Wednesday, June 18, 2014

Hevosen hampaita voi verrata pyyhekumiin



Kirjoitin ensimmäistä kertaa kuolaimen merkityksestä harrastehevosen suun terveyteen - tutkimuksesta syyskuussa 2013. Hain mukaan tutkimukseen ja kun sain marraskuussa kuulla, että Thor valittiin mukaan 20 harrastehevosen ryhmään olin aivan onnesta soikea.


"Tutkimukseen otetaan mukaan 20 harrastehevosta ja hevoselle tehdään yleistutkimus sekä perusteellinen suun ja hampaiden tutkimus. Lisäksi hevosesta ja hevosella käytettävistä kuolaimista otetaan mittoja ja omistaja täyttää tutkimuksen aikana tietokoneella kyselylomakkeen, jossa on noin 50 kysymystä hevosen talliolosuhteista, ruokavaliosta, terveydestä, liikunnasta, varusteista ja käyttäytymisestä (sama kyselylomake, joka julkaistu internetissä).

Tutkimuksen suorittaa hammassairauksiin erikoistunut eläinlääkäri Robert Menzies (BVSc, Dipl. AVDC) yhdessä eläinlääketieteen kandidaatin Mirjami Miettisen kanssa."


Thor auta mua, tää ei nyt oo ihan kivaa.....

Hammasongelmien kanssa kamppailua

Blogiani lukeneet ovat varmaan jo huomanneet, että olen kamppaillut Thorin hammasongelmien kanssa jo pidemmän aikaa. Kun löysin vihdoinkin monen eläinlääkärikäynnin jälkeen apua Jutilta Vermosta (kiitos Mia Kainulaisen ja blogini lukijan Lauran), olen ajanut Thorin sinne puolen vuoden välein. Vermokäyntien välissä Thor on myös raspattu kotosalla koska Thor on oireillut niin pahasti ja aina suusta on löytynyt jotain.

Tarkistetaan hevosen perusterveyden tila

Jossain vaiheessa syksyllä juttelimme tallinomistajan Ninan kanssa koska huolestuimme niin lyhyestä raspausvälistä (noin 3 kk). Päätin soittaa Viikin eläinsairaalaan koska halusin vielä toisen mielipiteen Thorin suun kunnosta. Olin myös kuullut, että kuolaimet mitataan Viikin tarkastuksien yhteydessä, joten halusin
ammattilaisen mielipiteen kuolainten sopivuudesta.

Viikissä minut ohjattiin hammassairauksiin erikoistuneelle eläinlääkäri Robert Menzielle, jolle jätin soittopyynnön. Samana päivänä sain jo sähköpostin ja seuraavana päivänä juttelimme pitkään puhelimessa. Oli todella mukava jutella Menzien kanssa koska hän oli aidosti kiinnostunut Thorin hyvinvoinnista ja antoi meille paljon hyviä vinkkejä. Vinkkien innoittamana olen ratsastanut kuolaimettomilla suitsilla ja vaihdellut kuolaimia melkein jokaiselle ratsastuskerralle. Ohjasajaessa tai juoksuttaessa käytän vain tavallista riimua tai Monty Robertsin Dually-halteria.

Jelena punnitaan
Puhelun päätyttyä mietin miten kovasti halusin viedä Thorin Menzien luokse, joten voitte kuvitella miten mahtavaa oli kun sain tietää, että tutkimuksen suorittaa Mirjami Miettisen kanssa herra Menzies himself. 

Jelenan mittaukset käynnissä

Mittareina käytettyjä tamineita

Koska hevosen hammas ei kasva kuten jyrsijöiden (Elodont teeth) tai säily ihmisten hampaiden tapaan (Brachydont teeth) koko eliniän oikealla hammashoidolla, voi hevosen hammasta hyvin verrata pyyhekumiin.


"A horse hypsodont tooth can be pictured like a long rubber or eraser, the kind used for art or technical drawing. The cardboard surrounding the eraser can be thought of as the bony socket (called alveolus) that the tooth sits in. The part of the eraser visible outside the cardboard sleeve represents the crown of the tooth (the part of the tooth you can see in the mouth) and the rest of the eraser represents the rest of the tooth below the gum line (called the reserve crown). 

Now here is the practical application of the anatomy, when you want to fix some mistakes with your eraser as you use it over time it gets shorter doesn’t it, and then you push more of it out of the cardboard, now it looks the same as it did before, except the eraser is actually getting shorter and shorter the more you use it.

This is exactly what happens with your horse’s teeth. Understanding this helps helps to explain why your horse’s mouth is in a state of constant change. It should also reinforce that any change is permanent in as much as, once you remove a part of the tooth, it is gone forever." -Dental Anatomy by Dr Shannon Lee BVSc, MANZCVSc, MICEVO



Suuntana Viikin eläinsairaala

Kerroin jo lyhyesti tutkimuspäivästä heti kotiin saavuttuamme ja yritän nyt kertoa hieman perusteellisemmin mitä päivän aikana tapahtui ja mitä oivalluksia toin mukanani kotiin.



Lähdimme matkaan heti aamusta myös tutkimuksiin osallistuvan Kristiinan ja Jelena-tamman kanssa. Hevoset kulkivat todella nätisti trailerissa ja Thor oli paljon rauhallisempi kun oli kaveri mukana kyydissä.

Jelenan hampaat

Näyttää hurjalta, mutta kuulemma täysin vaaratonta värjäymää hampaissa. 

Jelenan vanha haavauma jo arpeutumassa

Jelenan pieni haavauma suussa

Eläinlääkärit aloittivat Jelenan kanssa ja Thor sai odottaa meille varatussa karsinassa aamupäivän. Pientä hirnuntaa oli hevosten välissä, mutta Jelena oli pian niin töttöröö, että hevosten välinen kommunikointi loppui lyhyeen.



Thorin upea hammasrivistö

Jelenan tutkimus vei useita tunteja ja eläinlääkäreiden lounastauon aikana kävellytimme Thoria käytävällä. Olin hieman huolestunut siitä, että Thor ei saanut syödä koko päivänä, joten ajattelin, että pieni liikunta ei tee ainakaan huonoa suolistolle (pyysin ennen kotiinlähtöä vatsahuuhtelun koska en halunnut ottaa ähkyriskiä Thorin oltua koko päivänä syömättä ja juomatta).

Thorin ulkoisia pään mittasuhteita koetellaan käsituntumalla.


Thorin yleiskunto katsottiin ensin ja sen jälkeen Thor piti punnita. Sain yhden jalan vaan päälle ja sen jälkeen Thor hyppäsi pois. Totesin, että minun on ihan turha yrittää saada mahdotonta hevostani vaan päälle, joten annoimme rauhoitetta ja sen jälkeen vaalle pomppaaminen sujui hyvin. Thorin paino oli 540 kg ja Menzies nauroikin, että tuossa on selvästi hevonen jonka pitää haluta tehdä asioita. Sitä ei kerta kaikkiaan voi pakottaa.

Punnitsemisen jälkeen Menzies tarkkaili Thorin pään mittasuhteita ja pään symmetrisyyttä. Jos hevosella on epäsymmetrinen läsi on vaikeata silmätuntumalla katsoa mittasuhteita. Päältä päin kokeilemalla hevosen facial crestiä (katsokaa kuva alla)  voi  tunnustella miten sopusuhtainen hevosen purenta on. Yleensä epäsymmetrinen facial crest (miten tuo sanotaan suomeksi?) tarkoittaa epäsymmetrisyyttä suussa.









Tästä jatkoimme sitten toimenpidehuoneeseen, jossa tutkitiin hevosen pään ja suun ympärysmitat. Tässä suorat lainaukset tutkimuksen jälkeisestä raportista, jotka sain luvan jakaa blogissani:

Kuolaimen suuosan pituus olisi hyvä olla joko sama kuin hevosen suun leveys, tai 0,5-1 cm suurempi. Kuolaimen suuosan pituus on kuolainrenkaiden välinen etäisyys. Liian lyhyt kuolain puristaa suupieliä ja liian pitkä kuolain liikkuu liikaa sivusuunnassa hevosen suussa. Uusia kuolaimia ostaessa kannattaa kuolaimen suuosan pituus mitata itse viivaimen avulla. Kuolaimen pituus voi vaihdella suuresti valmistajien välillä, joten valmistajan antamaan mittaan ei voi luottaa. (Thorin kuolaimen ideaalimitta olisi 13 cm.)



Kuolaimen paksuuden valintaan vaikuttaa hevosen ylä- ja alaleuan välinen etäisyys. Jos ylä- ja alaleuan välinen etäisyys on suuri >4 cm, on hevosella tilaa paksummalle kuolaimelle. Kuolaimen paksuus mitataan kuolainrenkaan vierestä. Paksu kuolain on hevoselle pehmeämpi, koska paine jakautuu suuremmalle pinta-alalle. Jos kuitenkin hevosen ylä- ja alaleuan välinen etäisyys on pieni (n. 2-4 cm), on hevoselle parempi valita ohuempi kuolain, koska kuolaimelle ei ole niin paljon tilaa suussa. Liian paksu kuolain voi estää hevosta sulkemasta suutaan tai painaa liiaksi kieltä aiheuttaen epämukavuutta. Ohut kuolain vaatii ratsastajalta herkkää ja pehmeää kättä.

Poskihihnojen kireyden voi säätää oikeaksi laittamalla poskihihnat aluksi 2-3 reikää tavallista pidemmäksi (liian pitkäksi) ja antamalla hevoselle aikaa liikuttaa kuolainta suussaan ja etsiä sopiva kohta, jossa se mielellään pitää kuolainta. Jos hevonen löytää sopivan kohdan ja pitää kuolainta itse paikallaan, kiristä poskihihnat sille tasolle. Suupieliin muodostuu yleensä silloin 0-3 poimua. Pelkkien poimujen lukumäärän perusteella ei suositella poskihihnojen säätämistä. Kuolain on sopivassa kohdassa, jos hevosen ei tarvitse yrittää kielellä nostaa kuolainta ylöspäin tai työtää kielellä kuolainta eteenpäin välttääkseen painetta suupieliin. Jos sopivaa kohtaa ei löydy, voi olla että kuolainmalli ei ole hevoselle sopiva, joten kannattaa sovittaa toista kuolainmallia.  


Kuolainmallin valintaan vaikuttaa hevosen ratsastuslaji, hevosen suun anatomiset mittasuhteet ja hevosen ratsastettavuus kyseisellä kuolainmallilla. Sopiva kuolainmalli löytyy sovittamalla useita ja koeratsastamalla. Jos hevonen vastustaa kuolainta, laittaa kielen kuolaimen päälle, aukoo suuta tai on jännittynyt kuolaimen kanssa, kannattaa kokeilla toista kuolainmallia. Jos hevonen on kuolaimen kanssa tyytyväinen, se on pehmeä ratsastaa, rento ja pitää suun kiinni. Toiset hevoset ovat tyytyväisiä kuolaimeen, joka ei ole suuhun täydellinen, toiset ovat herkempiä ja sopivan kuolaimen löytäminen on vaikeampaa. Erilaisia kuolainmateriaaleja voi myös kokeilla.

Thorin toisessa suupielessä ei enää ollut väriä ja Menzies arveli sen johtuvan vanhasta haavasta tai paineesta suupielessä. Hän sanoi, että melanociitit (melanocites), jotka tuottavat pigmenttiä ovat todella herkkiä. Kun de-pigmentaatio tapahtuu solut eivät enää voi tuottaa sitä lisää. 



Mittaamisesta tutkimuksiin
Kun hevonen oli mitattu ja kuvattu, siirryimme itse suun tarkkailuun ja vaikka tiesin, että Juti oli saanut paljon muutosta aikaan en osannut odottaa, että Menzien lopputulema olisi tämä:

Overall assessment
Son of Thor has a very healthy mouth. The thickenings of the cheek mucosa are a normal physiological reaction to a mild insult (the mucosa being pushed onto the teeth by the overlying masseter muscle). They are unlikely to be a source of oral discomfort. The superficial ulceration in the cheek mucosa between the right commissure and the right mandibular second premolar tooth (first cheek tooth) may be a source of discomfort and may manifest clinically as a performance issue. The depigmentation of the right commissure is due to pressure from the bit and itself causes no problems. Together, the superficial ulceration and area of depigmentation suggests that more pressure is being exerted on the right rein, or that the cheek strap could effectively be shorter on the right.

Due to the affects of prior tooth rasping still being evident, the true health of the oral cavity and masticatory apparatus cannot be fully evaluated. Only when the teeth resume their natural shape can more be revealed. In light of the history, which includes bridle management, my suspicions are that once the teeth resume their natural shape, the good health of the oral cavity is not going to change significantly.

Recommendations
Oral Cavity:           No general floating/rasping of the teeth is currently recommended.
Diet:                       I recommend no major changes to the diet in regards to the health of the oral cavity. As a general rule, the more a normal chewing pattern can be encouraged the better it is for the health of the oral cavity. This is done by providing long lengths of fibre which requires chewing. Maximise time at pasture when the season is suitable.
Riding:                    No changes recommended.

Bit & bridle management: No changes recommended other than to remove the dropped nose band of the Flash and to use it just as an English noseband. The Flash may have contributed to the pressure lesion. The bridle management changes you implement two months ago appear to be having benefits when considering the horse as a whole. Not using a bit for the next two weeks should allow the ulcer to heal, and more importantly, help resolve any underlying problem which may have contributed to the ulcer forming in the first place.

Seurasin mukana koko toimenpiteen aikana ja olen niin tyytyväinen, että olemme pääseet tähän pisteeseen Thorin kanssa. Nyt haluaisin kelata aikaa taaksepäin ja viedä saman hevosen Jutille ja Menzielle ja nähdä miten Menzies hoitaisi Thorin purentavikaa. Ymmärtääkseni aaltopurenta on hevoselle normaali asia ja olisinkin halunnut tietää olisiko Menzies hoidattanut purentavikaa tai miten olisimme edenneet asian kanssa. Koska näin Thorin suun ensimmäistä kertaa Jutin luona olisin niin halunnut ottaa ennen ja jälkeen kuvat. Oli aivan häikäisevää mikä muutos suussa on tapahtunut. Aikaisemmin Thorilla ei melkein näkynyt alatakahampaita koska ne olivat niin kuluneet ja ylätakahampaat olivat liian pitkät. Kuten kuvista näette, ovat hampaat nyt todella symmetriset ja hyvässä kunnossa. 

Thorin hampaat



Vanha haavauma, joka on arpeutunut

Arpikudosta. Tämä haavauma aiheutti Thorille kovaa kipua ratsastaessa.

















Uskon itse, että olemme toimineet Thorin kanssa juuri oikein ja nyt kun purentavikaa on korjattu on myös kokonaisvaltainen hyvinvointi parantunut. Menzien vinkit kuolainten vaihtelemisesta ja kuolaimettomien kokeilemisesta ovat toimineet hyvänä lisänä ja jatkuva pureskelu (etenkin laidunkautena) on melko varmasti edesauttanut hampaiden hyvinvointia. Uusia haavaumia ei ole esiintynyt enää ja edellisestä raspauskerrasta on kulunut jo ennätykselliset viisi kuukautta.

Yksi asia, jota en ollut aikaisemmin ajatellut: Poskilihaksissa voi esiintyä lihasheikkoutta, jolloin lihas ei jaksa pitää limakalvoa poissa hampaita vasten. Kun taas limakalvo osuu hevosen hampaisiin voi se hiertää hampaita vasten ja silloin esiintyy haavaumia. Vaikka hevosella olisi normaaliterävät hampaat (joitain piikkejä), mutta purentalihakset ovat tarpeeksi vahvat ei tuolloin näy haavaumia poskissa koska purentalihakset toimivat hyvin.

Paras tapa vahvistaa hevosen purentalihaksia on runsaan karkearehun syönti ja etenkin laidunkausi tekee todella hyvää hevosten purentalihaksille koska hevoset syövät melkein koko ajan. Ruoho on myös parasta mahdollista rehua hevosen limakalvoja (karkearehua tulisikin välttää, jos hevosella on limakalvojen kanssa ongelmia) ajatellen koska karkearehu voi jäädä kiinni hampaisiin (samalla tavalla kun meillä voi joku ruoka-aine juuttua hammaskoloon). Jatkuva syöminen tekee myös todella hyvää hevosen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja etenkin vatsan hyvinvoinnille. Kuolainten vaihtaminen edesauttaa myös purentalihasten voimistamista.

Raspata vai eikö raspata?
Asia joka jäi vielä epäselväksi oli kannattaako hevosta raspata ja kuinka usein ja mistä syystä. Se miten olen itse ajatellut asian on jotenkin niin, että hevosta kannattaa raspasta silloin kun on jotain raspattavaa. Eli hevosta ei kannata raspata vain sen takia, että hevonen pitää raspata puolen vuoden tai vuoden välein. Jos hevosella on epätasaisuutta, purentavika jne., niin ongelmakohdat tulee kuitenkin hoidattaa kuntoon. Kuten Menzies totesi: "We always treat all teeth, but not all teeth have problems. We should try to find the primary problem and treat that." Eli ajatuksena varmaankin enemmän ihmisten kaltainen hammashuolto, jolloin hevosen suu käydään läpi hammas kerrallaan ja mikäli ongelmia ilmenee hoidetaan ne, mutta ei raspata kaikkia hampaita vain raspaamisen ilon vuoksi. Hammaskäynneillä tulisikin tarkastaa suun limakalvojen kunto, hampaiden linjaukset, purupinnat, hampaiden kunto, karies ja hammaskivi.

Ihmisillä käytetyt hammasvälineet hevosen suuhun sopivaksi muokattuina

Hammaskivi on kuulemma tavallista hevosilla ja voi syventyessään aiheuttaa kivuliaita tulehduksia. Myös reikiä syntyy ja isompi reikä saattaa murtaa hampaan helpommin: hammas- ja hiusmurtumat ovat kuulemma tavallisia myös hevosilla.

Hevosilla esiintyy myös tulehduksia suussa, joka näkyy heinän tiputtamisena, vaikeutena syödä ja hengitys haisee. Hevosen takahampaat sijaitsevat lähellä poskionteloita, joten tulehdus saataa aiheuttaa poskiontelotulehduksen.

Hammassementti on yleisempää hevosilla, jotka syövät säilöheinää koska säilöheinässä on enemmän happoja.

Rauhallinen rauhoitus ja korvatupot

Ehdimme jutella niitä näitä päivän aikana ja pari kiinnostavaa ei suoranaisesti hampaisiin liittyvää asiaa halusin vielä jakaa blogissani.

Menzies antoi usein ja vähän rauhoitetta koska EKG on osoittanut, että nopeasti ja hitaasti annettavassa rauhoitteen vaikutuksessa on suuria eroja. Rauhoittamalla hitaasti ja pikkuhiljaa lisäämällä voidaan pitää hevonen alusta asti rauhallisena ja käyttää vähemmän rauhoitetta.

Menzies käyttää myös korvatulppia hevosilla koska hevonen pysyy rauhallisempana, kun ulkoiset ärsykkeet eivät stimuloi ihoa, kuuloa tai näköä. Rauhoite aineena (niitähän on erilaisia myös) kun kilpailee adrenaliinin kanssa.

Juttelimme myös alaturpahihnasta ja Menzies sanoi, että sen sijaan että niitä käytetään pitäisi kysyä ratsastajana miksi hevonen ei halua pitää suutaan kiinni.

Eksyin myös kavioalueelle ja kyselin Thorin huonosta kavionlaadusta. Siihen Menzies tokaisi vaan, että esimerkiksi kaikilla täykkäreillä on huono kavionlaatu koska niitä jalostetaan nopeuden takia ja aina jos yhtä asiaa jalostetaan erityisen paljon muut asiat jäävät helposti unholaan.

"Thoroughbreds have bad foot quality. They are only bred for going fast and when you bread for one quality the other qualities suffer. If you select for everything then you don't get the best, for example the fastest Thorougbreds."

Todella mielenkiintoista ja jälleen yksi näkökulma kokonaisuuteen. Aina välillä tuuppaa unohtumaan jalostuksen osuus kaikessa tässä tekemisessä. Se on kuitenkin sitten jo täysin eri keskustelu.

Korvatupot korvissa on parempi olla


Kuolaimien vaikutusta hevosen suuhun ja hampaisiin on tutkittu todella vähän, joten on hienoa olla mukana näin tärkeässä ja omasta mielestäni uraauurtavassa tutkimuksessa. Olen myös entistä vakuuttuuneempi siitä miten suuri vaikutus hevosen suun ja hampaieden hyvinvoinnilla on hevosen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. 

Tässä vielä Thorin paino, säkä ja suun leveys:
Paino: 540 kg
Säkä: 163
Suun leveys 13 cm 

"We hope your progress with Son of Thor only continues. We are most interested in knowing how things eventuate over time, so please keep us informed if you have the time. Please do not hesitate to contact me if you have any further questions. A big thank-you for being a part of our study. Your patience and understanding are greatly appreciated. We hope that our investigation contributes to advancing the knowledge regarding bitting in horses, an area of science which is only in its infancy."

Kaikki kommentit ja ajatukset ovat sellaisia kuten olen ne itse ymmärtänyt, joten lukekaa kirjoitus tämä mielessä. 

Menzies näkee yhtenä oppi-isänään ruotsalaisen Torbjörn Lundströmin. Thor aloitti ihmispuolen hammaslääkärinä, mutta siirtyi pikkuhiljaa myös hevospuolelle. Hän on kunnioitettu hammaslääkäri ja esteratsastaja ja on myös käynyt Suomessa luennoimassa. 

Olisi myös todella mukava kuulla mitä ajatuksia tämä kirjoitus herätti sinussa ja mitä kokemuksia ja ajatuksia sinulla ylipäänsä on hevosen hammashoidosta. Ilman tätä blogia en tiedä olisimmeko löytäneet Jutin luokse tai olisinko ylipäänsä kirjoittanut näin pitkää kirjoitusta aiheesta.

Lue myös: 
Todella mielenkiintoinen ja opettava artikkeli hevosen hampaista (sisältää mielenkiintoisia videoita):
Dental Anatomy by Dr Shannon Lee BVSc, MANZCVSc, MICEVO
Hyviä Equine Dental Vets -videoita
Thorin hampaista ja purentaviasta

Vipsun blogissa lisää kuolaintutkimuksesta

14 comments:

  1. Erittäin, erittäin mielenkiintoista. Olisipa ollut mielenkiintoista viedä Taavi tuollaiseen tutkimukseen. Nimimerkillä taas ollaan menossa hammashuoltoon..

    Tuo piskihihnojen sovitus oli minulle uusi juttu ja kuulostaa loogiselle neuvolle. Itse olen tykännyt jättää kuolaimet melko alas ja löysälle jos niitä käytän. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva jos löysit jotain uutta ja loogista neuvoa täältä. Opin ainakin itse kaikenlaista tuon yhden päivän aikana.

      Olen kyllä super iloinen, että päästiin mukaan tutkimukseen ja pääsin seuraamaan vielä kahden hevosen tutkimusta. Mielestäni näistä asioista oppii eniten paikan päällä ja tällä kertaa pääsin koko päiväksi seuraamaan hevosten suuvärkkejä:)

      Delete
  2. Olisipa ollut mielenkiintoista päästä tuollaiseen mukaan. Voiton purenta on varmasti toispuoleinen kielivamman takia, sillä kiropraktikko huomasi pään lihaksissakin toispuoleisuutta. Ehkä joskus tulee mahdollisuus :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tiia, näitä ei tosiaan varmaan ihan joka päivä järjestetä. Meillä kävi tuuri, että pääsimme mukaan tällä kertaa:)

      Jos jokin vähänkään epäilyttää suun osalta kannattaa ehdottomasti käydä Voiton kanssa Jutin luona Vermossa. Juti on aivan super hyvä. Mikä kielivamma Voitolla on ollut? Olen jo kokenut hammasongelmat, hevosen silmän poiston ja vaikka mitä muuta, joten olisi kiva kuulla mitä on odotettavissa vielä kielen osalta:)

      Delete
  3. Todella mielenkiintoista luettaavaa! Kiitos kun kirjoitit aiheesta! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Maiju kannustavasta kommentista. Mukavaa jos pidit kirjoituksesta:)

      Delete
  4. Monipurentavikainen hevoseni osallistui myös tähän samaan tutkimukseen.

    Olen todella iloinen, että päästiin mukaan oikeastaan kaikista samoista syistä. Olemme myös hoidattaneet suuta Vermossa puolivuosittain ja tilanne on nyt erinomainen. Jotain on siis tehty oikein! Oli kuitenkin kiva saada vahvistus asialle.

    Minä jäin vahvasti käsitykseen, että hevosten hampaita raspataan pääasiallisesti tarpeettomasti tai ikäänkuin väärällä tavalla. Asiaan perehtymättömät tohtorit ja "tohtorit" runnovat suun ikäänkuin kuntoon ja sitten käy kuten meillä. Tilanne on lopulta katastrofaalinen.

    Saimme ohjeen jatkossa raspauttaa hampaat vain tarvittaessa ja vain niiltä osin, kun tarvetta on. Vähän sama tilanne kuin esimerkiksi madotuksen kanssa. Ennen suositeltiin, että tallin kaikki hevoset madotetaan järjestelmällisesti, aina ja kaikesta huolimatta. Nyt suositellaan tutkimaan ensin, onko madotettavaa.

    Vaikea tietysti voi olla hahmottaa, koska on aiheellista raspata ja mistä kohtaa, varsinkin jos se todellinen ammattilainen uupuu.

    Suuri pettymys, ettei Menzies enää vastaanota asiakkaita Viikissä =( Tiedätkö, mihin hän on siirtynyt?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei Co.

      Kiitos hyvästä kiteytyksestä. Noin se varmaan suurinpiirtein juuri menee:)
      Olen lukenut kirjoituksesi tutkimuksesta, mutta mikä aiheutti teidän katastrofaalisen tilanteen? Olisi mukava kuulla lisää siitä.

      En tiennyt, että Menzies ei vastaanota asiakkaita Viikissä enää. Jos olen yhteydessä häneen Thorin kehityksestä kyselen samalla missä hän nykyään toimii.

      Oikein mahtavaa kesää!

      Delete
    2. Kiitos samoin! Toivotaan, että aurinkokin vielä löytää meidät.

      Tuli tosiaan yllätyksenä meillekin, koska oltiin sovittu vielä yksi lisäkäynti ja se jäi nyt sitten tekemättä..Onneksi hätä ei ole tämännäköinen, koska Holopainen on yhä Vermossa!

      Meidän tilanne lähti purkautumaan aika tarkalleen vuosi siitä, kun Viba minulle tuli - lokakuussa 2012. Holopaisen ansiosta.

      Kuolaimia ymmärsimme olla käyttämättä aika pian tuon ensimmäisen vuodenkaan aikana, vaikkemme ymmärtäneet, mistä hevosen käytös johtui, koska emme saaneet vastauksia sieltä, mistä etsimme eli suusta.

      Vipsu vastusteli kuolainten laittamista ja aloitti suun aukomisen, kun kuolain oli suuhun saatu. Vipsu ei koskaan ryöstänyt, mutta se ei koskaan myöskään pysähtynyt. Kun pidätti vähänkin, hevonen alkoi pomppia ja sinkoilla. Se juoksi pää ylhäällä, välillä pää vinossa ja aina kieli poskella. Minua kehotettiin kiristämään turparemmi, hankkimaan alaturparemmi ja koventamaan kuolainta. Tein päinvastoin.

      Ensin pehmennettiin kuolainta ja luovuttiin turparemmeistä, lopulta alettiin ratsastaa hackamorella. Ongelmat helpottivat heti, vaikkeivät tietenkään kokonaisuudessaan kadonneet.

      Kun sitten löysimme tiemme Holopaisen pakeille, suusta löytyi:

      - Aaltopurenta: Poskihampaiden purentavirhe, epäsäännöllinen hammasrivistö. Haittaa työskentelyä kuolain suussa, peräänannossa kulkeminen erityisen vaikeaa.

      - Porraspurenta: Mahdollisesti seuraus aikaisin puhjenneen poskihampaan liikakasvusta tai hampaan putoamisesta. Hampaisto lähes lukkiutuu.

      - ETR: Syntyy, kun hammasparit eivät kohtaa. Kehittyy usein jo maitohampaiden vaihtuessa.

      Nämä olivat olleet suussa kauan (osa mahd. seurausta varsa-ajan laiminlyödystä hammashuollosta) ja Holopainen epäilikin, että vaikka purenta saataisiin kuntoon, psykologiset vaikutukset jäisivät. Sen kertoisi sitten lopulta hevonen.

      Oli lohdutonta kuulla, että hevosella on ollut jatkuvia ja todennäköisimmin erittäin voimakkaita särkyjä, joista kuolaimet ovat sitten tehneet sietämättömiä.

      Kirjoitin löydöksestä täällä http://vipsunblogi.blogspot.fi/2012/10/vermo-vol2.html

      Tällä hetkellä suu voi hyvin. Kuolaimia on käytetty, varsinkin ajaessa. Pääsääntöisesti mennään kuitenkin Hackamorella. Hevonen on yhä energinen, mutta toimi minulla vammais- ja terapiaratsuna, kun kuntoutin itseäni. Myös lapset ovat Vipsulla pystyneet ratsastamaan sittemmin, ainakin hyvinä päivinä =)

      Delete
  5. Olipa mielenkiintoinen teksti, toivottavasti löydän tämän myös jos minulla itselläni on joskus oma hevonen! Paljon mielenkiintoista tietoa myös ihan tavisharrastajalle!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Pahokas. Näistä asioista on hyvä olla tietoinen vaikka ei olisi omaa hevosta. Niihin ei ehkä samalla tavalla pääse puuttumaan, mutta ainakin on paremmin tietoinen asioista:) Oikein ihanaa kesää!

      Delete
  6. Tosi mielenkiintoista taas Kia. Täytyy lukea vielä paremmin kotona, nyt olen kännykän varassa. Onneksi oon löytänyt sun blogin, jos mulla on joskus oma hevonen, on täällä arvokas tietopankki, kiitos siitä! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo komentti oli siis Ullalta. :)

      Delete
    2. Voi miten kiva kuulla Ulla. Kirjoitan tätä blogia ihan omaksi ajanvietteeksi päiväkirjan muodossa koska olen niin hulluna hevosiin. Jossain vaiheessa huomasin, että tästä on kehkeytymässä oikein oiva tietopankki ja olen todella iloinen jos tästä on iloa myös muille hevosten kanssa puuhaaville henkilöille:)

      Delete