoilla ollessaan ovat saaneet hyvät pisteet, mutta tuomareista tyyliin yksi (1!) antaa huonommat pisteet. Uskaltaako kyseinen tuomari siis rokottaa ratsukkoa rajuista avuista, vaikka "hienosti hevonen liitelee"? Sinäällään olisi kyllä mielenkiintoista välillä nähdä papereita/kuulla kommentteja tuomareiden suusta.

    Ei käy kyllä kateeksi tuomareitakaan. Vaatii varmasti pokkaa uskaltaa puuttua johonkin epäkohtaan nimiratsastajan edessä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sanos muuta Noora. Ei ole ihan helppo paikka tuomareillakaan, mutta luulisi että jossain menee kuitenkin raja.

      Delete
  15. Tuota kuvaa ei voi perustella edes sillä, että se on hetkellinen otos. Hevosella on huolirypyt, suupielet ainakin kymmenen senttiä liian takana, ohja niin tiukalla, että soi, samoin turparemmi. Lisäksi se on vahvasti kuolaimen alla, eikä todellakaan vahingossa. Ei tuollainen tilanne synny hetken sadasosassa, jonka kamera tallentaa! Hevosella voi olla suu auki kuvissa ja se voi olla hetkellinen tilanne, tuo kaikkinensa ei sitä ole. Rataa en ole nähnyt, enkä halua edes katsoa. :(

    Harrastelijoista saa ehkä samanlaisia kuvia, mutta että MM-tasolla voi nähdä tuollaista, se pöyristyttää. Olen aikaa sitten lopettanut katsomasta kouluratsastusta, enkä harrasta sitä myöskään itse.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juuri näin. On se kyllä todella pöyristyttävää.

      Delete
  16. Tietääkö kukaan kuinka yleistä tämän tason kisoissa on hevosen douppaaminen ja seurataanko sitä säännöllisin testein vai satunnaisin pistokokein? Itselleni tuli asia mieleen sen ikävän kuoleman tapauksen jälkeen, kun se hevonen menehtyi maastokokeen jälkeen. Toki tuo maastokoe on hevosselle muutenkin rankka, en siis missään tapauksessa halua syytellä ketään tietämättä asian taustaa tarkemmin. Kunhan tuli vain asia ihan yleisestikin mieleen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täytyy sanoa, että olen tämän asian tiimoilta täysin pihalla. Ehkä joku muu tietää enemmän asiasta? Todella mielenkiintoista sinänsä ja kai se niin on, että on melko mahdotonta pärjätä missään urheilulajissa nykyään ilman douppausta. Mielestäni The Armstrong Lie -dokumentti tuo asian hyvin esille. Jos haluaa pärjätä ja voittaa on douppaaminen ainoa mahdollisuus koska kaikki muutkin sitä tekevät eikä keho mitenkään "normaalitasolla" pysty sellaisiin suorituksiin mitä nykyään vaaditaan. Sama pätee varmaan hevosurheiluun.

      Delete
    2. Eiköhän douppaus ole ennen kaikkea laukka- ja ravipuolen "ongelma" - kipulääkitys voisi olla este- ja koulupuolen isoin dopingriski. Ymmärtääkseni arvokilpailuissa hevosista kuitenkin otetaan aika säännönmukaisesti näytteet, eli kiinnijäämisen riski on kaiketi ihan realiteetti. Isoissa kisoissahan on järjettömän tarkkaatallialueilla liikkuminen (ei pääsyä ilman passia) ja ruokinnat ja muut valvotaan hysteerisesti kun on ollut muinoin kohuja, että olisi naapurikarsinaan tahallisesti doping vastaista ainetta sujautettu ja sitten soitetty anonyymi puhelu kilpailun lääkintävastaavalle tai antidoping toimitsijalle.

      Delete
  17. Tässä muuten aihetta sivuava mielenkiintoinen artikkeli:
    http://www.dailymail.co.uk/home/you/article-2679315/Horsey-haven-Liz-Jones-meets-champion-dressage-rider-Carl-Hester.html

    ReplyDelete
  18. Heippa, en voi kyllä mutta kuin yhtyä kommentteihin.. Surullista ja kamalaa. En pystynyt edes katsomaan kokonaan kyseisin ihmisen rataa ja olin todella yllättynyt, että kuitenkin sai pronssia?!?!?
    Valitettavasti moni keskittyy katselemaan niitä etujalkoja ja show tyyppistä etujalkojen yliojennusta eikä sitä takapäätä ja selän pyöreyttä ja oikea oppista liikkumista... Mutta mielestäni tuomareiden pitäisi ehdottomasti puuttua tähän sillä he varmasti tietävät, että tämä ei ole "oikeata" kouluratsastusta! Mistä lie tulee sitten paineita, että asiaan ei puututa vaan katsotaan läpi sormien ja vielä palkitaan tästä. Tämä nimenomaan kannustaa nuoria huipulle pyrkiviä ratsastajia ottamaan ne oikotiet ja vaan vetämään sen niskan ruttuun!! Biomekaanikan kannalta ajatellen nämä hevoset ovat täysin väärin ratsastettuja ja eivät edes pysty nostamaan selkäänsä kun edestä on niin kova paine. Valitettavasti hän ei ollut ainoa ratsastaja kenen hevonen liikkui näin. Todella moni liikkui ainakin luotiviivan takana koko suorituksen ajan.
    Todellakin Valegro ja Charlotte tervetulleita ja heidän yhteistyönsä näytti täysin erilaiselta!! Carl Hester ratsastaa ja kouluttaa klassisen kouluratsastuksen mukaan ja hän myöskin antaa hevosten silti olla hevosia. Hänen facebook sivuiltaan näkee kuvia missa Valegro ja Nip Tuck (Barney) ovat laitumella heti ensimmäisenä kotiin tulo päivänä :) Barney kuulemma asuu yöt ulkona kavereidensa kanssa ja tulee päiväksi karsinaansa nukkumaan ja treeniin. Valitettavasti nämä hevoset varmasti kuuluvat siihen vähemmistöön GP hevosista ketkä saavat näin elää...
    Linda

    ReplyDelete
    Replies
    1. No niin tuossa laittamassasi artikkelissa tämä laitumella oleilu ym. tulivatkin esille :) Nyt vasta luin. LISÄÄ CARL HESTEREITÄ KILPARATSASTUS MAAILMAAN, KIITOS :)
      Linda

      Delete
    2. Sanos muuta Linda. Kyllä on ihanaa, että edes jossain maailmassa (jos se on sitten vain edes yksi talli) kohdellaan hevosia hevosina. Ja kuten Hester sanoo, niin joskus täytyy ensin voittaa, jotta muut uskaltavat tehdä perässä. Ehkä jossain vaiheessa ymmärretään miten paljon hevosen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja muu vapaampi liikkuminen vaikuttaa suorituksiin niin kotitreeneissä kuin kilpailuissa.

      Delete
    3. Niinpä! Ja myöskin ihanaa ettei se raha sitten ihan aina ratkaise. Niinkuin hän sanoi niin olisi kyllä Valegron ja Uthopian myyntirahoilla varmasti elellyt mukavasti elämänsä loppuun asti, mutta halusi pitää heppansa että he saavat elää niin kuin ovat tähänkin asti tottuneet :) Ihana

      Delete