Hormoonien sekasorto

The calm before the tamma arrives

Kyllä se vain niin kuulkas on, että vaikka kuinka niitä palleja napsittaisiin, niin ei sitä voi kun innostua, kun pikkuinen Emelie viimevuotiseen tyyliin tulee öisellä karkuretkellä moikkaamaan laitumelle. Innostua ihan niin kovasti, että kun tallinomistaja tulee aamulla paikan päälle pikkuinen Topi ei saa hetken rauhaa koska mukavasta toverista on kehkeytynyt rakkauden vihollinen. Joku joka voisi viedä osan Emelien sydämestä ja sehän ei käy päinsä. Ja vaikka Emelie viedään takaisin muiden tammojen luokse pitää edelleen jahdata Topia sydämen kyllyydestä. Ja Topi pikkuinen ei oikein ymmärrä yhtään mitään koska Thor on niin mahdottoman nopea.

Samaan aikaan toisella tallilla iso ja ylpeä Lusitano herra Eca päättää moikata naapurilaitumen tammaa, joka ei ole yhtä innostunut vierailusta. Eca löydetään alistettuna tamman vierestä oikeaa takajalkaa könkäten.

Totesimme eilen yhteistuumin Cinyan kanssa, että mikä tahansa muu laji olisi hermoja säästävämpää kuin hevoset, mutta mitä sitä tekisi tai missä sitä olisi ilman näitä arjen pikku draamoja.

Thor saa nyt nauttia tyytyväisenä laitumella ilman Topin seuraa odotellen seuraavaa yöllistä vierailua (koska niitähän tulee ihan varmaan) ja Eca pystyi tänään jo astumaan ja kävelemään melko normaalisti eli toivottavasti kyseessä oli vain pienen pieni kolhu.

Piti sitten tallin, jossa Thor viihtyy parhaiten olla sellainen, jossa 95% hevospopulaatiosta on tammoja. Ei ihme, että hevonen välillä menee hieman sekaisin kaikista ympärillä pyörivistä naisista. Tai ehkä tämä on juuri se syö miksi Thor viihtyy niin mahdottoman hyvin.

Ihana pikku Frida vahtii meidän kaikkien perään tyrskyisässä säässä

Monikan tunnilla

Noin muuten, niin Thor on ollut ihan hyvä ratsastaessa, mutta ei läheskään yhtä hyvä kuin pari viikkoa sitten. Thor on tuntunut hieman vinommalta oikeassa kierroksessa ja arkoo lievästi selkää oikealta puolelta. Käynti- ja ravipätkät ovat sujuneet hyvin, mutta laukassa etenkin oikeassa kierroksessa Thor rikkoo helposti raville. Koska tiedän, että Thor ei normaalisti riko laukasta raviin otin jälleen karvasatulan Monikan tunnille perjantaina ja vaikka joudun jättämään kaikki trendikkään ratsastajan elkeet taakseni Thor liikkui niin hyvin ja oli niin letkeä, että päätin ehkä ratsastavani karvasatulalla loppuelämän.

Nå ei vaisinkaan..... Totuus on vain se, että uudet satulat toimivat hetken ja kipeyttävät melko nopeasti Thorin selän. Toinen vaihtoehto on, että Thorilla on jotain vakavampaa selässä ja kipeytyy sen takia helposti. Uskon kuitenkin edelleen siihen, että meille ei vain ole löytynyt sopivaa satulaa ja juuri nyt minulla on täysi satulaähky, joten karvasatulalla mennän nyt ainakin joka toinen kerta ja katsotaan mitä Thorin selkä sanoo siitä. Kiinnostavaa oli huomata miten hyvää satula teki omalle istunnalle. Ajattelin ensin ravissa, että nyt sitä ollaan kyllä ihan joka suunnassa, mutta laukassa tuli sellainen fiilis, että nyt jätetään jalustimet pois ja sain todella hyviä laukka ja ravipätkiä ja etenkin siirtymiset olivat sujuvat, kun ratsastin kunnolla istunnalla. Välillä lensin hieman sinne sun tänne siirtymisissä, mutta Monika muistutti, että kyllä sinä satulaan osut ja keskityimme koko tunnin siihen, että sain rentoutettua ja pidennettyä omat jalat.

En ole huomannut miten paljon olen jäänyt pitämään jaloilla kiinni enkä sen takia pääse oikein rentoutumaan satulaan. Koska olen niin pitkä ja jalat ulottuvat melko alas olen kipristänyt reisillä ja polvilla ja se on vahvistanut satulasta irtoamisen ja etukumaraa asentoa. Nyt kun sain todellisen pinnistyksen jälkeen rentoutettua jalat (pitenivät varmaan 10 cm) ja etenkin takareidet hölskyivät rentouttaan pääsin ihan eri tavalla istumaan Thorin ympärille. Teimme paljon pohkeenväistöä, täysikaartoja uralta ja pohkeenväistöjä takaisin uralle ja laukassa keskityimme pidentämään ja lyhentämään laukkaa. Jossain vaiheessa tuntia sain pari aivan super hyvää raviaskelta voltilla ja olin aivan haltioissani. Myös laukan sain kivasti lyhennettyä loppua kohden ja Thor kuunteli hyvin apuja. Thor oli muutenkin super tyytyväisen oloinen eikä hötkyillyt yhtään mistään. Oli myös sellainen olo, että sain ihan eri kontaktin Thorin selkään ja tunsin oikein miten se muljahteli allani.

Lähdin sitten siitä juhannuksen viettoon Tiinan koirien Fridan ja Minkan kanssa ja vietimme aivan ihanan juhannuksen hyvien ystävien parissa. Eilen kävimme sitten vielä koirien kanssa irtohypyttämässä Thorin ja kyllä koirista on ihanasti seuraa tallilla. Sääli, että meidän perheen aikataulu ei mitenkään salli oman koiran hankkimista. Kiva kuitenkin, kun tulee aina välillä lainakoiria kylään.

Edit: 
Monika on käyttänyt kuuntelulaitetta tunneilla ja ratsastan jotenkin paremmin mikki päässä. Tuntuu, että rentoudun, kun kuulen valmentajan äänen niin läheltä ja pystyn paremmin olemaan läsnä juuri siinä hetkessä. Jos pelkää ratsastaessa kannattaa ehdottomasti kokeilla mikrofonia. Kirjoitan tästä hieman lisää joku toinen kerta.

Lue myös:
SI-nivelestä
Mind, Body and Soul
ja tutustu Equiterapeutti Håkan Lundellin -sivustoon täällä.