Usko omaan intuitioon

Ihana suomenhevonen, joka oli tulossa mukaan autoon tallin pihalta.

Tiedättekö sen tunteen, kun joku ääni siellä ihan sisimmässä sanoo jotain ja kuitenkin yrittää uskotella itselleen jotain ihan muuta.

Kun muutimme Oittaalle noin kuukausi sitten tuli heti sellainen olo, että olemme vain käymässä. Yritin lannistaa tuota vahvaa intuitiota, mutta se ei jättänyt minua rauhaan. Olemme viihtyneet todella hyvin Oittaalla. Tallilla on hyvät puitteet ja ihania ihmisiä. Kun puhelin kuitenkin soi pari viikkoa sitten tallilta jossa olin käynyt ennen muuttoa Oittaalle, niin mietin tovin, soitin Tiinalle (soitan aina Tiinalle) ja päätin irtisanoa tallipaikan. Aina välillä mietin, olinko tehnyt oikean päätöksen etenkin kun olimme juuri muuttaneet, mutta joskus täytyy vain seurata sitä omaa vahvaa tunnetta. Kun saavuimme uudelle kotitallille eilen, minut valtasi heti rauhallinen, lämmin ja kotoisa olo. Sellainen olo, jota ei voi ostaa, etsiä tai pakottaa. Joko se on olemassa tai sitten ei.

Thor seuraa Ellan touhuja.

Lähdimme heti aamusta Ellan, Tiinan ja Maxin kanssa Tampajalle hakemaan traileria. Tampajalta ajoimme Oittaalle ja Thor sai juosta hetken kentällä ja sen jälkeen suuntasimme Vermoon. Vermossa meillä oli aika eläinlääkäri Matti Estolalle, sillä halusin selvittää onko Thor jo paranemaan päin ja kuvauttaa oikean jalan liikaluun. Sinänsä viimeisen viikon aikana Thor on selvästi ollut energisempi ja voinut paljon paremmin, mutta ennen kuin ratsastan halusin kuitenkin että eläinlääkäri tutkii Thorin. 

Thor ja Ella pitävät hauskaa.

Valtasimme suurimman osan Vermon klinikasta ja juttelimme pitkään Estolan kanssa Thorista. Estola tutki Thorin, katsoi Hyvinkäältä otetut röntgenkuvat, paineli kavioita pihdeillä (johon kyllä totesin, että minulla on ollut jo kolme kengittäjää kavioita painelemassa) ja sen jälkeen menimme ulos. Estola antoi hieman rauhoittavaa Thorille, sillä adrenaliini kun lähtee liikkeelle, niin hevonen ei sen kummemmin kipuilua näytä. Ulkona teimme taivutuskokeet eikä Thor kipuillut ollenkaan. Juoksuttaessa ympyrällä vasen puoli oli vielä hieman jäykempi, joka selittäisi sen, että Thorilla on todennäköisesti ollut kavionivelen tulehdus ja se on aiheuttanut lavan jumiutumisen. Sen jälkeen taas tuli luukalvon tulehdus, josta luuliika johtuu, mutta luuliika ei ollut aktiivinen eikä Thor aristanut oikeata jalkaa enää. 

Valtasimme Vermon upeat uudet tilat. 

Estola antoi ammattitaitoisen kuvan ja hoiti hevosia todella miellyttävällä tavalla. Hän oli hyvin ymmärtäväinen sen suhteen, että halusin varmuuden vuoksi katsoa, että hevosellani on kaikki kunnossa ja kuvautti myös sädeluut varmuuden vuoksi. Niistä ei onneksi löytynyt mitään huolestuttavaa ja innoissani sain katsoa röntgenkuvia Estolan kanssa (olihan haaveenani pienenä ryhtyä eläinlääkäriksi). 

Kyselin myös paljon hevosen jalkojen rakenteesta ja Estola kuvasi mielestäni asian hyvin näin:

Voit miettiä, että tämä kohta on hevosen ranne (kohta jota monet kutsuvat etupolveksi) ja siitä lähtee kolme luuta (sääriluu ja puikkoluut). Ja mun täytyy palautella tätä nyt omaan muistiin. Nyt pätkii. 

Tiina ja kummipoika Max.

Vermolta ajoimme suoraan uuteen kotiin ja Thor sai jäädä ulkoilemaan tarhaan, kun tyhjensimme auton ja siivosimme trailerin. 

Oli kaikin tavoin mielenkiintoinen päivä ja täytyy sanoa, että olen ylpeä ystävä, äiti, kummitäti ja hevosen omistaja. Vaikka olimme matkassa nuoren hevosen kanssa koko perheen voimin, niin päivä sujui rauhallisin merkein, lapset käyttäytyivät todella hyvin ja Son of Thor oli kuin ukkosen poika konsanaan.

Jossain vaiheessa Estola katseli kun Ella tuli kovaa vauhtia alas lumikinoksesta ja Thor ei reagoinut mitenkään. Thor on tottunut Ellan touhuiluun ja mikä sen parempi. Ravuritkaan eivät Thoria sen kummemmin hätkäyttäneet. 

Ihaninta oli kuitenkin, kun Ella halusi sanoa hei Thorille illalla: "Hej då Thor, nu ska du sova riktigt gott."

Viisivuotiaiden rauhallinen hetki.

Copyright: Ella Luusuaniemi

 Valitettavasti jäi upeat Kodak hetket ikuistamatta kunnon kameran kanssa. Kauniit höyryävät ravurit. 

Eläinlääkäri Estolan potilaskertomus: 

Käynnin syy: 

Vasemmalta menee lavan alueelta jumiin

Status: 

Oejn vuohisen sisäetupiunnalla vanha kolhun aiheutumaa paksuuntumaa. Oejn sisäsäärellä aristamaton "luuliika".

Jänteet / hs ilman huomiota.

Mej kaviot: ei pulsaatiota / pihtiarkuutta. Lihaksistossa ei merkittävää. 

Juoksutus liinassa: vasempaan pyrkii poistamaan painoa sisäetujalalta, lyhyempi eteenpäinvienti sekä jäykempy, oikea kierros parempi. 

Taivutukset vej dist 0-1, muuten 0.

Juoksutus liinassa taivutusten jälkeen: ei muutosta. 

Rtg mej sädeluut sekä oejn sisäsäären luuliika: luuliika rauhallinen, sädeluut ilman merkittävää. 

Ohjeet: 

Palataan normaaliin liikuntaan. Hevosella todennäköisesti ollut kavioniveltulehdus, joka rauhoittumassa. Nyt ei lääkityksiä. Tarvittaessa voidaan hoitaa nivelensisäisesti (myös tallilla).

Lavan alueen lihasjumit ovat usein heijastumaa jalan alaosista.