Eilen kävimme Ellan ja kollegani Heidin kanssa tallilla. Heidi on luvannut liikuttaa Tesellon noin kerran viikossa, joten näytimme Heidille mistä löytyvät kaikki Tesellon tavarat ja missä boxissa herra itse asustaa. Heidi on kokenut ja todella hyvä ja eleetön ratsastaja, joten olen kiitollinen avusta. Heidi ajattelee samalla tavalla kuin minä ja osaa lukea hevosta hyvin. Hän tietää, että perustyöstä ei voi luistaa. "There are no quick-fixes".
Heidin ratsastaessa maneesissa vietimme tyttäreni kanssa laatuaikaa lämmitetyssä takkatilassa maneesin päädyssä. Siellä me mietittiin miksi seinällä oli kuolleen sonnin pää ja villisian nahka ja piirrettiin kaikkea hauskaa.
Ella kirjoitti ensimmäistä kertaa (ainakin minun nähden) oman nimensä. Voi äidin ylpeyttä. Melkein tuli tippa linssiin. Oli ihan pakko ottaa kuva. A on vähän väärinpäin, mutta mitäs sen on väliä (kun olen niin lätkässä: tuli vain tuo laulu mieleen). Tänään kävimme Tesellon kanssa pitkällä maastolenkillä ja löysimme kivan tien joka meni ihan järven vierestä. Sen jälkeen kävimme vielä hieman laukkaamassa maneesissa ja tutustumassa maapuomeihin ja Tesello tuntui todella hyvältä ja oli oikein tyytyväisen oloinen. Tesello sai sitten vielä jäädä ulos mutustelemaan heinää ennen kuin hän pääsee Tiinan hevosen Iiron viereiseen karsinaan yötä viettämään. Nyt aion ilmoittautua Bjarke Lautsenin huhtikuun koulukurssille.
No comments:
Post a Comment