Lyhyet ratsastavat elefantilla

Nyt tuo otsikko varmaan mietityttää hieman, mutta ennen kuin luulette että jotenkin parjaan lyhyitä ihmisiä, niin lukekaa kirjoitus loppuun.

Jos en ratsastaisi

En varmaan olisi yhtä tietoinen vartaloni heikkouksista ja vinoudesta jos en ratsastaisi. En myöskään keskustelisi suuremman osan puolentoista tunnin hieronta-ajasta intialaisen hierojan kanssa omasta vinoudestani, jos en ratsastaisi. En jaksaisi ajaa tallilta vielä hot-joogaan, jos en tietäisi, että se vaikuttaa siihen miten ratsastan. Urheilisin varmaan, mutta en tiedä olisinko yhtä innostunut urheilusta, jos minulla ei olisi tavoitteita ratsastuksen suhteen. Tavoitteeni eivät ole sen kummempia kuin kehittyä ratsastajana ja kehittää hevosiani, mutta suuria tavoitteita meille. Kun Mari eilen kirjoitti, että voisimme huhtikuun kurssilla kokeilla laukanvaihtoja, se on jo suuri tavoite.

Lantion vinous ja vartalon kireys

Sain mieheltäni joululahjaksi hierontalahjakortin. Kiireisen heppailuviikonlopun jälkeen pääsin tänään nauttimaan puolentoista tunnin hoidosta ja juttelin suurimman osan ajasta intialaisen miehen kanssa. Koska olen yrittänyt löytää selitystä vinoudelleni, hakenut neuvoja monelta taholta ja jopa kuullut tuon klassisen, "sinulla on toinen jalka lyhyempi kuin toinen" -väitteen tuntui tänään monet asiat loksahtavan paikoilleen.

Oikea puoleni on kireämpi kuin vasen, etenkin oikea jalka. Koska hieroja oli hoitanut muita ratsastajia hänelle ongelma oli tuttu. Hän kysyi hevosteni selän kokoa, ja koska ratsastan ennimmäkseen Thorilla enkä Eemelillä tai Masilla hän antoi minulle vihdoinkin todella järkeenkäypän selityksen. Here we go:

Koska olen pitkä, 179cm, ja hevoseni melko pieni, kompensoin liian jäykkää lantiotani jaloilla. Eli kun minun pitäisi olla nopea ja joustava lantiosta jään kiinni jaloilla ja lantio jäykistyy entisestään. Kun kyseessä on lyhyempi ihminen, "it is easier. It is a bit like riding an elephant", koska jalat eivät ulotu niin pitkälle alas ja lantion saa paremmin liikkeelle.

Nyt en tiedä onko tämä ollut teille kaikille jo ihan selvää, mutta omaan päähän kilahti tänään valo ja sain paljon apua kyseiseltä henkilöltä. Hän sanoi, että lantioon pitäisi saada enemmän liikkuvuutta ja vartaloon nopeutta. Hän sanoi, että pahimmassa jumissa jaloissani ovat hamstring-lihakset (joka selittää sen, että oikea jalka tuntuu extra tiukalta ja oikea polvi kipeytyy hieman). Eli pitää olla erityisen tarkkana satulan kanssa etenkin kun Thor on melko pieni ja omat jalat niin pitkät. Hän opetti ratsastajalle sopivia venyttäviä liikkeitä ja kolme venyttävää ja liikerataa avaavaa harjoitusta.

Ja ohje kotiin oli venyttäminen 2 kertaa päivässä ja 15 minuuttia ennen ratsastusta (jep jep, tiedätte kaikki miten hyvin me ratsastajat onnistumme siinä).

Pohdintaa joogasta

Ajatuksia tähän kirjoitukseen heräsi oikeastaan viime viikolla, kun luin Olivia-lehden maaliskuun numerosta Joogan rikkoma (suku)polvi -artikkelin. Artikkelissa käsiteltiin enimmäkseen hyvin fyysisesti vaativaa Astanga-joogaa. "Joogaohjaajat painottavat, että astanga on turvallista, jos sen tekee oikein. Ongelma on se, että liian moni ei tee." (lainaus Olivia-lehti 3/13)

Artikkelissa kirjoitetaan, että kiropraktikko Jani Mikkosen tekemän tieteellisen selvityksen mukaan lähes kaksi kolmesta aktiivisesta astangajoogaajasta on kärsinyt lihas- tai nivelvammasta ja suomalaiset fysioterapeutit, osteopaatit ja kiropraktikot kohtaavt säännöllisesti myös olkapää- ja niskavaivoja sekä välilevyn pullistumia. 

Riskiryhmää ovat artikkelin mukaan erityisesti nuoret notkeat naiset, joilla on usein yliliikkuvat nivelet ja vähän lihasmassaa. Ja jotkut joogaohjaajat suosittelevat voimaharjoittelua kuntosalilla ennen astangan aloittamista. 

Tämä herätti paljon ajatuksia koska olen joogannut jo vuosia enemmän tai vähemmän ja astangajooga on tuntunut erittäin haastavalta. Ymmärsin vasta nyt (yliliikkuvine nivelineen ja ei niin järkyttävällä lihasmassalla), että astangan opettaminen oikein ja voimaharjoittelu perustana ei olisi ollenkaan huono asia.

Ja tässä vielä mielenkiintoinen artikkeli Autoimmuunisairauksien kasvu osin suomalaisen teollisuuden tukemisen ja aivopesun seurausta.

Lue myös: Matkaa lonkasta polveen