Fashion Fashion

Kuva: Iltalehti

Olen tässä kohta hilpaisemassa Glorian muotinäyökseen. Helsinki Fashion Weekend on pitänyt neidin kiireisenä, sillä hottis veljeni sattuu olemaan suomen menestynein miesmalli kautta aikojen joten pääsin torstaina mukaan nauttimaan Paparazzin hienosta muotinäyöksestä. Sattumoisin ystäväni kutsui minut vielä tänään mukaan Töölönlahden kansalaistorille, joten tähän viikkoon mahtuu enemmän muotia kuin vuosiin. 

Kuva:Iltalehti

Eilen oli Mikaelan polttarit ja vietimme hauskan ja rennon illan yhdessä. Muut neitokaiset jatkoivat vielä tänään Ruotsiin, mutta oman vapaa-ajan dedikoin hevosille. Tänään vuorossa oli rapsutusta ja vierailua tallitalkoissa. Siitä lisää toisessa postauksessa. 

Lue Iltalehden artikkeli Huippumallit loistivat Paparazzin näytöksessä.

Happy hips = Happy horses

Kävin tänään ensimmäistä kertaa jäsenkorjaajalla. Olen jo pitkään pohtinut ajan varaamista sen jälkeen, kun hieroja töissä suositteli jäsenkorjaajaa avuksi vinouteeni.

Oma mielenkiintoni ihmisen fysiikkaan on herännyt hevosten ja ratsastuksen parissa ja jooga on opettanut entistä enemään hahmottamaan omaa vartaloa (puhumattakaan henkisestä puolesta). Olen jo sivunnut aihetta monta kertaa blogissani (lantion asento, lyhyet ratsastavat elefantilla, Body, Mind and Soul, Matkaa lonkasta polveen, Kraniosakraaliterapia) ja olen saanut apua ja oppinut lisää. En kuitenkaan koe, että olen saanut lantion virheasentoa korjattua ja olen pohtinut johtuuko ongelma kuitenkin siitä, että toinen jalkani on lyhyempi kuin toinen (kuten olen myös saanut kuulla). Tai en oikeastaan ole edes enää miettinyt, että se olisi syy, mutta tuntui siltä että haluaisin vielä kuulla mielipiteen. Kun ystäväni Eva siis mainitsi jäsenkorjaaja Ari Siposen kesällä varasin oitis ajan.

En osaa suoranaisesti kuvailla mitä jäsenkorjaus on enkä aio mennä siihen tässä ollenkaan, mutta sen voin sanoa, että Ari osasi asiansa. Tuntuu siltä, että jotain ihan oikeasti tapahtui ja sain hieman korjattua lantion virheasentoa. Ja vielä tärkeämpää. Sain avattua jotain mieleen liittyvää ja kuten Ari totesi 90% ongelmistani tulee ihan tuolta pääkopasta (joo joo, senhän mä jo tiesin, mutta pitääkö sen olla niin itsestäänselvää). Itkin ja olin ihan hiljaa ja hiljaa olen harvemmin.

Ja kuten Ari myös sanoi. "Hevonen tuntee tuon virheasennon. Se tuntee sen todella hyvin." Eli toivotaan, että Happy hips = Happy horses.

Aloitan nyt kolmen kerran hoitojaksolla ja pidän teidät ajan tasalla. Lisätietoa jäsenkorjauksesta löydät täältä.

Sunnuntaina on sitten vuorossa Annika Lundqvist ja Kalevalainen jäsenkorjaus Topille, Johannalle, Thorille ja minulle. Kylläpä sitä nyt korjaillaan.

Kävin kerran Satu Tuomelan joogatunnilla ja ihastuin häneen ihmisenä. Törmäsin myös samaisena päivänä HIMA-manifestoon. Tässä vielä jaettuna teille muille.

Nuoren hevosen arviointi ja kehityskaari -luento ja demonstraatio

Mielenkiintoinen luento ja demonstraatio Ruskeasuolla Maria Collianderin johdolla. Ajattelin ainakin itse osallistua.

On hyvä olla moniosaaja

Kun tulee hevosiin, on hyvä olla moniosaaja. Kuten Kyra muistuttaa jälleen kerran uusimmassa Hippos-lehdessä nro 5/2013 (joka oli muuten muuttunut aika radikaalisti ulkonäöltään):

"Itse olen aina ollut myös aika utelias. Tässä työssä pitää tietää paljon: kengityksestä, eläinlääketieteestä, satuloista, hevosten fyioterapiasta ynnä muusta."

Entinen oppilaani (nuori tyttö) osti yhden opetusponeistamme pari vuotta sitten ja oli yhteydessä minuun viime viikolla. Hän oli todella turhautunut, koska poni oireili yhtäkkiä ja eläinlääkäri oli sanonut yhtä ja joku muu jotain muuta. Omiin korviin oireilu kuulosti selvästi siltä, että ponilta oli otettu kengät pois vuosien jälkeen ja yhtäkkiä liikkuminen tiellä (jossa on paljon soraa ja kiviä) tuntui epämukavalta. Poni liikkui normaalisti tarhassa ja kentällä ja oli muuten hyväntuulinen.

Syitä ponin oireiluun voi tietenkin olla tuhansia, mutta oman kokemuksen puitteissa voisin melkein luvata, että kyse on oireilusta kengättömyyden takia. Enkä tiedä olisinko edes tullut heti ajatelleeksi asiaa mikäli Eemil ei olisi kokenut täysin samoja oireita loppukesästä ollessaan kengättömänä. Pelkästään kokemalla, oppimalla, opiskelemalla, kysymällä ja uteliaan valppaana oppii koko ajan lisää hevosen maailmasta. Heidi kirjoittaa Heidin nelivedot blogissaan:

"Kai nämäkin epäonnet täytyy kääntää positiivisiksi, eli ilman näitä kaikkia asioita en oppisi paremmaksi ja paremmaksi hevosen omistajaksi ja nuoren hevosen treenaajaksi ja eteenpäin laittajaksi. Tiedän nyt ainakin enemmän, kuin vielä viime viikolla tiesi."

Oma opetusmestarini on ollut Masi. Ei sen takia, että minusta olisi tullut paljon parempi ratsastaja. Olen varmaan vinompi ja epätasaisempi ratsastaja Masin takia. Mutta kun hevosella on niskanikamavamma ja hermo jumissa sitä oppii enemmän kuin ikinä voisi uskoa. Ennen kuin tapasin Tesellon en ollut järin kiinnostunut kengityksestä. Nyt olen mukana jokaisessa kengitystilanteessa, jos tilanne sen vain sallii. Ennen Klöntin silmäleikkausta harvemmin edes vilkaisin hevosen silmiä sillä silmällä. Ja ennen kuin pikkuinen Thor kohtasi Jutin en ollut edes kuullut hevosten purentaviasta.

Oli kiva, kun entinen oppilaani kysyi neuvoani ja pystyin tarjoamaan oman näkökantani. Tärkeintä on kuitenkin oppia jotain  kengityksestä, eläinlääketieteestä, satuloista ja hevosten hampaista koska saat niin monta mielipidettä kuin ihmisiltä joilta kysyt. Ja kuten Kyra kirjoittaa: "jos hevosellasi on ongelma, voit saada kahdelta eläinlääkäriltä eri neuvon. Sinun täytyy osata päättää ketä seuraat." Ja tuon päätöksen tekemisen voimme tehdä vasta kun tiedämme ja luotamme tarpeeksi omaan tietotaitoomme. Koska loppujen lopuksi tiedämme omista hevosistamme usein itse parhaiten. Eikö vain?

Wuhuu!!!!!

Syksyn ensimmäistä sänkkärikertaa odottaa vähän samalla tavalla kuin kesän ensimmäisiä palkoherneitä tai glögiä joulun alla. 

Olen itse ollut flunssassa ja Thorilta irtosi eilen kenkä. Onneksi maailman ihanin Kenny pääsi kiinnittämään kengän jo samana iltana. Pääsimme siis tänään Ninan ja Estellen kanssa nautimaan kauniista säästä. Ja ah mikä nautinto tosiaan. Ensimmäistä kertaa uskalsin päästää Thorin laukkaamaan oikein kovaa. Peltoa oli silmän kantamattomiin eikä tarvinnut koko ajan väistää roiskuvia kiviä. Jos tämä ei paranna flunssaa, niin mikä sen tekee;) 

Nyt meen katsomaan mitä kaksimetrinen isäni on keksinyt rakkaan tyttäreni kanssa;)

Kova ikävä

Vaikka tietää, että hevoset voivat hyvin niitä on koko ajan kova ikävä. Oli ihanaa, kun kesällä pystyi milloin vaan lähteä käymään tallilla. Joskus toivoisin, että omassa pihassa olisi pieni talli ja voisin rapsutella Masia ja Thoria aina kun siltä tuntuu. Ehkä joku kaunis päivä.

Saisiko tuota kesää jotenkin hieman pidennettyä?

Heppainfo.fi

Kannattaa käydä tutustumassa uuteen Heppainfo.fi -sivustoon. Sivustosta löydät uutisia hevosmaailmasta ja ajankohtaisen tapahtumakalenterin, jonne voit lisätä mielenkiintoisia tapahtumia.

Kaiken lisäksi toimin yhtenä vierasbloggaajista sivustolla. Mahtavan hauskaa!

Finn fem fel

Olisi niin paljon mistä haluaisin kirjoittaa. Islannin reissu, Tellington Touch -kurssi, satulaopit ja kesän tunnelmista. 

Aion nyt kuitenkin hieman pähkäillä eilisen tunnin antia. Tai ei niinkään eilistä tuntia vaan kaikenlaista sen ympärillä ja sen sisällä. 

Saavuin tallille jo valmiiksi hieman väsyneenä eikä itselläni todellakaan ollut paras päivä aikoihin. Thor näytti jäykältä laitumella. Heti tunnin alusta Thor tuntui jäykältä ja väsyneeltä. Johanna ja Jenna katselivat tovin ja totesivat yhteisääneen, että ratsasta nyt hyvä nainen. "Mutta Thor tuntuu huonolta". "Thor sitä, Thor tätä."

Ja onhan se totta, että Thor ei ollut parhaimmillaan. Mutta kuinka paljon fiilis punkesi minusta ja vaikutti ratsastukseen? Mietin tunnin jälkeen miten yritin vain löytää virheitä koko ajan ja aloitin huolestumisen heti astuessani talliin. Pähkäilin sitä vielä illalla kotona ja nukkumaan mennessäni ja tuli mieleen Finn fem fel -leikki. Leikitäänpä sitä vähän. 

Tunnin aikana ja kun katsoin kuvia jälkeenpäin (kiitos taas upea Jenna kuvista), tulivat nämä viisi virhettä mieleen: 

1. Etunoja, tuo ikuinen etunoja. Kuinka kauan sitä voi syttää pienikokoista hevosta ja väärää satulaa?

2. Ne kädet. Löysät ohjat, kireät ohjat (mietin Garden kommenttia Kirkkonummen Sanomissa "Kun ratsastus tuntuu ja näyttää helpolta, tietää ratsastaja olevansa oikealla tiellä" ja Talliturinaa -blogin artikkelia Myytinmurtajat (katso myytti numero 4). Ratsastus ei eilen tuntunut tai näyttänyt helpolta ja Thor painoi kädelle. Reaktioni on päästää ohjia pidemmäksi sen sijaan, että ratsastaisin enemmän istunnalla. Jossain vaiheessa sain hyvän ohjastuntuman, ratsastin istunnalla ja pohkeiden avulla ja tunnin aikana saimme melko hyviä pätkiä. 

3. Vinous: Pari päivää töissä ja oli taas niin vino olo (ihan kuin se olisi vain siitä kiinni:). Olisiko uusi satula hieman vino? Toinen satula, joka on kokeilussa on ainakin todettu vinoksi. Tai olenko taas itse vinompi? Sinänsä aina kun olen tuntenut vinoutta on satula ollut vino tai jalustinhihnat venyneet. Mutta vinona vetelin menemään. 

4. Reidet. Jännitän liikaa reisiä. Pitäisi uskaltaa istua enemmän ja puristaa vähemmän. 

5. Pää ja aivot. Missä on positive thinking ja tsemppihenki? Minne katosi se Kia, joka Australiassa ratsasti aina kunnolla ja innostuneena. Ei lepsutellut tai ollut ahdistunut osan ajasta. Kuinka paljon oma arki vaikuttaa ratsastukseen? 

Ja koska täytyy aina löytää myös viisi hyvää asiaa ja olen päättänyt tehdä töitä oman asenteeni kanssa, tässä ne tulevat: 

1. Minulla on ylipäänsä mahdollisuus ratsastaa ja rakas tyttäreni saa olla mukana tallilla. 

2. Minulla on kaksi upeata hevosta, joita rakastan todella paljon. 

3. Thor on saanut lihaksia ja näyttää jo aika hyvältä. Kuvissahan näkyy jo hieman kaunista kaulankaarta. 

4. Thor oli rauhallinen. Ei kytännyt, ei pomppinut ja teki todellakin parhaansa. 

5. Hevoseni ovat höperöitä, mutta herrasmiehiä ja viettävät todellakin laatuaikaa ne tunnit joita minä ja tyttäreni emme vietä niiden kanssa. 

Ja kun Jenna oli ehdottanut Ellalle, että juttele äidin ja isän kanssa, että ostaisivat sinulle tuon uskomattoman kauniin ponin tallilla (meille on saapunut uusi poni), Ella oli vastannut; "En tarvitse. Minulla on jo." Ellan 7-vuotiasta kaveria Kasperia lainaten: "Ella, olet tyylimuna". 

Hei halloo, mä nukahdan kohta.

Kentällä

Long-term stabling is no life for a horse

Says professor Jan Ladewig of Copenhagen University and adds that the quality of a horse's day outside of their riding routine matters a great deal.

“If we expect horses to perform at a high level, either during competitions, or during general leisure riding … and if we expect them to be safe and easy going to handle and to ride, we must consider the quality of all those hours of the day and night when they are left by themselves, when we are not around.”

He stated that horses need physical contact with other horses, and social isolation prohibits the horse from engaging in mutual groomin, play, and simply just being near other horses they are bonded with.

Many horse owners do not allow their horses to have group turnouts and the belief goes against the results of a study showing that horses in group turnout on pasture suffered no more injuries than horses housed individually in stalls.

“If we are really concerned about the welfare of riding horses we must get away from individual housing and change over to group housing.”

Let Horsetalks article speak for itself.

Lue myös:
Miksi loimittaa?

Pää ruusunmarjapuskassa

Niin me vietetään viimeistä vapaapäivää Thorin kanssa. Pää ruusunmarjapuskassa sateessa. Ai sitä onnea, kun saa katsella omaa hevosta, joka popsii innoissaan ruusunmarjoja ja voi vain todeta, että pitkä ja aurinkoinen kesä on tehnyt tehtävänsä. Odotan innostuneena huomista työpäivää ja uusia tuulia uudessa yrityksessä. Elämä on mahdollisuuksia täynnä ja joinain päivinä sitä on erityisen kiitollinen kaikesta. Ellan ensimmäinen koulupäivä alkoi hyvin ja iltapäiväkerhotoiminta on aivan fantastinen. Olen ollut niin tyytyväinen lastentarhasta lähtien hoitopaikkoihin ja hoitajiin täällä Suomessa. 

Kävimme maastossa Topin ja Topin vuokraajan Suvin kanssa. Kävimme lyhyen lenkin koska Suvi on ratsastanut Topilla vain pari kertaa. Thoria ei olisi haitannut parituntinen hikimaasto, sen verran energiaa oli herralla. Vaikka Thor on ulkona päivät pitkät ja liikkuu säännöllisesti, niin virtaa riittää. Tuntuu, että lihasten ja kunnon kasvaessa energiaa tulee aina vain lisää. Pari kertaa piti kyllä pitää hieman kiinni tänään pompuissa ja äkkikäännöksissä, mutta muuten Thor käyttäytyi oikein hyvin ja tuntui hyvältä kaikin tavoin. Onneksi meillä oli mukana pikkuinen Topsukka, joka suomenhevostyylisesti hätkähdä oikein mistään. 

Sen jälkeen kävin vielä lenkillä mieheni kanssa, haimme Ellan aikaisin koulusta ja illalla on luvassa hyvää ruokaa perheen seurassa vanhempien luona. Upea päivä päättää kesäloma! 

Mitä jos pakastaisi ruusunmarjoja? Niissä on ymmärtääkseni terveyttä edistäviä ainesosia. Sen sijaan, että ostan suurilla summilla rahaa antioksidantteja ja muuta terveyskaupoista ja Thorille kaiken maailman yrttejä, voisin aina hädän iskiessä napata ruusunmarjat pöytään. Onko kellään kokemusta?

Majestic Icelandic Horses

I saw myself running around in big fields photographing this most amazing herd animal in Iceland. What you expect does not always turn out the way you had planned, and three days in Iceland is not enough to capture even the smallest hint of the amazing landscape and the fantastic Icelandic horse. 

We did however manage to stop on our way and get a few snapshots of some of the horses out in the field. I was not running, and they were definitely not moving much in the sun and with the flies around them. I did however want to share a few of these pictures with you since however you turn it, it just isn't possible to get a bad angle of these cute horses. And what personalities. Enjoy!

What a mane to tame!

How cute are these guys?

This is where we stopped and what it looked like.

I had expected something a bit more like this. This picture is taken out of the car window.