Voiko mitenkään aloittaa maanantaiaamua paremmin kuin hakemalla hevoset takapihalta, heittämällä satulat selkään ja lähtemällä silmänkantamattomiin upeille metsäreiteille hyvä ystävä ja ylienerginen koira seurana.
Olen saanut seurata jo pari vuorokautta Ecan ja 25-vuotiaan Kalle-kaverin toilailua ikkunan ulkopuolella ja ennen kuin palasin sivilisaation pariin kävimme vielä nauttimassa Snappertunan metsäteistä ja poluista herättyämme tänään.
Molemmat pollet olivat melko pörheinä ja Eca ei oikein tahtonut rauhoittua, joten hyppäsin selkään alamäessä koska se tuntui helpoimmalta vaihtoehdolta ja läksimme sitten mäkeä alas pukkilaukkaa kunnes sain oman pepun satulaan ja loppureissu sujui hyvin. Eca on energinen, mutta niin järkevä nuori kaveri. Heti kun sai vain energian suunnattua eteenpäin pääsimme hyvään flowhun ja meillä oli todella hauskaa. Kotiin palasivat rentoutuneet hevoset, koira joka olisi voinut tehdä vielä toisen parituntisen lenkin ja iloiset ratsastajat.
Snappertunasta jatkoin ihanan
Anna Andersénin vastaanotolle Kirkkonumelle ja käsittelimme muun muassa pelkoa aiheena. Sessiosta kovin energisoituneena jatkoin vielä Hööksiin kenkäostoksille ja mukaan lähti jo kauan perään kuolattu oranssi huppari. Poikkesin myös Tiinan ja lasten luona kahvilla ja siitä sitten takaisin Inkooseen ja Thorin, Päivin ja Lissun kanssa rennolle maastolenkille.
Lissu ja Thor ovat melko mahdotonta seuraa toisilleen, mutta ollaan jo opittu aika kiva yhteinen maastolenkkisävel ja tänään tulimme kotiin jo todella rauhallisin mielin. Kerran Thor teki törkeän tempun koska kääntyi kesken hiekkakuoppakiipeilyn, mutta onneksi Päivi sai Lissun kävelemän ohi. Välillä miettii kyllä miten paljon helpompaa olisi ratsastaa vanhemmilla konkareilla, jotka eivät pukita koko alamäkeä tai tee täyskäännöksiä jyrkässä hiekkamäessä. Mutta en tiedä ratsastaisinko silloin ollenkan. Kai tuo jännitys ja adrenaaliini ovat osa hevostelun ihanuutta.
Noin muuten ollaan maastoiltu melkein päivittäin ja viikonloppuna mennään Päivin ja Lissun kanssa pienelle retkelle Siuntioon Pippa Teräväisen kurssille. Jännittää hieman koska olemme ensimmäistä kertaa uudessa paikassa ulkokentällä, mutta eiköhän se hyvin suju. Täytyy vain jo nyt Annan rohkaisemana miettiä ja kuvitella mielessäni miten hyvin kaikki sujuu, miten olemme ratsukkona rentoja ja hyvätuulisia ja kurssi on upea kokemus:)
Rannvi kraniosakraleerasi Thorin ja Thorilla ei ollut pahempia kireyksiä tällä kertaa. Mieleltään Thor oli kuitenkin rentoutunut todella hyvin ja oli ollut väsynyt hoidon jälkeen.
Huomenna Ella tulee kotiin isänsä luota enkä melkein malta nukkua kokonaista yötä tässä välissä…..