Hevosen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista

"Hevosen pitäisi aina tehdä vähän töitä ruokansa eteen. Luonnossa ne kävelevät kaiken aikaa ja syövät muutaman korren kerrallaan. Ruokinnan muuttaminen kolmesta neljään kertaan päivässä ei vielä ole mikään ratkaisu, Liisa Harmo muistuttaa". - Ystäväni hevonen

Vasemmalla ja keskellä hevosille luontaisin ja sopivin laidumaa. Oikealla laidun, jossa olemme tottuneet
näkemään hevosemme.

Nå niin, nyt ehdin vihdoinkin kirjoittamaan meidän uudesta kodista näin syksyn  kynnyksellä.  Blogiani jo pidempään lukeneet ovat varmaan huomanneet, miten tärkeänä olen aina pitänyt sitä, että hevoseni pääsisivät liikkumaan luonnollisesti mahdollisimman paljon ja saisivat ruokaa vuorokauden ympäri. Hevoseni ovat myös aina ulkoilleet toisen hevosen kanssa tai laumassa.

Masin kanssa ehdimme käydä aika monessa paikassa ennen kuin löysimme Gunssanin luokse. Huomasimme heti miten hyvin Masi sopeutui Gunssanille ja eli vuosia todella mahtavassa kodissa. Masi on haudattuna laitumen kukkuloille Pena-ystävän viereen.

Koska Masilla oli niskanikamavamma ja hermo jumissa ei Masi olisi pärjännyt vähemmällä liikunnalla. Vaikka Masi asui yöt isossa boksissa, hevoset liikkuivat aamusta iltaan isoilla laitumilla vuoden ympäri. Tällä tavalla Masi pysyi vetreänä ja hyväkuntoisena eikä vanhat vammat päässeet vaivaamaan liikaa.

Rakkaat hevoseni Masi ja Thor tapasivat monta kertaa!

Vaikka tiesin miten hyvää luontainen liikkuminen tekee hevosille en ehkä kuitenkaan osannut arvata miten suuri ero Thorin henkisessä puolessa sekä rungossa olisi, kun Thor saa liikkua vapaana vs. asuminen talliolosuhteissa. Thor on nyt kolmena kesänä ollut aivan kuin eri hevonen kun saavumme maalle. Alkuhörhentelyn jälkeen Thor on aina tuntunut paremmalta ratsastaa ja kesän lopussa maastoilu on sujunut rauhallisemmissa merkeissä ilman turhia hyppelyitä suuntaan sun toiseen. Vaikka kavioiden kanssa on kesäisin ollut haasteita on Thor muuten voinut todella hyvin ja olen melko vakuuttunut, että myös purentaongelmat ovat vähentyneet, kun Thor on päässyt syömään luonnollisesti vuorokauden ympäri.

Kengättömät kaviot parhaimmillaan. Ehkä uskaltaa vielä joskus kokeilla kengättömyyttä.

"För en skada uppkommen i hagen är det lättare att se den direkta kopplingen till orsaken. Men de skador som indirekt uppkommer på grund av att hästar hålls i box är enligt min mening betydligt fler, fortsätter Per Michanek.

Hästen är utvecklad för att leva i öppna marker utan skog. Där har den nytta av sin snabbhet för att komma undan rovdjur. Den miljö hästar har anpassat sig för har glest och näringsfattigt gräs, så de rör sig över stora ytor för att få i sig tillräckligt med föda. Både rörelse och tid blir viktiga komponenter i födosöket. Det påverkar också den tid som kan avsättas för vila. Hästar klassas som dygnet-runt-aktiva och ligger endast ner cirka 30 minuter per dygn."

Thor, Marelda ja Piff

Thor on kaiken kaikkiaan ollut todella tyytyväisen ja rennon oloinen Inkoossa, joten olen jo parina kesänä miettinyt, että en haluaisi enää siirtää Thoria pois pihatosta. Paikka jossa olemme asuneet on aivan super ihana kesällä, mutta ei oikein sovellu talviolosuhteisiin. Meillä ei ole kenttää tai maneesia (tunnin kävelymatkan päässä) enkä nauti maastoilusta talvella pimeällä, kun Thor ei ole oikein luotettava maastohevonen. Olen siis aina päätynyt viemään Thorin takaisin Kirkkonummelle ja vaikka talvet ovat sujuneet hyvin olen kaivannut takaisin maalle ja etenkin pidempiä maastolenkkejä.

Kesäisin olen käynyt valmennuksissa Råbacka-tallin maneesissa ja ollaan tykätty kovasti porukasta ja Jannikan valmennuksista. Tänä kesänä tuli niin vahva intuitio siitä, että emme enää palaa Kirkkonummelle. Mietin ja pohdin kovasti mitä tekisin enkä saanut mielenrauhaa millään. Kun sitten soitin Hennalle Råbackaan ja hän sanoi, että voisi pitää yhden ruunalauman talven yli päädyin vihdoinkin tekemään tämän niin oikealta tuntuvan päätöksen.

Minulta on pyydetty ruokintaan liittyvää kirjoitusta jo pidemmän aikaa. Olin kirjoittanut todella kattavasti ajatuksia hevosen ruokinnasta, kun onnistuin poistamaan kaiken. Tämä kirjoitus korvaa osittain poistamani kirjoituksen sillä kaikki tässä kirjoituksessa mainitsemani asiat vaikuttavat suoraan hevosen hyvinvointiin ja kokonaisvaltaiseen ruoansulatukseen.

"Kolik är väldigt ovanligt bland hästar som går i utedrift, men tyvärr alltför vanligt hos installade hästar. 

– Det beror dels på vår portionsutfodring, säger Per, men också på att vi hindrar dem från att röra på sig. Tarmarna behöver hjälp med att mata fram fodret av att hästen hela tiden rör sig. 

I studier har man kunnat se att ett ökat antal timmar på stall de senaste 14 dagarna, till exempel när man tar in hästarna från betet, ökar risken för grovtarmsförstoppning med hela 5,5 gånger. Per fortsätter: 

– Frilevande hästar förflyttar sig mer än 15 kilometer per dygn. Det motsvarar ungefär tre timmar i en skrittmaskin, vilket dock inte rekommenderas som ersättning… 

All fysisk aktivitet som hästen utför är träning. Den får både konditions- och hållbarhetsträning om den har en tillräckligt stor hage, där den kan söka föda och umgås med andra hästar. Kroppens vävnader anpassar sig till den belastning de utsätts för. 

– Vilken toppidrottsman är helt stilla 23 timmar per dygn? Vad finns det för logik i att vi vill att hästarna ska prestera på topp, men inte ger dem förutsättningar för att kunna göra det?, frågar Per.

Rörelseapparaten, andningsorganen, blodcirkulationen, ämnesomsättningen, värmeregleringen och nervsystemet (koordinationen) gynnas nämligen alla av rörelse. Ledbrosket saknar blodkärl och är därför beroende av rörelse för att näringsutbytet med ledvätskan ska fungera. Att stå stilla är som att stänga av ledvätskans hjärta. Ett ledbrosk i toppkondition är avgörande för elitprestation.

– Blodcirkulationen i benen är också beroende av rörelse. Det är svårt för hjärtat att pumpa upp blodet från hovarna tillbaka till hjärtat. Hovmekanismen, där elastiska putan trycks ut vid nedsättning av hoven, hjälper till att pumpa upp blodet. Muskelarbetet hjälper även blodcirkulationen i hela hästens kropp, tillägger Per. 

När en muskel spänns trycker den ihop intilliggande blodkärl och gör att blodet trycks förbi nästa klaff i kärlet, och på så sätt förs vidare."

Jatkuva rehunkäyttö

"Hevosen syödessä suussa erittyy runsaasti sylkeä. Syljen tehtävä on neutralisoida mahalaukun ja suoliston happamuutta. Luonnossa hevonen on tottunut syömään hiljalleen lähes koko ajan, käyttäen syömiseen noin 16 tuntia vuorokaudesta. Mahalaukku ei siis missään vaiheessa ole kokonaan tyhjä. Mitä karkeampaa rehu on, sitä enemmän hevonen pureskelee ja erittää sylkeä.

Jos hevonen on syömättä pitkän aikaa, mahalaukun happamuus kohoaa, koska syljen neutraloiva vaikutus lakkaa. Jos hevonen syö pari kolme kertaa päivässä nopeasti, se ei ole ruoansulatukselle millään lailla luonnollinen olotila.

– Jos hevonen ahmii, se pureskelee huomattavasti vähemmän, eikä sylkeä ei erity tarpeeksi. Näin koko ruoansulatus alkaa jo suussa mennä pieleen. Mahalaukun tyhjyys taas altistaa mahahaavalle, mikä on yleinen ongelma tänä päivänä," kertoo eläinlääkäri Liisa Harmo. - Ystäväni hevonen

Vuosia hevosten kanssa puuhasteltua olen havainnut, että mikään ei korvaa hyvälaatuista korsirehua ja ruoansulatuksen ja hevosen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta hevosen tulisi syödä jatkuvasti ja monipuolisesti. Hyvälaatuisen korsirehun lisäksi syötän Thorille litran väkirehua (kauraa tai muuta kauratonta väkirehua) Chia de Gracian Check my hooves -rehusekoitusta sekä hyväksi todettua Blue Hors Care:n E-aminoa. 

Ei ole ainakaan kunnon ja kiillon osalta mitään valittamista. Kuva otettu toukokuussa 2017.

"Heinä ei yksistään riitä täyttämään täysin hevosen kivennäistarvetta, joten kivennäislisä on usein tarpeellinen. Myös E-vitamiini on osoittautunut hyväksi lisäksi kovasti työskentelevien hevosten ruokavalioon. Tietyissä tilanteissa jostakin yksittäisestä lisäravinteesta voi olla hyötyä, kuten esimerkiksi elektolyyteista palautumisessa kovan rasituksen jälkeen. Ravinnon monipuolisuutta voi hyvin lisätä myös esimerkiksi porkkanalla ja omenalla. Liisa Harmo muistuttaa, ettei lisäravinteiden käytöstä kannata kuitenkaan suotta tehdä suurta tiedettä.

– Ei lisäravinteilla loppuen lopuksi ole niin kauheasti merkitystä. Heinällä, kivennäisellä ja vedellä hevonen pärjää jo pitkälle. Keväällä ruokintaan voi lisätä vähän monivitamiinilisää." - Veera Ojola, Tarvitseeko hevonen lisäravinteita?

Kuva: AANHCP

Liike on lääke

Korsirehun lisäksi liike on lääke hevoselle. Hevosilla tulisi olla mahdollisuus liikkua vuorokauden ympäri ja jo monessa maassa käyttöön otetut Paddock Paradise -ratkaisut suosivatkin nimenomaan liikkumista pitkiä matkoja ja korsirehun sirottelemista matkan varrelle. Paddock Paradise hakee nimenomaan tilaa, joka korreloi mahdollisimman luonnonmukaiseen liikkumiseen ja yrittää kehittää mahdollisimman lajille ominaiset olosuhteet.

Tutustuttuani Jamie Jacksonin filosofiaan, ymmärsin myös ensimmäistä kertaa miten hassua on, että laidunkauden tultua heitämme hevoset seisomaan vehreille laitumille. Laidunruoho on usein todella sokerista ja riski, että hevonen saattaa sairastua esim. kaviokuumeeseen on suuri. Luonnossa hevonen syö muutamia korsia kerrallaan ja on jatkuvasti liikkeellä. Tämä kannattaa siis keväisin huomioida etenkin jos oma hevonen on kovin herkkä sokerille.

Sinänsä taas korsirehua poisjättämällä aiheutetaomankaltaisia ongelmia. Lisää aiheesta voit lukea täältä.

"Due to the threat of predation, horses rarely linger in a 'lush grassy area' in the wild for long but may grab a few bites here and there and then continue on their travels up to 25 miles per day.  A more natural manner to feed horses is to provide free access to grass hays and, ideally, various bushes, trees, shrubs, herbs, wildflowers, (etc) with very limited grass unless the pasture is one in their native biome.  And even then, without the threat of predators, it should be carefully watched or limited in order to avoid levels of saturation that can result in laminitis." - AANHCP



"We should recognize that horses (like cattle) are natural browsers, that is, "nibblers" who eat a little of this and that as they move along [when living naturally in the wild]. This is in contrast to "grazing in place" behavior, typical of domestic pastures wherein horses eat everything they can fit in their stomachs, especially green grass, with as little movement as possible! But that is not natural feeding behavior for the equine species.... We (can) help by the placement of feed on the track and the quantities provided. My research of the wild horse diet suggests that horses will benefit from being fed a mix of grass-type hays, unsweetened oats in small quantities, mineral and salt licks [ALSO UNSWEETENED], and water. Until we learn more about the horse's natural diet, I would caution horse owners from feeding too much of anything else, particularly horses suffering from or recovering from laminitis." ~ Jaime Jackson, Paddock Paradise: A Guide to Natural Horse Boarding, p. 78

Stressin minimointi ja lauman merkitys

"Miten voi edistää hevosen ruoansulatusta? Ainakin huolehtimalla riittävistä kuiduista ja minimoimalla stressiä. Suurin osa hevosen syömästä rehusta imeytyy ohutsuolessa. Sen seinämät liikkuvat kaiken aikaa kuljettaen rehua mukanaan. Kova stressi voi hidastaa suolen liikettä, mikä voi aiheuttaa ummetusta. Jotta rehu liikkuu hyvin ohutsuolessa, sen tulee sisältää myös runsaasti kuituja. Paksusuolessa taas työskentelevät erilaiset pieneliöt. Ne ovat herkkiä sokeri- ja valkuaisainemuutoksille. Siksi ruokinnan muutokset tulee tehdä hitaasti ja asteittain. Jos pieneliöiden toiminta häiriintyy, oireena on usein ripuli, ähky tai väsymys."

Aivan kuten me ihmiset, myös hevosen hyvinvointi koostuu kokonaisuudesta. Ei riitä, että syömme oikein tai liikumme tarpeeksi. Jos olemme jatkuvasti stressaantuneita tai olemme yksinäisiä sairastumme helpommin. Myös hevoset ovat laumaeläimiä eivätkä viihdy yksin. Stressaantunut eläin saattaa helpommin sairastua mahahaavaan tai kehittää muita ongelmia kuten stereotyyppistä käyttäytymistä (kutominen, imppaaminen ja/tai jatkuva liikkuminen karsinassa jne.). Myös vapaa heinä on vähentänyt ahdistuneisuutta hevosissa:

"When horses have access to hay at all times, the anxiety that is so common in many herds during 'feeding time' simply disappears.There is no reason for resource guarding, anxiety or aggression when horses never go hungry or have ulcers gnawing away to drive their behavior. The contentment that is present in horses who do not have to endure hours without access to safe forage is a gift they all deserve". - Hay is for hooves

Uudessa kodissa on heinää saatavilla melkein koko ajan. Kuvassa Thor ja Snuffe-varsa.

Ulkoilma on parempi ilma

Yksi hevosten hyvinvointiin liittyvä terveysongelma on tallien huono ilmanlaatu:

"I ett stall som vi människor uppfattar har ”bra luft” finns 200-4 000 gånger fler levande bakterier per liter luft än utomhus. Stora partiklar, sådana som vi ser med blotta ögat, fastnar i näsa och svalg. De små partiklarna, som är mer som osynliga gaser, ska tas omhand av flimmerhåren. Men dessa är anpassade för den partikelmängd som finns i utomhusluft, därför är det en stor del av dessa partiklar som följer med hela vägen ner i lungorna och ställer till skada. 

Problemet förvärras ytterligare om hästen inte tillåts äta från marknivå, eftersom slemtransporten som ska frakta upp partiklarna ur lungorna bygger på att hästen sänker huvudet och betar. 

– 80 procent av hästarna i Tyskland har nedsatt andningsfunktion på grund av dålig stalluft, berättar Per. 

– Hästen kan få nedsatt prestation långt innan några andra symtom märks, som till exempel hosta. När vi väl lägger märke till symtomen kan hästen vara ganska illa däran. 

Hästens andningsfrekvens är kopplad till gångarten, den kan till exempel bara andas ett andetag per galoppsprång. Det kan inte ändras för att få in mer syre. Därför är det avgörande att varje andetag ger så mycket syre som möjligt, för att hästen ska klara av att prestera.

– Vid en maxansträngning är hästens syrebehov 30 gånger så stort som i vila. Det syre hästen kan ”producera” är bara 20 gånger vilobehovet, så vid en maxansträngning är den hela tiden i ”syreskuld” och har inte råd att ha dåliga lungor, berättar Per vidare."



Picture by AANHCP

Tässä hieman ajatuksia ruokinnasta, luontaisesta liikkumisesta ja laumassa elämisestä. Kaikki tekevät kuitenkin juuri kuten itse parhaaksi katsovat ja useimmiten ihminen tuntee oman hevosensa parhaiten. Pitää kuitenkin muistaa, että hevosen perustarpeet eivät ole evoluution tai vuosien saatossa muuttuneet mihinkään ja vaikka saatamme itse viihtyä lämpimissä sisätiloissa on hevonen tehty liikkumaan laajoilla aroilla lauma seuranaan. Hevonen viihtyy parhaitsen toisten hevosen seurassa. Annetaan heille siihen mahdollisuus!


Ruotsinkieliset lainaukset, Per Michanek, Hippson 
Lue myös:
Kattavasti pohdintaa hevosen ruokinnasta 
Gas colic
Perception vs. Reality: Equine Myths and Mistakes!
National Geographic: Horse History

http://news.nationalgeographic.com/2015/11/151129-ngbooktalk-horse-history-animal-intelligence-wendy-williams/