 |
| Kia, Thor ja 17-tuumainen Prestige D1 |
Niin se vain on rakkaat kanssasisaret ja -veljet, että satularumba sen kuin jatkuu. Upeahko, uusi satulamme Prestige D1 on liian pieni minulle ja Marin edellisen kurssin jälkeen harmitti jo aika paljon. Kun katsoin videoita jälkeenpäin huomasin mitä jotkut muut olivat jo vihjanneet (ja olin sanonut, että tästä ei nyt keskustella koska olin yli vuoden etsinyt satulaa): satulan runko on liian pieni enkä saa jalkoja kunnolla alas. Koska minulla on pitkät jalat, jään istumaan satulan takakaarelle. Se tarkoittaa myös, että paino ei jakaannu tasan Thorin selkään ja tilanne ei mitenkään ole ideaali. Oma lonkkanivel sulkeutuu ja taivun kohti esteistuntaa eli etukenoon (katso b, viimeinen kuva).
 |
| Mari, Thor ja 17-tuumainen Prestigen D1 |
Juttelin siis jälleen Aten kanssa ja päädyimme lähettämään ratsastuskuvia hänen kauttaan Prestigelle Italiaan. Päätin myös laittaa Marin ja Thorin kuvan, sillä kuvista hahmottaa hyvin miten sopiva satula on hieman lyhyemmälle ratsastajalle. Prestigen tuomio oli jyrkkä. Satulan tulisi olla 18 tuumainen 17 tuuman sijasta pitkillä siivillä.
 |
| Uusi 18-tuumainen Prestige D1 |
Ja arvatkaa mitä. Mari valmensi meitä jälleen viime viikonloppuna ja sain kun sainkin satulan haettua ennen lauantaina tuntia. Ja kyllä oli eroa. Sekä ratsastajassa että hevosessa. Kokeilin satulaa taas tänään ja voi tiedättekö, itku melkein tuli. Nyt tuntuu, että olemme löytäneet meille melko sopivan satulan (olisihan tähän asiaan pitänyt jo aikaisemmin kiinnittää huomiota).
Tapasin tuttuni, jolla oli ihana, pienehkö Benson hevonen. Hän sanoi myös pohtineensa näitä asioita paljon, sillä Sofialla on myös pitkät kintut. Sofia oli lukenut jostain, että kaikki hevoset ja ratsastajat eivät vain sovi yhteen, mutta totesimme yhteistuumin, että sehän ei tietenkään ole meille vaihtoehto. Sitten mennään vaikka ilman satulaa.
 |
| Kuva on lainattu Mary Wanlessin kirjasta Mielekästä ratsastusta |
Joka tapauksessa, niin olen kyllä onneni kukkuloilla tämän asian suhteen, sillä pitkä työ on tuottanut tulosta. Ja onhan sitä jo jotain oppinutkin. Jos ei muuta, niin sen, että satulan hankinta on hikistä hommaa.
Tässä taas mielenkiintoista luettavaa:
Satularumba on todella hikistä hommaa, jopa tuskaista... Rumba on meilläpäin parhaillaan käynnissä, saa nähdä mitä siitä tulee.. Toivotaan että tämä teidän isompi satula nyt palvelisi hyvin.
ReplyDeleteTosi hyvä muuten tuo Mielekkään ratsastuksen kirjan sivu :D!
Tunnistan ongelmasi, vaikka se minulle niin kovin vieras henkilökohtaisesti onkin - kuten kaikki pituuteen viittaava ;) Hevosellani on Kieffer Lech Profi DL satula, jossa on aika jykevät polvituet. Pidemmät ihmiset ovat ratsastaessaan olleet ns. kiipelissä sen kanssa, koska se vie jalan todella alas ja taakse ja mitä pidempi on reisiluu, sitä vaikeammaksi menee oikean istunnan tavoittaminen jalan kulmausten oietessa kokonaan.
ReplyDeleteJos jostain on lyhyelle koluratsastajalle riemusta repimistä, niin se olkoon tämä satula asia. Satuloissa voi olla vaikka kuinka taakseleikattu siipi, iso polvituki ja ties mitä, mutta meikäläisen max 40 cm reisi kyllä mahtuu siihen ilman, että istuntaa joutuu siirtämään. Vastaavasti, pitkäsiipisissä satuloissa istuessa nilkkani juuri ja juuri koskettaa hevosta, pohkeeni hinkuttaessa satulan siipeä....
Eix oo Bessie. Oli ihan pakko kopioida, kun kuva kertoi enemmän kuin tuhat sanaa:)
ReplyDeleteJa onnea satularumbaan. Infoa miten homma etenee ja mitä kaikkea sinä opit matkan varrella. Jahka me jossain vaiheessa perustetaan yhteinen "how to choose your saddle" - klubi:)
Heh Laura, kiitos taas aivan mahtavasta kommentista. Ei voi muuta kuin hymyillä:)