Kukkuluuruu, kukas se siellä kurkistaa? Eilen olimme mukana Bettina S. -talkshowssa, sillä veljeni on muusikko ja perhettämme haastateltiin noin kuukausi sitten. Tänään aamulla Tarja Malmström, jonka omistamaa Miina-tammaa ratsastin oli saanut upean palstatilan Helsingin Sanomien kotimaa-osiosta. Tarjan tamma Asherah Ishtar (lempinimi Hyttynen kuvassa) on saanut maailmankuulun Moorland's Totilas -oriin spermaa ainoana Suomessa. RH-kasvattajanimellä kasvattava Tarja kokee, että "tämä on meidän kaikkien asia Suomessa" ja on todella ylpeä saavutuksesta.
Illalla lähdimme Tesellon kanssa pitkälle maastolenkille. Tai siitä tuli pidempi koko ajan, sillä löysimme aivan ihanan reitin. Yhdessä kohtaa tie jatkui kahteen suuntaan ja mietin sanontaa: "Two roads diverged in a wood. I took the one less travelled". Nautin täysin siemauksin Tesellon seurasta ja luonnon rauhallisuudesta ja kauneudesta. Keskellä kapeata tietä vastaantuleva auto peruutti taaksepäin ja jossain vaiheessa kotimatkalla huomasin, että auto ajoi perässämme. Yhtäkkiä autosta kuului huutoa; "oletko sinä Kia Herold"? Hmmmm... tuttu ääni, mutta hassu tilanne. Oppilaani Tiina Knaperbacka-ajoilta ja hänen tyttärensä Maria olivat huomanneet, että takissani luki Knaperbackan ratsastuskoulu ja lähtivät seuraamaan meitä. Tuli todella lämmin mieli ja vaihdoimme numeroita ja sovimme, että olisimme yhteydessä lähitulevaisuudessa. Elämä osaa kyllä yllättää, sillä sen jälkeen ystäväni tarjosi minulle maailman parhaan tuoreparsa illallisen à la Geneve. Mums..... Parsakautta odotellessa.
Ystäväni kävi viikonloppuna tallilla Inkoossa pari kuukautta vanhan tyttärensä kanssa. Oli todella ihanaa nähdä. Joimme kahvia ja juttelimme elämästä ja Masi sai mutustella heinää ja porkkanoita. Masi on onnellinen ja hyväntuulinen. Jännevamma on parantunut hyvin ja pian voimme jo alkaa liikuttaa Masia. Tärkeintä on kuitenkin, että Masilla on hyvä olla ja tasapainoinen elämä. Sitä kun hänellä ei niin moneen vuoteen ollut.
Lauantaiaamu oli ihana. Me nautittiin Fridan kanssa täysin siemauksin aamuauringosta ja vietettiin rauhallinen aamupäivä. Perjantaina kävimme ensin Tampajalla Nupun tunnilla ja sen jälkeen Stall Granåsassa estetunnilla. Ratsastin Annikan omalla hevosella ja se oli todella kiva kokemus (kirjoitan siitä lisää pian). Tesello kengitettiin tänään. Juttelin aika paljon Ville-kengittäjän kanssa sädeluuontumasta vaivana ja kavioiden asennosta muutenkin. Kirjoitan myös siitä lisää joku toinen päivä. 
Aamulla vein Ellan tarhaan, jonka jälkeen liikutin sekä Tesellon ja Fridan. Frida oli mukana töissä koko päivän ja illalla kävin vielä joogassa ja juttelin lonkastani joogaopettajan kanssa. Hän meinasi, että minulla voisi olla alaselässä jumiutuma, jos toinen lonkka on hieman jumissa. Se on hyvinkin mahdollista ja mielestäni ihan järkevä selitys. Useinhan ongelma sijaitsee muualla: hevonen saattaa ontua etujalkaa vaikka ongelma olisikin hevosen takaosassa tai epätasainen rasitus johtuen jalkaongelmasta saattaa ensin näkyä selässä, vaikka alkuperäinen syy on jalassa.
Heidin ratsastaessa maneesissa vietimme tyttäreni kanssa laatuaikaa lämmitetyssä takkatilassa maneesin päädyssä. Siellä me mietittiin miksi seinällä oli kuolleen sonnin pää ja villisian nahka ja piirrettiin kaikkea hauskaa.
Ella kirjoitti ensimmäistä kertaa (ainakin minun nähden) oman nimensä. Voi äidin ylpeyttä. Melkein tuli tippa linssiin. Oli ihan pakko ottaa kuva. A on vähän väärinpäin, mutta mitäs sen on väliä (kun olen niin lätkässä: tuli vain tuo laulu mieleen). Tänään kävimme Tesellon kanssa pitkällä maastolenkillä ja löysimme kivan tien joka meni ihan järven vierestä. Sen jälkeen kävimme vielä hieman laukkaamassa maneesissa ja tutustumassa maapuomeihin ja Tesello tuntui todella hyvältä ja oli oikein tyytyväisen oloinen. Tesello sai sitten vielä jäädä ulos mutustelemaan heinää ennen kuin hän pääsee Tiinan hevosen Iiron viereiseen karsinaan yötä viettämään. Nyt aion ilmoittautua Bjarke Lautsenin huhtikuun koulukurssille.
