Lähikuvassa Annika Schulman

Annika ja Achillea, Niinisalo 2013

"Hevosen oppimisesta puhutaan paljon. Pitäisi puhua enemmän siitä mitä hevonen oivaltaa omasta kehonkäytöstä. Kun saat korvien välin rentoutumaan, saat myös rungon rentoutumaan."

Tapasin Annika Schulmanin ensimmäistä kertaa vuonna 2002, kun Annika järjesti Leslie Desmondin kurssin Virkkalassa. Annika on ollut henkilö, joka on inspiroinut minua pitkään ja olen ensimmäistä kertaa päässyt kosketukseen aktiivipihattoelämään sekä kengättömyyteen Annikan kautta.

Annika ja Kastor 1979

Annika on toiminut yrittäjänä hevosalalla 20 vuotta ja järjestää lokakuussa Hyvinvoinnilla menestykseen -tapahtuman Ratsastuskeskus Ainossa. Luennolla puidaan kilpahevosten elinolosuhteista ja hyvinvoinnista, muun muassa ruotsalaisen eläinlääkäri Per Michanekin sekä eläinlääkäri Liisa Harmon johdolla. Purjehduksen maailmanmestari Sari Multala tulee kertomaan todella ajankohtaisesta aiheesta eli kehonhallintaharjoittelun merkityksestä urheilussa ja Annika demonstroi ihmisen ja hevosen välistä vuorovaikutusta.

Annika ja Alec 1985

Koska Annikalla on järisyttävän pitkä kokemus hevosista ja on toiminut alalla pitkään kutsuin Annikan kesällä lastausharjoitusten jälkeen kotiin teelle. Halusin kuulla mitä Annika ajattelee hevosista ja hevosten elinolosuhteista. Juttelimme monta tuntia ja aika loppui kesken, mutta tässä tärkeimmät asiat, jotka keskustelustamme jäi mieleen.

1. Hevosen elinolosuhteet ja kengättömyys

Vuoteen 2001 asti Annikan hevoset elivät täysin normaalia karsinaelämää. Hevoset olivat ulkona aamusta iltaan, mutta tulivat yöksi sisälle. Kun pihatot rantautuivat Suomeen, Annika halusi kokeilla hieman erilaista näkökantaa hevosten pitoon ja muutos oli hänelle silmiä avaava kokemus. Pihattoelämä ei vain poistanut melkein kaikkia hevosten käytöshäiriöitä (joiden poiskouluttamisessa Annika oli vuosia auttanut ihmisiä), vaan  hevoset pysyivät myös terveempänä. Oma työtaakka helpottui, kun hevosia ei tarvinnut viedä sisään ja ulos päivittäin ja Annika mietti miksi hän ei ollut ymmärtänyt pihaton helppoutta aikaisemmin.

Pihattoelämään liittyi luonnollisesti myös kengättömyys ja kaikki nämä vuodet Annikan hevoset ovat kulkeneet ilman kenkiä. Annika ei kuitenkaan saarnaa kenellekään kengättömyydestä vaan on todennut, että hänellä se toimii hyvin koska elinolosuhteet ovat oikeat, hän on paikan päällä tarkkailemassa hevosia ja osaa vuolla kaviot oikein. 

Mikäli haluaa ottaa kengät pois hevoselta Annika muistuttaa, että kavioiden totuttaminen kengättömyyteen voi hyvin viedä parikin vuotta. Eli kenkien poisottaminen kannattaa tehdä harkiten ja ammattilaisen valvovan silmän alla.

Annika peräänkuuluttaa kuitenkin kengättömyyttä tärkeämpinä asiona luontaista liikkumista ja muiden hevosten seuraa. Hevoselle lauman jäsenyys on tärkeämpää jopa kuin syöminen. Hevosen ei ikinä kuuluisi elää yksin.

2. Arjen rutiinit

Annika kokee, että yksi suurimmista modernin hevosenpidon ongelmista on hevosen jatkuva muuttaminen paikasta toiseen. Hevonen luo todella läheiset yhtävyyssuhteet muihin, joten jokainen tallipaikan vaihto on hevoselle todella iso asia ja se vaikuttaa hevosen stressitasoon. Liiallinen
muuttaminen voi myös helpommin aiheuttaa loukkaantumisia ja esimeriksi mahahaavaoireita.

Annika painottaa kuitenkin, että kilpaileminen on eri asia. Hevonen on tottunut liikkumaan paikasta toiseen ja mukana kilpailuissa kulkee usein samat tutut hevoset ja ihmiset. Tallinvaihdon yhteydessä on monta liikkuvaa osaa joiden vaikutusta hevosen hyvinvointiin ei aina osata ennalta arvioida.

3.  Hevosten käsittely ja koulutus 

Annikan siirtäessä omat hevoset pihattoon hän huomasi kuitenkin pian, että pihattoelämä ei ollut raktaisu kaikkiin ongelmiin. Vaikka hevoset voivat selkeästi paremmin korostui kuitenkin myös ihmisen ja hevosen suhde entisestään. Annika huomasi, että hevosen ja ihmisen vuorovaikutus korreloi suoraan hevosen käyttäytymiseen laumassa. Jos hevosella on epäselvä kieli ihmisen kanssa on sillä myös helpommin haasteita muiden hevosten kanssa. Tämän takia Annika peräänkuuluttakiin selkeää hevosten käsittelyä, toimivaa omaa systeemiä ja tarkkoja rutiineja. Koulutukseen tulisi aina liittää maastakäsintyöskentely eikä perusasioista tulisi joustaa. Vanhempia ja "viisaampia" hevosia kannattaa käyttää apuna esimerkiksi hevosten koulutus- ja lastaustilanteissa.



Annika tekee myös paljon kehonhallintaharjoitteita maastakäsin hevosten kanssa. Hän haluaa opettaa hevoselle oman kehon kuuntelua.

"Hevosen oppimisesta puhutaan paljon. Pitäisi kuitenkin puhua enemmän siitä mitä hevonen oivaltaa omasta kehonkäytöstä. Kun saat korvien välin rentoutumaan, saat myös rungon rentoutumaan. Kun hevonen on rento niskasta ja kaulasta ja laskee pään rentoutuu se myös muualta. On paljon jäykkiä hevosia, joita vain taivutetaan joka suuntaan. Ensin pitäisi opettaa hevonen tunnistamaan oma runko ja tasapainottamaan sitä oikein eikä esimerkiksi vain juoksuttaa nuorta hevosta mekaanisesti molempiin suuntiin 15 minuttia, toteaa Annika."

4. Ratsastus

Annika näkee hevoset yksilöinä ja kehittää hevosia hevosen oman valmiuden mukaan, hevosta aina kuunnellen. Hän painottaa, että nuorille hevosille tulisi antaa aikaa eikä nopeata tietä onneen ole.

"Näen paljon hevosia, jotka on koulutettu ratsuiksi, mutta peruskäsittelytaidot ja hevosen valmiudet puuttuvat täysin. Monet hevoset, joilla on käytöshäriöitä eivät aina ole kaltoin kohdeltuja yksilöitä vaan niitä on kohdeltu epäjohdonmukaisesti. Hevoset eivät tarvitse kilttiä ihmistä ja paljon rakkautta vaan johdonmukaisuutta ja rauhallisuutta. Ja neutraalia asennetta."

Annika painotti miten tärkeää on asettaa omalle ratsastukselle tavoitteita ja opetella systeemi, joka tomii juuri sinulle ja hevoselle. Hänestä kouluttajalla on velvollisuus opettaa hevoselle sellaiset elämäntaidot, että se on turvallinen itsensä kanssa. Hän haluaa, että hevonen on helposti käsiteltävissä ja pärjää jos esimerkiksi omistajanvaihdos on ajankohtainen.

Annika ja suomenpienhevonen Ponken, Ypäjä 2014

Annika totesi kuitenkin, että ei vain riitä, että sinulla on hyvä hevonen vaan omien tavoitteiden ja hevosen tason tulisi kohdata. Jos nämä kaksi ovat ristiriidassa, joskus on parempi vaihtaa hevosta kuin odottaa hevoselta mahdottomia. Hän puhuu yhteistyöstä ja siitä, että tämän pitäisi olla hyvä ja kehittävä suhde jossa molemmat oppivat ja kukoistavat.

"Suunnitelmasta pitää kuitenkin pystyä joustamaan. Kilpahevonen ei ole kilpahevonen vaikka se hyppäisi 140 cm radan, mutta ei esimerkiksi pärjää lastauksessa. Hevosen tulisi voida hyvin ja olla levollinen kaikissa tilanteissa ja vaikka aina välillä pitää mennä pois mukavuusaluuelta hevosta pitää osata lukea ja kunnioittaa."


5. Ratsastajan kehonhallinta

Annika on kouluttautunut sekä Centered Riding että Pilates ohjaajaksi. Kun me muut vielä köpsötimme menemään Annika järjesti jo Sue Lefflerin Suomeen pitämään istuntaklinikkaa ja on siitä lähtien valmentanut ratsastajia systemaattisesti hallitsemaan omaa kehoaan.

Annika ei puhu kehonhallinnasta vain ratsastusmielessä vaan painottaa miten tärkeätä on hallita omaa kehoaan hevosten lähettyvillä. Koska Annika on kouluttanut paljon "ongelmahevosia" on hän huomannut miten vahvasti hevonen reagoi ihmisen kehon kieleen ja toisinpäin. Annika on työstänyt kovasti oman kehon kieltä ja toteaa, että "kehon kieli ja kehon hallinta kuuluvat yhteen. Jotta voi olla tarkempi kieli hevosen kanssa kehollisesti, pitää myös hallita oma vartalo." Annika saattaa käyttää aivan pieniä liikkeitä hevosen seurassa ja osaa kontrolloida omaa mieltään ja kehoaan tiukan paikan tullen.

Annika ja Helga 2015

"Muista kuitenkin, että et ikinä ole valmis. Joskus on päiviä kun olet väsyneempi tai jännittyneempi koska mieli ja keho muuttuvat koko ajan. Oman kehon ja mielen kanssa eläminen on päivittäistä tasapainottamista ja ymmärrystä siitä, että sekä hevonen että ihminen ovat yksilöitä joiden pitää hakea tasapainoa aina uudestaan."

Vaikka meillä olisi hyvä kehotietoisuus saatamme helposti mennä mukaan hevosen mielialaan tai käytökseen. Jos hevonen esimerkiksi 'roikkuu kädellä' on helppoa lähteä mukaan vetämään vastaan. Sen sijaan voisit aktivoida oman vatsan ja saada vahvan keskustan kautta hevonen lopettamaan ohjissa roikkuminen. Voima ei kuitenkaan aina riitä vaan omaa tietoisuutta (awareness) tulisi harjoittaa. Oman tietoisuuden kautta kehitymme ratsastajina ja pystymme auttamaan myös hevosia löytämään paremman tasapainon ja kehotietoisuuden.

Kenttäratsastajat ovat oiva esimerkki tästä. Kenttäratsastaja tietää, että ei riitä, että hevonen tekee mitä ratsastaja pyytää. Jos ratsastaja hukkaa esimerkiksi ohjat hevosen pitää osata jatkaa samassa tahdissa ja pitää huolta itsestään. Kyse on turvallisuudesta. Nykyään Annika näkee paljon ratsukoita, jossa halutaan kontrolloida hevosta. Uskotaan, että kontrolli on tae turvallisuudesta, vaikka meidän pitäisi myös opettaa hevosta kontrolloimaan itseään.

Annika vertaa purjehdusta ja ratsastusta keskenään. Molemmissa tapahtuu ennaltaarvaamattomia asioita, joita pitää osittain kontrolloida, osittain vain seurata.


Kysyin vielä Annikalta mitkä viisi neuvoa hän kiteyttäisi meille. 

1. Yritä löytää paikka, joka sopii juuri teille ja pitäkää siitä kiinni. Muutokset paikasta toiseen ovat aina todella suuria hevoselle.
2. Hevonen on laumaeläin, jonka kuuluu liikkua vuorokauden ympäri.
3. Ole johdonmukainen, kun käsittelet ja koulutat hevosia. Löydä oma systeemi. George Morrisin sanoja lainaten: "Vaikka se olisi huono systeemi on se parempi kuin ei mikään systeemi."  
4. Muista, että kaikki hevoset eivät voi tehdä kaikkea. Pidä realistinen tavoitetaso hevosen mahdollisuuksiin nähden.
5. Kehitä itseäsi koko ajan.

Lisätietoa Hyvinvoinnilla menestykseen -tapahtumasta löydät tapahtuman FB-sivulta.
Annikan kotivisut löydät täältä.
Katso myös Annikan lastausharjoitukset Thorin kanssa täältä.

Lue myös tapahtumaan osallistuvan eläinlääkäri Per Michanekin artikkeli "Box ger mer skador än lösdrift".