Syystunnelmaa

Viime viikonloppuna kävimme 'i cyckelparken' ja onnistuin ottamaan hieman syyskuvia. Tänään kävin Masin kanssa tuulisella maastolenkillä ja Masilla tuli hieman verta yhdestä sieraimesta kun tulin tallille (ei mitään vakavaa onneksi). Oivalsin yhtäkkiä miten etuoikeutettu olen, että olen saanut viettää niin monta vuotta Masin seurassa. Masi on ollut juuri minulle maailman hienoin opetusmestari ja olen vain niin onnellinen ja kiitollinen, että Masi voi hyvin.

Eilen olimme Klöntykän (Klöntti on oikeasti upea ilmestys eikä mikään Klöntti, mutta ei se nimi miestä tee) kanssa Nupun tunnilla ja tänään teimme puomiharjoituksia. Puomiharjoitukset ja kavaletit tekevät hyvää hevosen fysiikalle. Hevonen joutuu nostelemaan jalkojaan ja kevenee usein edestä, kun takaosa liikkuu paremmin.

Kuvat pyöräilypuistosta ja Klöntti, Ella ja minä.

Tesello: In Memoriam

Rakas hevoseni Tesello:

Tulemme aina olemaan yhdessä eikä kukaan voi meitä erottaa, mutta jos olisi vielä se pieni hetki jolloin voisin sinut takaisin ottaa. Ei sanoja kaipaukselle löydy, ei tunteita vääryydelle ja surun tunteelle. Mutta ikuisesti sydämessäni elät ja sielumme yhdessä taivaltavat. Taivaassa nyt katse tuo, uljasta hevosta ihailee nuo. Katso vain miten hän laukkaa. Upea ystäväni kaipaan Sinua!

1 Syyskuuta 2010 Tesello nukahti pois Viikin eläinsairaalassa omistajan ja minun yhteisestä päätöksestä. Päivää aikaisemmin Tesellon vasen etujalka kuvattiin Vermossa ja vaihtoehtona olisi ollut kortisonipiikit tai elämä kipulääkkeillä. Tesellon oli vaikea kävellä ja vasemman etujalan sädeluumurtuma (pieni lohjennut pala) aiheutti rakkaalle hevoselleni paljon kipua. Tesello sai viimeisen vuoden aikana nauttia elämästä parhaimmalla tavalla ja viimeisenä päivänä hain Tesellon suoraan ystävien luota laitumelta. Kyseessä oli elämäni vaikein päätös enkä edelleenkään tiedä oliko se juuri se oikea.

Tesellon ja minun yhteistä taivalta voitte seurata blogin alkuajoilta lähtien.

Upeat tytöt

Renja ja Annika ratsastivat tänään todella hyvin. Ellan leikkiessä kentällä pidin tunnin tytöille ja sekä Lisi ja Leevi tekivät upeasti töitä. Harjoittelimme ympyryän pienentämistä ja suurentamista kaikissa askellajeissa. Vaikka harjoitus kuulostaa helpolta se on aika vaativa jos se tehdään oikein ja tytöt saivat miettiä kunnolla miten he ratsastivat hevosiaan ja tarkoituksena oli etenkin keskittyä ulkoapuihin ja niiden tärkeyteen. Mielestäni hevoset kevenivät mukavasti loppua kohden ja Renja ilmoitti jossain vaiheessa, että hän tuntee käyttävänsä vatsalihaksiaan. Hienoa.....

Eemil the Ardennerin Suomeen tuonut henkilö otti yhteyttä blogin kautta. Todella mukavaa, että otit yhteyttä Kirsi. Eemil voi hyvin ja nauttii elämästä kovasti. Kerron ehdottomasti terveisiä ensi kerralla tallilla ollessani. Mukavaa syksyn jatkoa. Nyt kipaisemme illalliselle ystävien luokse Kauniaisiin Ellan kanssa. Sitten on illalla vuorossa Eurosportilta lisää hevostelua.

It runs in the family

Koripalloilu siis. Sukuni miehet ovat aina olleet kovia koripalloilijoita ja nyt Ella on aloittanut Topolat-ryhmässä Lauttasaaressa. Oli hauskaa seurata Ellan isän kanssa lasten iloista leikkiä ja mahtavia kommentteja. Pidin etenkin yhden pikkupojan paidasta, jossa luki: "Minä olen se, josta äitisi on varoittanut sinua."

Eilen kävin Klöntin kanssa ensimmäistä kertaa Mia Kainulaisen tunnilla ja tänään kävimme kävelemässä takajaloilla maastossa..... Pidin Mian tunnista todella paljon. Mia keskittyi paljon istuntaan ja sain paremman tuntemuksen omista vatsalihaksista Mian ohjeistuksessa. Mia kävi myös läpi kuminauhojen kanssa tuntumaa suuhun ja harjoitus oli opettavainen.

Pohkeenväistöharjoituksen aikana sain myös suuren ahaa-elämyksen hevosen suoruudesta. Mia sanoi, että minun tulisi ajatella Kyran opin mukaisesti, että hevosen tulisi mahtua kujaan joka on kapea. Jos käännän liikaa oikeasta ohjasta, vasen lapa ajautuu liian ulos ja hevonen ei enää mahdu sisälle kujaan. Parasta kaikessa oli tietenkin se, että Klöntti liikkui paremmin kuin aikaisemmin. Mia on ratsastanut Klöntillä paljon, joten hän osasi antaa hyviä ohjeita yhteisiä ratsastushetkiä ajatellen. Ensi viikolla jatkamme tunteilua ja viikonloppuna osallistun Klöntin ja Granden kanssa Mian istuntakurssille. Sen jälkeen onkin jo vuorossa HIHS-viikonloppu ja kovia ammattilaisia ympäri maailman on tulossa Suomeen kilpailemaan. Ihanaa.

Kaunista katseltavaa: Edward Gal ja Moorlands Totilas

Arvokkaat asiat syntyvät paineessa

Sain ystävältäni ihanan sähköpostin täynnä kannustavia sanoja. Khalil Gibranin elämänviisausosuuden haluan jakaa kanssanne.

Arvokkaat asiat SYNTYVÄT PAINEESSA

Osteri sanoi vieressään olevalle osterille: "Kannan sisälläni suurta tuskaa; se on hyvin painava, pyöreä ja se vaivaa minua jatkuvasti." Toinen osteri vastasi itseriittoisesti ja ylpeästi: "Minä kiitän taivasta ja merta siitä, että minä en tunne tuskaa. Olen kaikin puolin kunnossa, terve ja eheä, niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.

Samalla hetkellä rapu ohitti keskustelevat osterit ja kääntyi sen osterin puoleen, joka oli terve ja eheä ja sanoi: "Kyllä, sinä olet totisesti terve ja eheä, mutta se tuska, jota naapurisi kantaa sisällään, on kaiken kauneuden ylittävä helmi."

- Khalil Gibran

Ja vilkaiskaa ihmeessä Pro-Animalia palkinnon voittaneen Kokoomuksen Petri Sarvamaan upeaa blogikirjoitusta. Tulipa hyvä mieli.

Ylpeä valmentaja

Aamulla heräsin oppilaani Renjan viestiin. Leevi ja Renja voittivat 2 sijan eilisissä koulukisoissa 64,8% prosentilla. Annika oli myös hypännyt todella hienosti metrin radan Lisin kanssa ja päivä oli ollut kaiken kaikkiaan hieno, vaikka rusetteja ei tullutkaan.

Maittavan aamiaisen jälkeen lähdimme Tiinan kanssa maastolenkille kauniissa syyssäässä Masin ja Penan kanssa. Kesti vähän aikaa saada hevoset innostumaan, sillä kuten kuvasta näkyy herrasmiehet nauttivat auringosta melko unisina tarhassa. Jossain vaiheessa Tiina totesi yhtäkkiä puheeni pulputessa, että "kuuntele Kia tätä hetkeä. Vain luonnon ääni ja hevosten kavioiden kopse parhaimman ystävän seurassa." Kiitos Tiina ystävyydestäsi. Olet minulle ja Ellalle niin rakas.

Maaston jälkeen naukkasimme vielä Tiinan tuomia leipiä ja joimme kahvia Gunssanin kanssa tallilla. Sen jälkeen suuntasin viereiselle tallille tunteja pitämään ja sain nauttia Johannan suloisen kummitytön Malinin seurasta koko tunnin ajan. Johannan istunta oli parantunut viime kerrasta ja huomasi, että Johanna oli selvästi työstänyt omaa istuntaa. Ossi taas yllätti minut täysin, sillä aloittelija-Ossi meni jo kevyttä ravia muina miehinä ympäri kenttää ja tuntui välillä, että Eemil totteli Ossia paremmin kuin minua. Mitäs tässä nyt enää opetan? Kai hyvä opettaja on sellainen, joka opettaa oppilaansa ratsastamaan niin hyvin, että oikeastaan minua ei enää tarvita. Nå ehkä kuitenkin aina välillä.....

Pääsen hevosten kavioiden vuolukurssille lokakuussa ja olen asiasta todella innostunut.