.jpg)
Täytyy kuitenkin muistaa, että ihminen joka aloittaa ratsastuksen on "tabula rasa". Hän voi oppia kaiken alusta ja oikein. Hän voi oppia kohtelemaan hevosta kuin elävää olentoa ja käyttämään mahdollisimman kevyitä apuja käsitellessä ja ratsastaessa hevosella. Hänellä on koko hevosmaailma edessään ja se on täynnä mahdollisuuksia.
On paljon vaikeampaa poistaa jo opittuja virheitä tai yrittää opettaa ratsastajalle joka jo luulee tietävänsä kaiken uusia asioita. Täytyy muistaa, että uusien asioiden oppiminen vie aikaa ja kannattaa panostaa perusasioihin, sillä ne ovat perusta kaikentasoiselle ratsastukselle.
Luin juuri hevosaiheisia blogeja ja tällainen sanonta osui tielleni:
"The challenge of Dressage is not necessarily in having the best moving horse, but rather to get every horse we ride to move as well as it possibly can."
- Egon von Neindorff
Hyviä ajatuksia. Vielä kun sitten tietäisi, että mitkä ne on niitä tärkeimpiä asioita, joihin alussa pitäisi keskittyä - osaatko sanoa siihen jotain yleispätevää? Siis jos oletetaan, että pystyn opettelemaan vain yhden asian kerrallaan, niin mikä on kaikkein tärkeintä?
ReplyDeleteJa siltä varalta, että vastaat, niin täsmennän kysymystä vielä sen verran, että vastauksena laajat kokonaisuudet eivät auta, kuten hyvä hevosenkäsittely tai hyvä istunta vaan näistä pieniä palasia. Siis vaikka mikä on se kaikkein tärkein asia istunnassa, johon ensimmäisenä/eniten kannattaa panostaa?
//Saija
Hei!
ReplyDeleteEn keskittyisi vain yhteen asiaan, vaan keskittyisiin tunteeseen. Antaisin ajan kulua ja yrittäisin miettiä miten voisin ratsastaa sisältäpäin, niin että minusta tulee osa hevosta, ei niin että ulkoisista asioista tulee osa sinua. Tiedän, että aloittelijalle tämä voi kuulostaa aika vaativalta, mutta sitä helposti jumittaa itsensä jos keskittyy liikaa yhteen asiaan. Ratsastushan on kokonaisvaltaista ja aika pitkälle myös oman vartalon tuntemista. Siihen auttaa kaikki urheilu, etenkin pilates ja jooga, jotka vahvistavat keskivartalon lihaksistoa.
Usein unohdetaan myös hengityksen tärkeys. Jos ratsastaja pidättää henkeään, myös hevonen sen tekee. Jos yhtä asiaa voisi painottaa, niin puhuisin varmaan istunnan tärkeydestä. Ratsastaja jää helposti liian paljon kiinni kädellä hevosen suuhun tai miettii miten saisi jaloilla hevosta liikutettua. Sen sijaan olisi hyvä keskittyä vahvaan istuntaan (omaan runkoon) ja siihen, että yrittäisi saada rennon istunnan, joka kuitenkin on jämäkkä. Paras on kuitenkin antaa aikaa itselleen ja kasvattaa itseluottamustaan pikku hiljaa. Muiden ratsastajien seuraamisesta oppii myös todella paljon ja kaikki mielikuvaharjoitukset auttavat myös istunnan parantamisessa.