"Ihmisen kannalta epäkäytännöllinen eläin"

Nyt tuli kyllä kiteytettyä niin hyvin ajatukset hevosen ruokinnasta. Toivottavasti tietokirjailija käyttää useammin aikaansa juttujen kirjoittamiseen kahvitauolla.

"Aroilla vaeltanut eläin on kehittynyt ihmisen kannalta epäkäytännölliseksi. Sen pitäisi saada laumakavereita, paljon rauhallista hidasta liikuntaa, hehtaaritolkulla tilaa ja heinäkasveja niin paljon kuin sitä huvittaa vuorokauden mittaan nyppiä – semmoiset 16 tuntia. Kun jotkut haluavat pitää eläimensä muista erillään, liikuttaa sitä lyhyen aikaa mutta kovaa, sulkea sen pieneen tilaan ja ruokkia kolme kertaa päivässä, ongelmat eivät ole pelkästään todennäköisiä, vaan ne ovat väistämättömiä ja itse aiheutettuja.

Ruokinta on yksi suomalaisen hevosenpidon hankalimmista hyvinvointiongelmista. Rehukasvit on jalostettu niin energia- ja ravintoainepitoisiksi, että varsinkin pulska hevonen voi syödä niistä tehtyä rehua enää hyvin, hyvin vähän. Niukat ja harvoin tarjoillut heinäannokset eivät sovi sen mahalaukulle ja suolistolle, jotka sanovat sopimuksen irti. Ilmoitus siitä tulee mahahaavan tai ähkyn muodossa, jos tulee. Osa hevosista kärsii mahanpurunsa hiljaa, vuosien ajan.

Kaiken lisäksi tuolla ihmiselle niin hankalalla elukalla on psykologinenkin tarve laiduntaa ja pureskella lähes koko ajan. Jollei heinää tipu, pureskellaan pian maaperää, aitoja, kaverin loimia tai vaikka omia kylkiä."

Tähän ei oikein ole mitään lisättävää. Kyllä te tiedätte nuo hevoset, jotka näpräävät ja syövät ihan mitä vaan. Imppaavat, ovat aggressiivisia ja kutovat. Mietin usein kesäisin, että onko hetkeäkään päivästä jolloin Thor ei syö. Jos hevoseni saisi valita, tuntuu että suu on jossain kiinni koko ajan. 

Se sanoo: Verkko ei tee autuaaksi edes hevosta

Lue myös: 
Eläinkoulutusblogi: Heinääkö ja kenelle?

Wow mitkä kaviot

Uusi kengittäjämme kengitti Thorin nyt toista kertaa ja voi ei mikä ilo oli tulla eilen tallille. Kyllähän ensimmäinen kengityskerta oli jo todella lupaava, mutta mielestäni kavion asentomuutokset huomaa vasta toisella tai kolmannella kengityskerralla.

Ja voi että. Katsokaa nyt näitä kauniita ja symmetrisiä kavioita. Valitettavasti kaviot ovat hieman märät kuvissa, koska olin juuri pessyt jalat ja hieman näkyy vielä kesän haasteita kavioiden reunoissa. Nyt ollaan kuitenkin jo täysin eri stratosfääreissä. Kengät ovat pysyneet, kaviot ovat symmetriset ja mikä parasta: KENGITTÄJÄ INFOSI MILLOIN HÄN TULEE JO VIIKKOA AIKAISEMMIN enkä ollut paikan päällä. Siinä se mun hevonen kimalteli uusine kenkineen, kun saavuin tallille.

Tiedän, että se ei ole juttu tai mikään monelle, mutta kun on taistellut kengityksen kanssa pari vuotta aika ajoin tuntuu tämä harvinaiselta luksukselta. Nyt täytyy nauttia täysin siemauksin. Hyvä kengitys kun on yksi oleellisimmista asioista hevosen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta.

Tämä viikko ollaan maastoiltu ja laukkailtu ympäri laukkapätkää. Eilen käytiin Renjan, Lillin, Cinyan ja Ecan kanssa maastossa ja tänään Renja meni Ecalla ja me pompittiin perässä. Ihan oikeasti pompittiin varmaan kaksi metriä ilmaan yhden puurungon yli ja lämähdin täysillä satulan takakaarelle. Siinä pääsi kiljahdus koska oli niin lähellä, että olisin istunut Thorin pepun päällä. Sen verta ylös lensin. Osasin jo arvata, että Thor hyppäisi, mutta kun hyppy on suoraan ylöspäin tuntuu se aika valtavalta.

Hieroja Hanna kävi taas harjoittelemassa hevosilla ja Thor oli paljon paremman tuntuinen ja nukahti melkein hoidon aikana. Thor oli muutenkin tänään tosi kiva ja letkeä ja vaikka energiaa riitti oli herra edelleen mieleltään hyvin rauhallinen. Huomenna Thor menee hetkeksi kävelykoneeseen ja sen jälkeen juoksutetaan aamusta, tarhataan ja Tiina käy illalla. Thor on nyt jo ollut lyhyitä hetkiä kävelykoneessa, joten pikku hiljaa totutellaan asioihin uudessa kodissa. Renja lupautui myös ottamaan mukaan Thorin kenttätreeneihin Ypäjälle keväällä, joten sitä odotellessa:)

Ja jee, porkkanamies käy myös Peuramaalla. Näin jo kauhuskenarion, jossa joudun ostamaan porkkanoita kaupasta, mutta ei vaisinkaan. Porkkanamiehen pussit ulottuvat myös laksettelurinteen lähettyville. Olen onnellinen. Miltä meidän talvi näyttäisi ilman suuria porkkanapusseja? Ei ainakaan hyvältä lompakon kannalta.

Ja nyt täytyy jakaa todella hyvä vinkki. Totesin edellisessä tapaamisessa Anna Andersénille, että on niin paljon tietoa, mutta niin vähän aikaa. Anna rohkaisi kokeilemaan autossa kiinnostavien linkkien kuuntelua. Ei kuin kuulokkeet korvaan tai Bluetooth soimaan. Ja ai että….. Nämä ovat tällaisia asioita, että miksi en tehnyt tätä aiemmin. Nyt lyhentynyt tallimatka tuntuu aivan liian lyhyeltä:)

Tänään kuuntelin yhden lempikirjailijani Chimamanda Ngozi Adichien Ted-talk -puhetta, The Danger of a Single Story. Ihana tarina. Kannattaa kuunnella.

Lue lisää kengityksestä ja hevosen kavioista täällä.

Rhino Poaching

  

I met photographer Jere Hietala the first time when he came to the Federation for the Protection of Animals, Animalia, and asked me if he could help out in any way. He is a true animal lover and wants to raise awareness toward animals suffering in vain. Now Jere is travelling to Africa together with filmmaker Joonas Kenttämies since Rhino poaching is reaching staggering heights and so many animals are killed for false beliefs that their horn contains healing power. Let's follow Jere and Joonas trip to Africa and wish them both good luck on their adventurous journey.

Acclimatise your horse

When it comes to me and my horse's opposites don't attract. My horses are as up and down beings as myself and if we don't wonder about one thing we are already thinking about or looking at the next.

Since horses are flight animals we make life so much easier by getting horses used to many different things (such as being in the sea with motorboats with a child on the back). Some horses react stronger than others but it definitely helps when we expose horses to various factors (even the really spooky ones) just the way Swedish Anna Blomberg does. 

It sure helps when we have motorcycles, skiers and golfers around our new stable. When Thor is continually exposed to different things and noises even the big things start to seem quite small. And with a calm mind there is a lot calmer horse to ride and handle.

Sunnuntaihengailua

Sain mahdollisuuden osallistua Nordic Business Foorumiin torstaina ja perjantaina ja oli kyllä aivan mahtava kokemus. Arnold Schwarzenegger sekä Dambisa Moyo löivät minut ällikällä. Kahden todella inspiroivan päivän jälkeen oli ihana päästä rauhoittumaan ja miettimään asioita kotiin viikonlopuksi.

Cinya otti tämän ihanan kuvan Thorista viime viikolla. 

Vietimme Ellan kanssa perjantain kotosalla ja lauantaina olimme vierailulla vakavasti sairaan rakkaan ystäväni luona ja sen jälkeen kävimme hakemassa uuden puhelimen (vanha ei oikein voi hyvin). Sieltä veimme Ellan yöpaitasyntymäpäiväjuhliin ja kävimme lenkillä mieheni kanssa. Sitten vielä saunatuokio ja hyvä illallinen siihen päälle.



Tänään aamupäivä alkoi brunssilla ja kaiken maailman käsienseisonnalla (yritän itse seisoa käsillä nyt useammin jotta saisin käsi- ja vatsalihaksia vahvistettua). En oikein tiedä mistä fetischi olla väärinpäin tulee, mutta airjooga ja käsillä seisonta tuntuu juuri nyt erityisen hyvältä:)



Tallilla Thor oli innoissaan lähdössä lenkille ja kun lähdin rilluttelemaan suoraan tallin ovelta ympäri hiekkateitä ja samalla jutustelin ystäväni Johannan ja hänen tyttären Biancan kanssa jotka olivat käymässä oli Ella ja tuttavieni lapsi ratsastamassa Nemo, Namo tai Namu-ponilla (en muista nyt mitenkään nimeä) tallitytön kanssa. Poni on fantastisen hyväkäytöksinen ja Ella oli ratsastanut yksin ympäri maneesia ja jopa ravannut. Ella ei ole viime kevään jälkeen ratsastanut, joten on aivan mahtavaa että meillä on nyt mahdollisuus ratsastaa yhdessä samalla tallilla.

Syöttelin sitten vielä lisää ruohoa Thorille ja Thor sai muhkean Ikea-kassillisen ruohoa boksiin. Viime viikon tiistaina olimme koulutunnilla ja keskiviikkona estetunnilla. Estetunti meni aivan super hyvin ja pelkästään siirtämällä painoa hieman oikealle sain paremman tuntuman Thorin oikeaan laukkaan. Thor hyppäsi kuin mikäkin vanha tekijä ja olin super tyytyväinen meihin molempiin. Jotenkin oli vain hieman hassua myöntää, että kun piti laskea raviaskeleita puomien välissä olin melkoisen hukassa. Sellaista kun en ikinä vielä ole tehnyt:) Ihanaa kun saa taas oppia paljon lisää ja pääsee pomppimaan säännöllisesti. Tiistaina on sitten vuorossa kengitys ja ystäväni tulee taas keskiviikona harjoittelemaan hevosillamme hierontaoppejaan. 

Tänään on rakas isoäitini ja upea Meadow Master aka Masi olleet kovasti mielessäni. Paljon rakkaita muistoja, mutta kova ikävä. Joskus se iskee pahemmin kuin muina päivinä. On niin paljon mitä haluaisin jakaa heidän kanssa. Mummoni ja Masi tiesivät minusta kaiken:)

Tässä vielä opiskelija Hanna-hierojan ajatuksia Thorista:

Mielenkiintoista, että Hanna huomasi heti tuon Thorin etuosan kapeuden. Siitähän laatuarvostelija huomautti jo ostotarkastuksessa.

Palpering: Verkade lite ihopträngd av bogarna framme, bogarna spända i sig, tyckte mig minnas att de steg jag såg honom ta på stallgången såg rätt korta ut, men borde säkert se honom mera i rörelse ute.
Longissimus dorsi något muskelfattig. Jätte fin päls.

Massagen: Lite spänningar vid vertebrae lumbal och sacral området (mest 'framför' korsryggen), men i allmänhet mottaglig för behandlingen. Spänningarna kanske från ridningen?

Tässä taas pari mielenkiintoista linkkiä:

Aika tylsiä kuvia JBK-festivaalilta: JBK Festival- Torture, Like in the Dark Ages-Anything Goes in the Equestrian Sport?

Eurodressage: Classical Training: The Balancing Act that is Called Dressage

Lähellä loppua

Käykää kuuntelemassa ja jakakaa laulu rakkaittenne ja ystävienne kanssa. Tämä on veljeni suomenkielisistä lauluista ehdoton suosikkini. Mitä sinä tykkäät? Olisi kiva kuulla.

Yin and Yang

Tutustutimme mustan ja valkoisen Ellan kanssa toisiinsa viime viikonloppuna. Illalla Ella kyseli sängystä yhtäkkiä, että jos maailmassa ei olisi muita värejä kuin musta ja valkoinen niin minkä värin valitsisin. Vastasin että valkoisen. Johon Ella tokaisi, että silloinhan sinä äiti valitsisit Ecan. Ihanaa lapsen logiikkaa….. Ella valitsi tietenkin mustan värin.

Ensimmäinen viikko uudessa kodissa on sujunut yli odotusten ja tänään pääsimme ensimmäiselle estetunnille. Voi kuulkaas, itkin melkein ilosta. Oli niin hauskaa ja opettavaista.