Thor tapaa uudet ystävät

Moi, me ollaan täällä!

Viime viikon keskiviikkona muutimme aktiivipihattoon Inkooseen. Ajoimme klinikan kautta takaisin viereiselle tallille koska ajattelin, että on ihan hyvä jos Thor ei heti ymmärrä, että edellinen koti on aika lyhyen matkan päässä (ja myös hyvät ystävät).

Kun saavuimme paikan päälle, Thor pääsi heti parin ruunan kanssa laitumelle. Thor, Dante ja Poju tulivat hyvin toimeen pienen alkunuuhkinnan jälkeen ja jäivät vihreälle nauttimaan päivästä.

En ole pitkään aikaan ottanut kunnon kameraa mukaan tallille, joten halusin nyt jakaa nämä hauskat kuvat pojista laitumella. Meillä on sujunut todella hyvin uudessa kodissa ja olen hirmu tyytyväinen kaikkeen. Olen nyt päättänyt jättää Thorin asumaan Inkooseen talven yli ja olo on todella levollinen. Olen jo pitkään miettinyt asiaa, mutta kyseisellä tallilla ei ole ollut pelkkää ruunalaumaa aikaisemmin. Nyt kun sellaisen perustaminen oli mahdollista halusin heti kokeilla miten Thor sopeutuisi aktiivipihattoon. 

Meillä on ollut monta upeaa päivää ja koska olen ollut lomalla olen ehtinyt käydä tunneilla jo kolme kertaa. Kävimme myös maastossa Johannan ja Danten kanssa sunnuntaina ja mikäs sen parempi, kun pääsee suoraan tallilta alas pelloille ja upeille metsälenkeille. 

Kerron lisää pihatosta ja miten meidän elämä on sujunut siellä, kun palaan takaisin viikonlopun Ruotsin reissulta. Paras ystäväni Ruotsissa, Niklas, täyttää 40-vuotta. Asuimme yhdessä Pariisissa 20 vuotta sitten. Ihanaa juhlia hänen pyöreitä vuosiaan. 

Moist hooves

Thor is checking out the scenery and I am dreaming of this red iforWilliams trailer.

As probably everyone who has ever read my blog knows, Thor does not have the best hoof quality. For the past years I have been feeding him Farrier Formula Double -strength and after that I continued with Chia de Gracia's Check My Hooves -herb mix. 

After a pretty disastrous summer a few years back we have only been going upward and with our fantastic farrier and the right care Thor's hooves were looking and feeling amazing before the summer. 

The must have sceleton picture from the clinic.

Last summer Thor lost one shoe but other than that the summer went really well. Summer is usually the hardest time with the hooves and this summer Thor lost the left front shoe (the left front is definitely the one we have had the biggest problems with) but we got it on the day after.  I had reserved a clinic time to our farrier for the next shoeing but it wasn't until next week and he was almost loosing his shoes again after five weeks of shoeing. 

Hooves in all its forms and sizes.

The day before yesterday I was practicing loading with Thor before the clinic time we managed to get for yesterday at Viikin eläinsairaala with Jaska. During the loading Thor kicked of the left front shoe again and I put on some "Jeesusteippiä" for the night to keep the heal as intact as possible. 

Yesterday I woke up at 4 am and left to the stable at 5 am. Tiina helped me with the loading that went extremely well and then we headed off for our daily adventure with Thor. 

As always I love visiting horse clinics. Especially when I get to learn new stuff and we do not have any serious issues with our animals. This time Jaska did the shoeing and we were asking a lot of questions with the veterinary candidates. Jaska was a bit worried about Thor's left front and even if he got the shoe on the hoof he said that it is really too short and that everything we do with a hoof in such a bad shape is a risk. He said that the problem with Thor's hooves is that they are too moist and if he would squeeze them there would probably come a liter of water out of them. 

Shoes in all its forms and sizes.

Because the hooves are moist the nails do not hold and the shoes start to loosen within weeks of the shoeing. He said that the most important thing would be to get the hooves dryer and stronger in that way. 

Nobody had ever told this to me before and it made sense since we have only had problems in the summer time with the hooves. Thor has also had different bedding this summer and Jaska said that  the bedding we use and especially how well we clean the bedding is of uttermost importance. E.g. powder (puru) has a PH value that is not suitable for horse hooves. 

We also discussed plastic shoes and talked how the bacteria can grow in them and that at least Jaska has still not found any replacement that he could recommend to steel shoes. That does not mean that he wouldn't use plastic shoes or even build hooves from a mass for horses with hoof problems. But for normal, healthy hooves he still uses the old fashioned steel ones. 

I also asked him what he thinks if I would take the shoes of completely. He said that he wouldn't mind me doing it but I would need to prepare for at least a three month period before they would start to strengthen. 

After the shoeing I thanked Jaska so much and then I got some help from a few students in loading Thor. He didn't want to go in directly so we drove the trailer between two paddocks so he couldn't pass by on the sides. That was a really nice way to load Thor since it didn't give him any options and he went nicely in after the second try. I was so happy because on both times he did not even think of backing out. I do not mind loading him for a longer time but I really want him to stay inside once he is in the trailer. Luckily I had watched Brett Kidding's trailer loading demonstrations a couple of nights before so it made me laugh out load about all the things I was thinking about doing with him. 

After the clinic we drove straight to another stable. I unloaded Thor there and let him out with a few other horses into a large field. All went well and at least I have not heard anything from the stable owner today which is always good news. I really hope it will work out since I want to offer to Thor a life where he can move as much as he wants to. 

The day was a long one but such a lovely one together with my amazing horse. Thor is just so dear to me and I am always happy when he is happy. I will tell more about the new home soon. 

More hoof related articles can be found here.

Muutto aktiivipihattoon

Kesä 2017 on ollut fantastinen kesä. Ollaan asuttu Ellan ja Thorin kanssa maalla ja olen saanut viettää päivittäin monta tuntia hevosten seurassa. Rakastan maalla asumista eikä ole mitään parempaa kuin tallille saapuminen aamulla (katsokaa ihana video Thorista), karsinoiden siivoaminen, kanojen ja kukkojen kaitseminen ja kissojen ruokkiminen. Ollaan kävelty päivittäin laitumelle ja takaisin ja vaikka olen nauttinut suunnattomasti kaikesta on koko ajan kytenyt pieni ajatus siitä, että en enää halua viedä Thoria takaisin Kirkkonummelle. Pari viimeistä kesää on herättänyt täysin samoja ajatuksia, mutta nyt päätin ottaa tunteesta vaarin ja kokeilla miten Thor sopeutuu aktiivipihattoon.

Viimeistään ensi viikolla Thor muuttaa tallille, jossa olemme käyneet kaikki nämä kesät ratsastustunneilla. Koska talli on niin lähellä, voimme ratsastaa sinne ja jos asiat toimivat jäämme sinne asumaan. Mikäli Thor ei sopeudu ruunalaumaan (en edes lähde kokeilemaan Thoria isoon sekalaumaan) jatkamme sitten matkaa takaisin Kirkkonummelle syyskuun lopussa.

Pitäkää meidän puolesta peukkuja, että kaikki menisi hyvin, kengät pysyvät jaloissa ja Thor tuntisi olonsa kuin kotonaan uudessa kodissa. Sinänsä paikka, hevoset ja ihmiset ovat jo tuttuja entuudestaan, mutta Thor on sen verran herkkä, että en ole ihan varma miten hän sopeutuu isompaan talliin pihattoon. Olen vaan todennut, että voisin itse paremmin, jos Thor saisi elää sellaista elämää koko vuoden ympäri, jota Thor on elänyt kesäisin. Haluaisin niin, että Thor pääsisi liikkumaan vuorokauden ympäri ja heinää olisi koko ajan tarjolla.

En varmaan vielä koskaan ole jännittänyt mitään näin paljon Thorin kanssa, sillä en tiedä miten Thor tulee toimeen ruunalauman kanssa, kun vieressä asustelee isompi sekalauma, joissa paljon tammoja. Pelkään myös kenkien puolesta ja ihan vaan sitä, että Thor stressaisi muutosta liikaa eikä rauhoittuisi ollenkaan. Sinänsä taas, niin tilat ovat mahtavat. Paikan päällä on huippu kenttä ja maneesi ja laidunkausi jatkuu toivottavasti pitkälle lokakuuhun. Maastot ovat huikeat eikä me olla moneen vuoteen päästy kunnolla maastoilemaan talvisin. Eli ei voi muuta kuin uskoa parasta ja napata kamera mukaan, niin laitan sitten taas kuvia ja videoita tulemaan.

Onko jollain muulla samankaltaisia kokemuksia, joita haluaisitte jakaa kanssani.

If I'm being rejected from one thing, it's really just the path redirecting me elsewhere to where I'm supposed to be. - Amani Al-Khatahtbeh

Kun on koko ajan kiire

"Kiire ja stressi vanhentavat, koska terveet elämäntavat jäävät kiireen jalkoihin. Lenkki vaihtuu lenkkimakkaraksi ja lepo läppäröinniksi. Yhdysvaltalainen tutkimus paljasti, että stressaava elämä lyhentää eliniänodotetta jopa kolme vuotta." - Pippa Laukka

Hei, miten menee?
Aivan kamala kiire.
Ihan järjetöntä tää touhu.
Ihan ok, mut ei täs enää oo mitään järkeä.
Siis hu hu.....

Kuulostaako tutulta?

Työministeri Jari Lindström toteaa näin:"Se ei liity vaan siihen, etten jaksaisi. Pitää pystyä tunnustamaan, ettei minulla ole ollut tarpeeksi aikaa varsinkaan oikeusministeriön puolelle. Olen ollut koko ajan epämukavuusalueella. Se on todella epämiellyttävää. Ja tuo stressiä." Ja se stressi tuo vakavia seurauksia." - HS Sunnuntai, 30.4.2017

Elin vuosia kovan kiireen keskellä. Ajattelin jotenkin sen olevan täysin normaalia ja hyväksyttävää. Määrittelin pitkälti itseni ja egoni sillä miten kiire minulla oli. Miten paljon minulla oli tekemistä ja miten kovaa jaksoin juosta. Poltin kynttilää joka puolelta ja olin lähellä loppuunpalamista monta kertaa. "Kiireellisyys kun luo stressiä ja stressi taas tuhoaa tunne-elämää, hyvinvointimme. Sairastuttaa ja vie pahimmassa tapauksessa turhan aikaisin hautaan."

"Hullunmyllyssä elävä pilaa helposti terveytensä ja telomeerinsä. Telomeerit ovat kromosomien päissä olevia silmukkamaisia suojatuppia, joita kehnot elintavat lyhentävät. Kun tuppi kuluu loppuun, solut eivät jakaudu ja kehittyy sairauksia.Viimeistään kiireen lopettaa taivaita tavoitteleva verenpaine, verisuonet tukkiva tulppa tai hoidoilta karkaava syöpä." - Hs.fi, 3.5.2017

Koska aivojen ylikuormitusta on vaikea tunnistaa en missään vaiheessa ymmärtänyt, että elin vakavan stressin alaisena. En ymmärtänyt, että suurin syy siihen, että fyysinen ja mentaalikehoni oireilivat kilpaa oli jatkuva eteenpäin pyrkiminen ilman maadoittamista säännöllisin väliajoin.

”Jos on nälkä, tiedämme että täytyy syödä. Aivot eivät kuitenkaan kerro, milloin ne ovat kuormittuneet, milloin on tullut liikaa informaatiota”, Mikkonen sanoo. - Hs.fi, 31.5.2017

Sain usein kuulla mikä supernainen olen, kun jaksan pyörittää arkea pienen lapsen, kahden hevosen ja vaativan työn puitteissa. Muut ihmiset ihailivat, että miten sinulta ei lopu tunnit ja vaikka ulkoapäin näytti siltä, että tunteja oli muille jakaa omat telomeerit kuluivat kulumistaan ja elämänmuutos kolkutti vääjämättä ovea.

"Palasin työelämään kolme lasta saatuani ja olin innoissani. Nyt olisi minun vuoroni tehdä uraa. Pian huomasin, että tapa, jolla teemme töitä, on väärä. Luovuudelle ei ole tilaa, kun on kiire eikä virheitä sallita. Ihmiset laitetaan juoksemaan kovempaa ja tekemään enemmän. Heitä yritetään motivoida rahalla, mutta luovuutta ei saa aikaan ruoskalla. Olin korkeasti koulutettu nainen, jonka potentiaali oli menossa hukkaan”, muistelee Camilla Tuominen, Kauppalehti Optio,12.11.2015

Kun sitten sain samana kesänä potkut, erosin pitkäaikaisesta suhteesta ja olin hoitanut pidemmän aikaa sairaita hevosia romahdin täysin. Tai oikeastaan en romahtanut sillä hetkellä vaan huomasin vasta syyskuun aikana, kun syksy teki tuloaan miten väsynyt olin. En jaksanut aamuisin nousta sängystä saatikka iltaisin tehdä mitään järkevää. Jaksoin viedä Ellan kouluun (usein myöhässä), raahautua jotenkin töihin ja laittaa ruokaa (ja tietenkin käydä tallilla, edit: tätä ei tarvitse hevosihmisille selittää). Suurimman osan ajasta olin kuitenkin aivan poikki enkä ollut ihan varma miten jaksaisin taas seuraavaan päivään ilman että joku pitäisi minusta kovaa kiinni.

Jotenkin kuitenkin jaksoin ja pikkuhiljaa pystyin päivä päivältä enempään. Huomasin, että pidempi lomakausi oli auttanut ja varhaiset aamujoogasessiot olivat kuin virkistävät tuuli jostain kauempaa. Ymmärsin miten ylikuormittunut olin ollut ja ensimmäistä kertaa havahduin siihen miten tärkeätä on oikeasti tunnistaa omat jakamisen rajat ja pitää huoltaa omasta kokonaisvaltaisesta terveydestä.

"Stressaantunut suorittaja ajaa päin seinää yksinkertaisista syistä. Suorituskyky eri ihmisten välillä vaihtelee yksilöllisesti, ja omat jaksamisen rajat olisi tunnistettava. Moni pystyisi työelämässä parantamaan jaksamistaan superkompensaatioajattelulla, asettamalla tavoitteita ja rytmittämällä kuormitusta.

Uskallan väittää, että todella suuri osa työssä väsymisestä olisi parannettavissa aivan tavallisilla asioilla, kuten nukkumalla tarpeeksi, liikkumalla riittävästi ja syömällä terveellisesti." - Hs.fi, 3.5.2017

Mikä siis avuksi? 

1. Pidä paljon taukoja:
Olen itse todella huono taukojen pitäjä ja mielestäni olisi suotavaa, että saisimme työntekijöinä koostaa omat päivämme kaikille parhaimman rytmin mukaan. Olen esimerkiksi itse huomannut, että minulle sopii parhaiten työnteko noin klo 10.00 eteenpäin, sen jälkeen tauko ja jos on paljon töitä jatkan mielelläni illalla, kun Ella on mennyt nukkumaan. Nautin urheilemisesta aamulla ja jos saisin valita heittäisin 9-17.00 konseptin päälaelleen ja luottaisin siihen, että jokainen hoitaa kyllä itse työnsä parhaimmalla mahdollisella tavalla. Jos kuitenkin istut päivät pitkät toimistolla, kannattaa lukaista tämä Kevin Kruse:n artikkeli.

"Yo may have heard of studies indicating that humans are designed to “pulse” between expending energy and renewing energy. Tony Schwartz, founder of The Energy Project, teaches this. His research shows that humans naturally move from full focus and energy to physiological fatigue every 90 minutes. Our body sends us signals to rest and renew, but we override them with coffee, energy drinks, and sugar… or just by tapping our own reserves until they’re depleted. Schwartz suggests that we need to purposely take short breaks every 90 minutes throughout the day to drink water, walk, or to eat healthy snacks. His mantra is, “Pulse and pause."

2. Tankkaa terveellistä ruokaa
Tämä on sanomattakin selvää. Koska olen kärsinyt vuosia suolisto-ongelmista olen myös muuttanut ruokavaliotani radikaalisti. Syön säännöllisesti pieniä aterioita, syömme kotona mahdollisimman vähän eineksiä ja yritämme hankkia paljon luonnonmukaista- ja kausikohtaista ravintoa kotiin. Smoothiekone on kovassa käytössä, pakkanen on täynnä kesän marjoja, ja jotain vihreää lisäämme melkein joka ateriaan.

3. Joogaa, meditoi ja syvähengitä
Hengittämisen merkityksestä olen kirjoittanut paljon. Joogan kautta olen oppinut syvähengittämään ja rauhoittamaan oman keskushermoston. Hengitys on ollut yksi känteentekevimmistä asioista omassa elämässä ja hengitys sekä parantaa ja rauhoittaa. Kuten Therese Lundberg toteaa Yoga för dig -lehdessä (årsgång 6), stressin alaisena tärkeintä on saada pulssi laskemaan, jotta keho ei tuottaisi niin paljon stressihormoni kortisolia. Lundberg kertoo myös, että uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että Hippocampus (keskeinen rooli muistitoiminnoissa) kutistuu uupumisen myötä, mutta sitä voidaan harjoittaa ja voimistaa meditaation ja joogan avulla.

Olen myös käyttänyt paljon mantroja omassa harjoituksessa ja fyysisemmän urheilumuodon tasapainottamiseksi suosittelen myös yinjoogaa ja meditaatiota.

Ohessa omia suosikkijoogaliikkeitä. Harjoitan joogaa sekä studiolla että kotona. Kotona harjoittelen Yogaglo.com -sivustoa hyödyntäen.

Pigeon Pose

Warrior II

Sideplank (Vasisthasana) with an opening of the heart

Kaikki sydäntä avaavat liikkeet ovat haastavia minulle. Haluaisin mielummin kääriytyä sisäänpäin eikä sisälle katsominen ja sydämen haasteiden esilletuominen aina ole helppoa. Kun sitten välillä tuntuu siltä, että avautuminen on helppoa ja sivulankku sujuu muitta mutkitta on olotila melko eufoorinen. Sivulankku vahvistaa käsiä, vatsaa ja jalkoja ja auttaa vahvistamaan lihaksia, joita käytetään Chaturangassa (Chaturanga-punnerrus, joogaleuanveto). Sivulankku vahvistaa myös kylkiä ja avaa vartalon lateraalisen anatomista linjaa. Kiinalaisen lääketieteen mukaan sappirakko meridiaani sijaitse lateraalisella linjalla. Sappirakkomeridiaanin vapauttaminen edesauttaa ruoansulatusta ja poistaa myrkkyjä immuunijärjestelmästä. Sapporakkomeridiaanin energia säätää lihas-ja elinvoimaa ja auttaa poistamaan lihaskipuja sekä väsymystä.

Dancer's Pose (Natarajasana)

Käsillä- ja päälläseisonta
Päälläseisonta sekä käsilläseisonta kuuluvat lempiharjoituksiini ja olen jäänyt niihin aivan koukkuun. Seison melkein aina päällä ennen loppurentoutusta ja tunnen miten veri lähtee kiertämään ja samalla koko vartalo vahvistuu. Sekä päällä- että käsiseisontaa kannattaa kuitenkin ensin harjoitella joogaopettajan seurassa, jotta se tehdään varmasti oikein lihaksia aktivoimalla eikä niveliä rasittamalla. Myös kaatumisen riski on melko suuri ja käytän kotona yksin aina varmuuden vuoksi seinää apuna. Käsilläseisointaa harjoittelen myös seinää kohti sekä aerialjoogatuntien riippumattojen avulla.

Loppurentoutus (Shavasana)

Joogaharjoituksen tärkein osio on aina leppurentoutus. Jos sinulla ei ole aikaa millekään muulle, sulje silmät hetkeksi ja nauti hiljaisuudesta. Voit myös miettiä näitä Gabrielle Bernsteinin viisaita sanoja kirjasta The Universe Has Your Back:

"Allow the voice of love to echo through every single thought you have. Even when you detour into fear which you will do all day long, commit to the voice of love the moment you witness that you have chosen wrongly. Don't tolerate the fearful wonderings of your mind any longer. Make love your priority. Think about how different your life would be if you were fully committed to love throughout the day. Imagine waking up in the morning and instead of turning on the news, overcaffienating and checking your phone you begin the day with a devotion, a prayer, a meditative moment. My teacher Mariann Williamson says: "When we give time to a quieting experience we have a different life because we have a different nervous system. Tuning into the love of the universe lowers our stress levels, restores our cells and reorganises our energy. Conscious contact with love interrupts the pattern of fear and returns us to our true nature."

4. Mene luontoon

Kun olin todella uupunut vietin paljon aikaa luonnossa ja huomasin konkreettisesti luonnon hoitavan ja hellivän vaikutuksen.

Neurobiologi Jarno Mikkonen kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa 31.5.2017, että "luontoelementtien läsnäolo rauhoittaa sekä laskee verenpainetta ja stressitasoja. Metsässä kävely virkistää aivojen synapseja, jolloin luovuus lisääntyy ja stressihormoni kortisolin pitoisuus laskee. Samalla mielihyvähormoni oksitosiinia alkaa erittyä.

Kun stressi vähenee ja mieli rauhoittuu, keskittymiskyky paranee ja aivojen kapasiteettia vapautuu luovuudelle.

Luonto pieninäkin annoksina siis hellii aivoja."

Italia kevät 2017

Ja ehkä se loppujen lopuksi ei ole niin monimutkaista? Tässä vielä oivat Markku Ojasen vinkit onnellisuuden saavuttamiseen. -Hs.fi, 1.6.2017

"Onnellisuus on tila, jossa ihminen ei haikaile menneisyyttä eikä odota parempaa tulevaisuutta vaan iloitsee siitä, mitä juuri nyt on."

Kolmas onnellisuuden laji on mielenrauha. Se on harmonista ja hiljaista hyvän olon tilaa, jossa elämän eri alueet ovat sopusoinnussa keskenään, tässä ja nyt. Juuri tämä kolmas onnellisuuden laji on nykyajan kiireessä monilta kadoksissa.

Kaipuusta harmonisempaan elämään kertoo Ojasen mukaan esimerkiksi se, että työn ja perheen tasapainottamisesta puhutaan paljon. Mielenrauhan hakemisesta kertovat myös hiljaisuuden retriittien, luontoretkien, idän filosofioiden sekä hyväksyvää läsnäoloa tavoittelevan mindfulnessin suosio.

Professori hieman kavahtaa sitä, että kaikkialla jaetaan nyt vinkkejä onnen saavuttamiseksi. Hänen omat ohjeensa ovat yksinkertaisia:

Koeta olla ystävällisempi.

Kiitä enemmän ja anna tunnustusta.

Hoida omaa kuntoa.

Pyydä anteeksi, kun on aihetta.

Pidä huolta läheisistä ihmissuhteista.