Yritin kaikkien maailman selitysten kautta keksiä miksi me ei haluttu hypätä isolla kentällä isomman tien vieressä tänään. Atte tulee satuloiden kanssa, Thor ei keskity jne. jne. Ja siihenhän Gunssan tokaisi, että lopeta hössöttely.
Onneksi mukana olivat Liinis ja Mandarin, joten seura teki hyvää ja Thor oli ihana vaikka vauhtia piisasi. Thor teki vain pari spurttia kun pyörät ohittivat kovassa vauhdissa kentän, mutta jossain vaiheessa pyörät ja mopotkaan eivät enää haitanneet menoa. Kamalasti sain taas tehdä töitä oman istunnan kanssa ja olimme molemmat yltäpäältä hikisiä tunnin loputtua.
Oli jotenkin ihan voittajaolo tänään tunnin loputtua kun kävelimme maantietä pitkin kotiin. On niin kiva huomata miten Thor pikkuhiljaa tottuu asioihin ja uskallan myös venyttää omia rajojani. With a little help from Gunssan.
Ja kyllä se hyppääminen on hauskaa. Jossain sieluni sopukoissa olen edelleen se juniori, joka rakastaa pomppimista.
No comments:
Post a Comment